Osuuskunta Tradeka

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Eka-yhtymä)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Osuuskunta Tradeka

Tradeka.svg

Yritysmuoto osuuskunta
Toimitusjohtaja Perttu Puro[1]
Kotipaikka Helsinki
Toimiala Rahoitusalan holdingyhtiö[2]
Liikevaihto 512 milj. € (2013)[1]
Henkilökuntaa 2 715 (2013)[1]
Tytäryhtiöt Tradeka-Yhtiöt Oy[1]
Restel Oy
Tradeka-sijoitus Oy
Tradeka-palvelut Oy
Kotisivu tradeka.fi

Osuuskunta Tradeka (aik. Osuuskunta Tradeka-yhtymä) on suomalainen vasemmistopuolueiden hallitsema osuuskunta. Tradeka kutsuu itseään omistajaosuuskunnaksi.

Osuuskunta muodostaa tytäryhtiöidensä kanssa konsernin, joka omistaa mm. hotelli- ja ravintola-alalla toimivan Restelin sekä noin 10 % Synsam-optikkoketjun Suomessa omistavasta SF Optical Holdingista. Myös Lehtipiste kuuluu Tradeka-konserniin. Lisäksi Tradeka omistaa n. 20 % nettikauppaa harjoittavasta Kauppahalli24:stä.[3] Restelin hotellitoiminnot on myyty 2017 ja Tradeka aikoo jatkossa keskittyy ravintolatoimintaan.[4] Tradeka on laajentumassa myös ikäihmisten asumispalveluihin.[5]

Osuuskunta on aiemmin harjoittanut laajamittaista osuuskauppaa (E-liike), mutta siitä on luovuttu.

Nykyinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen toiminta-ajatuksensa mukaan Tradeka harjoittaa vastuulliseksi kutsumaansa liiketoimintaa, tarjoaa jäsenetuja, luo edistysmieliselle osuustoiminnalle ”tätä päivää puhuttelevaa sisältöä” ja tarjoaa ”ihmisille mahdollisuuksia arvojensa mukaiseen kuluttamiseen”.[6]

Ydintoimintoinaan Tradeka pitää liiketoiminnan harjoittamista, osuuskunnan jäsentoimintaa ja yleishyödyllistä lahjoitustoimintaa.[7]

Osuuskunta Tradekalla on vuonna 2017 noin 240 000 jäsentä. Jäsenmäärä on laskenut, sillä vuonna 1994 jäseniä oli vielä lähes 372 000.[8] Jäseneksi liittymisestä peritään osuusmaksu 33,64 €. Maksun saa takaisin, jos jäsen eroaa Tradekasta.[9] Jäsenetuina jäsenet saavat alennuksia konsernin ja sen yhteistyökumppaneiden palveluista.[10]

Osuuskunnan tuottamaa voittoa (ylijäämää) ei ole jaettu jäsenille. Sen sijaan sitä on jaettu ulos huomattavina lahjoituksina. Osa lahjoituksista on ollut suunnattu vasemmistoa lähellä oleville järjestöille.[11] Lahjoitusten nykyinen määrä on vähintään 10 % tuloksesta, vuonna 2017 yhteensä 2,5 miljoonaa euroa.[12]

Yhtiörakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konsernin yhtiörakennetta uudistettiin merkittävästi vuonna 2014. Osuuskunta Tradeka on konsernin emoyhtiö, joka huolehtii osuuskunnan jäseneduista ja -palveluista sekä omistajaohjauksesta.[7]

Konsernin liiketoiminnan hallinnointi on siirretty osuuskunnalta Tradeka-Yhtiöt Oy -nimiseen holdingyhtiöön. Tämän omistuksessa ovat Restel Oy:n ja Tradeka-sijoitus Oy. Tradeka-Yhtiöt Oy:n pääomistaja on Osuuskunta Tradeka, jonka omistusosuus on 98 % mutta osuus määräysvallasta vain 49 %.[1] Loput 51 % määräysvallasta on 2014 siirretty Tradekan säätiölle ja Kuluttajaosuustoiminnan säätiölle.[7]

Tradekan säätiö perustettiin vuonna 2014. Sääntöjensä mukaan säätiö vaalii edistysmielisen osuustoimintaliikkeen aatteellista ja sivistyksellistä perintöä. Säätiö myös harjoittaa lahjoitustoimintaa sekä hallinnoi taidekokoelmaa.[7][13]

Ylintä päätösvaltaa osuuskunnassa käyttää jäsenistön kuudeksi vuodeksi kerrallaan yleisillä vaaleilla valitsema edustajisto.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

OTK:n mainos Työväen kalenterissa (1945)

Edistysmieliseksi osuustoiminnaksi ilmoittautuneet osuuskaupat eli osuusliikkeet erosivat Yleisestä Osuuskauppojen Liitosta 1916 ja perustivat Osuusliike Elannon johdolla omaksi aatteelliseksi keskusjärjestökseen Kulutusosuuskuntien Keskusliiton (KK). Osuusliikkeet erosivat seuraavana vuonna Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnasta (SOK) ja perustivat keskuskaupakseen Suomen Osuustukkukaupan (OTK), josta tuli Osuustukkukauppa 1920 ja Keskusosuusliike OTK 1970. Enimmillään osuusliikkeitä oli 129. Järjestäytyminen yhtenäiseksi kaupparyhmittymäksi, E-liikkeeksi tapahtui 1964.[14]

Eka-fuusio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raskas teollisuus ja kannattamattomat osuusliikkeet olivat ajaneet OTK:n kriisin partaalle. Pitkäaikaiset vastuunkantajat väistyvät ja valta keskittyi uudelle pääjohtajalle Eero Rantalalle. Kun 39 osuusliikettä sulautui omistamaansa OTK:hon 1983, muodostui E-osuuskunta Eka. Poikkeuksena oli ainoastaan yksi, mutta sitäkin suurempi eli noin neljänneksen osuusliikkeiden yhteenlasketusta liikevaihdosta ja jäsenistöstä edustanut Elanto, samalla sen omistajuus henkilöjäsenyyteen perustuvaksi muuttuneessa osuuskunnassa purkautui. Jo aiemmin samana vuonna KK:n nimi muutettiin muotoon Kulutusosuustoiminnan Keskusliitto jäseninään fuusion jälkeen siis vain Eka ja Elanto.

E-osuuskunta Ekasta muotoutui vuonna 1987 Kansa-vakuutuskonsernin ja Haka-rakennusyhtiön mukaantulon jälkeen Osuuskunta Eka-yhtymä.

E-liikkeen loppu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1992 Eka-yhtymä ja Elanto sekä SOK ja Suomen Osuuskauppojen Keskusliitto perustivat Co-op Suomen Kuluttajaosuustoiminnan Liiton (KOL), jolloin samassa yhteydessä KK lopetti toimintansa ja E-liike siirtyi historiaan. KOL:n toiminta puolestaan päättyi ainakin tosiasiallisesti vuoden 2003 lopussa.[15]

Rahoituskriisi ja yrityssaneeraus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ekan taloudellinen tilanne pysyi heikkona alusta alkaen ja yhtymä oli pahenevassa rahoituskriisissä. Investoinnit ja toiminta rahoitettiin viime vaiheessa Eläke-Kansan kassavirralla. Lokakuussa 1993 tiedotusvälineissä alkoi liikkua tietoja Ekan taloudellisesta tilanteesta ja Hakan suurista tappioista. Uutisten johdosta Ekan säästökassa-asiakkaat alkoivat nostaa säästöjään joukkomitassa. Pankit kieltäytyivät rahoituksesta ja tämän johdosta Eka haki itsensä yrityssaneeraukseen.

Ekan yrityssaneeraus aiheutti Eläke- ja Henki-Kansan sekä Hakan konkurssin.[16]

Ekasta Tradekaksi ja osuuskauppatoiminnan loppu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tradekan vanha logo.

Kun Eka-yhtymä muuttui yritysaneerauksen yhteydessä Osuuskunta Tradeka-yhtymäksi ja vähittäiskaupan liiketoimintaryhmästä tehtiin osakeyhtiö, Tradeka Oy vuonna 1995[17], samalla päättyi osuuskunnan harjoittama osuuskauppatoiminta.

Saneeraus saatiin päätökseen vuoden 2003 lopussa sekä Tradeka Oy:n ja Wihurin omistaman Ruokamarkkinat-yhtiön liiketoiminnat yhdistettiin uudeksi Tradeka Oy:ksi 2005, jonka jälkeenkin omistajana hieman yli 50 % osuudella oli osuuskunta. Se kuitenkin myi yhtiön osakkeita pääomasijoitusyhtiö Industri Kapitalille 2007 jääden enää vähemmistöomistajaksi yhtiöön, jonka nimeksi tuli vuonna 2008 Suomen Lähikauppa. Tradeka luopui kokonaan Suomen Lähikaupasta 2012.[18]

Poliittiset suhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tradekan edustajisto valitaan vaaleissa, viimeksi 2016. Nykyisessä edustajistossa SDP:llä on 55 edustajaa (65 %), vasemmistoliitolla 29 edustajaa (34 %) ja SKP:llä 1 edustaja (1 %). SDP:n kannatus nousi verrattuna edellisiin, vuoden 2010 edustajiston vaaleihin. Tuolloin edustajistoon valittiin näiden puolueiden lisäksi yksi edustaja myös keskustasta.[19]

Poliittiset tuet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuussa 2009 puolueiden julkistaessa rahoituksensa ilmeni, että Tradeka tuki Vasemmistoliittoa vuosien 2007-2009 aikana runsaalla 100 000 eurolla ja SDP:tä vuosina 2007-2008 yhteensä 80 000 eurolla.[20][21]

Tradeka on tukenut avoimesti myös poliittisesti vasemmistolaista Vasemmistofoorumia ja sosiaalidemokraattista Kalevi Sorsa -säätiötä, joita se kutsuu yleishyödyllisiksi yhteistyökumppaneiksi.[22]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Osuuskunta Tradeka
  2. Osuuskunta Tradeka-yhtymä Kauppalehti.fi. Viitattu 30.3.2014
  3. Vuosikertomus 2013 Vuosikertomukset, Osuuskunta Tradeka, Tradeka
  4. Tradeka: Restelin hotellitoiminta siirtyy Scandicille Tiedote 2017
  5. Tradeka: Tradeka, Kotosalla Säätiö ja YH Kodit yhteistyöhän kehittämään ikäihmisten asumispalveluja Tiedote 2017
  6. Tradekan toiminta-ajatus Viitattu 21.8.2017
  7. a b c d Osuuskunta Tradeka 26.3.2014: Tradeka uudistaa strategiansa ja konsernirakenteensa
  8. Osuuskunta Eka-yhtymä: Vuosikertomus 1994
  9. Osuuskunta Tradeka: Jäsenyys Viitattu 21.8.2017
  10. Osuuskunta Tradeka: Jäsenedut Viitattu 21.8.2017
  11. Tradeka vuosikertomus 2012, s. 14-15, 24
  12. Tradeka: Hyvää ympäröivälle yhteiskunnalle Viitattu 21.8.2017
  13. Tradekan Säätiö Viitattu 7.5.2014
  14. Tradeka-yhtymän vuosikymmenet Historia, Tradeka
  15. Co-op Suomen Kuluttajaosuustoiminnan Liitto Yhdistysnetti, Yhdistysrekisteri, Patentti- ja rekisterihallitus
  16. Esko SeppänenPunapääoman romahdus, sivut 61-88. WSOY, 1995. ISBN 951-0-20814-0.
  17. Eka ja Tradeka-yhtymä 1983–2008 Tradeka-yhtymän vuosikymmenet, Historia, Tradeka
  18. Suomen Lähikaupan omistaja vaihtuu, Tradeka ja Wihuri luopuvat Talouselämä. 20.12.2012. Viitattu 21.2.2016.
  19. Tradeka: Tradekan vaalit päättyivät - vaalissa annettiin runsaasti ääniä Lehdistötiedote 31.3.2016
  20. MTV3 – Jussi Karhunen: Vasemmistoliitolle 100 000 euron tuki Tradekalta mtv3.fi. 13.8.2009. MTV3 Oy. Viitattu 14.8.2009.
  21. Tradeka tuki vasemmistoliittoa 100 000 eurolla Iltalehti 13.8.2009
  22. Tradeka vuosikertomus 2012, s. 15

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jorma Kallenautio: Lamasta uuteen nousuun. Eka-yhtymän ja Tradeka-yhtymän historia 1983-2008. SKS, 2009. ISBN 978-952-222-116-2.
  • Jorma Kallenautio: Eka Suomessa, Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1992, ISBN 951-30-9942-3

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]