Tradeka

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Eka-yhtymä)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Osuuskunta Tradeka
Tradeka.svg
Yritysmuoto osuuskunta
Perustettu 1983
Toimitusjohtaja Perttu Puro[1]
Kotipaikka Helsinki
Toimiala moniala
Liikevaihto Laskua 437,6 milj. € (2020)[2]
Tilikauden tulos Laskua −11,6 milj. € (2020)[2]
Henkilöstö Laskua 3 158 (2020)[2]
Tytäryhtiöt Tradeka-kiinteistöt Oy
Tradeka-palvelut Oy
Tradeka-Yhtiöt Oy[3][4]
Med Group Oy
Restel Oy
Tradedot Oy
Lehtipiste Oy
A-Katsastus Group Oy
Tradeka-sijoitus Oy
Omistaja Laskua noin 206 000 jäsentä (2020)[2]
Kotisivu www.tradeka.fi

Tradeka on suomalainen monialakonserni, jonka emoyhtiö on Osuuskunta Tradeka (aik. Osuuskunta Tradeka-yhtymä). Tradekan edustajisto koostuu lähes yksinomaan SDP:n ja vasemmistoliiton ryhmistä ja sitä pidetään siksi vasemmistotaustaisena.[5][6] Tradeka kutsuu itseään nykyisin kuluttajaosuuskunnan sijaan omistajaosuuskunnaksi, ja sen toiminta-ajatuksena on ”merkityksellinen omistajuus ja inhimillisemmän markkinatalouden toteuttaminen käytännössä”.[3] Osuuskunnalla oli vuoden 2020 lopussa noin 206 000 jäsentä.

Tradeka-konserniin kuuluvat muun muassa ravintola-alalla toimiva Restel, jakelu- ja markkinointiyhtiö Lehtipiste, kotiin vietävien hoivapalvelujen, ensihoidon ja julkisen terveydenhuollon palveluja tarjoava Med Group[7] sekä Tradeka-sijoitus Oy. Lisäksi Tradeka omistaa kolmasosan Kotosalla-asumispalveluista vastaavasta Yhdessä huomiseen Oy:stä[4] ja noin viidesosan Seulo Palveluista, joka harjoittaa verkkoruokakauppaa nimellä Kauppahalli24.[8]

Vuoteen 1995 asti Tradeka toimi nimellä Eka. Eka harjoitti laajamittaista osuuskauppaa (E-liike) ja oli osa niin sanottua edistysmielistä osuustoimintaa. Osuuskaupoista kuitenkin luovuttiin Ekan jouduttua talousvaikeuksiin ja muututtua Tradekaksi.

Joulukuussa 2020 Tradeka osti A-Katsastuksen.[9]

Nykyinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osuuskunta Tradeka käyttää itsestään nimitystä omistajaosuuskunta. Omasta mielestään se ei enää ole kuluttajaosuuskunta kuten aiemmin. Tradekan toiminta-ajatuksena on ”merkityksellinen omistajuus ja inhimillisemmän markkinatalouden toteuttaminen käytännössä”.[3]

Vuoden 2020 lopussa osuuskunnalla oli 206 274 jäsentä.[2] Jäsenmäärä on laskenut, sillä vuoden 2017 lopussa jäsenmäärä oli 228 299 jäsentä[4] ja vielä vuonna 1994 lähes 372 000.[10] Jäseneksi liittymisestä peritään osuusmaksu 33,64 €. Maksun saa takaisin, jos jäsen eroaa Tradekasta. Jäsenetuina jäsenet saavat alennuksia konsernin ja sen yhteistyökumppaneiden palveluista.[11]

Osuuskunnan tuottamaa ylijäämää eli voittoa ei ole jaettu jäsenille suoraan jäsenyyden perusteella. Sen sijaan sitä on jaettu ulos huomattavina lahjoituksina. Osa lahjoituksista on ollut suunnattu poliittista vasemmistoa lähellä oleville järjestöille.[12] Lisäksi osuuskunta on 7. tammikuuta 2020 alkaen tarjonnut jäsenilleen erikseen merkittäväksi 100 euron arvoisia tuotto-osuuksia, joiden tuottotavoitteena on 3,5 % ja joille ylijäämästä maksettavasta korosta päätetään jälkikäteen. Jokainen jäsen voi merkitä enintään 500 tuotto-osuutta.[13]

Konsernin rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konsernin yhtiörakennetta uudistettiin merkittävästi vuonna 2014. Osuuskunta Tradeka on nykyisin konsernin emoyhtiö, joka huolehtii osuuskunnan jäseneduista ja -palveluista sekä omistajaohjauksesta.[3]

Konsernin liiketoiminnan hallinnointi siirrettiin vuoden 2014 alussa osuuskunnalta holding-yhtiöön Tradeka-Yhtiöt Oy, jonka omistuksessa ovat Med Group Oy, Restel Oy, Tradedot Oy ja Tradeka-sijoitus Oy. Tradeka-Yhtiöt Oy:n pääomistaja on Osuuskunta Tradeka, jonka omistusosuus on 98 % mutta osuus määräysvallasta vain 49 %.[1] Enemmistö, 51 %, määräysvallasta siirrettiin uudistuksessa Tradekan säätiölle ja Kuluttajaosuustoiminnan säätiölle.[3] Tradeka lahjoitti näille säätiöille myös 23 miljoonaa euroa. Uudistusta on arvosteltu mm. toimittaja Jarno Liskin toimesta, joka kuvasi uudistusta ”Vallankaappaukseksi kuluttajilta puolueille”.[14][15]

Tradekan säätiö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tradekan säätiö perustettiin vuonna 2014. Sääntöjensä mukaan säätiö vaalii edistysmielisen osuustoimintaliikkeen aatteellista ja sivistyksellistä perintöä. Säätiö myös harjoittaa lahjoitustoimintaa sekä hallinnoi taidekokoelmaa.[16]

Tradekan säätiön hallitukseen nimittävät jäseniä Vasemmistoliiton Vasemmistofoorumi-ajatuspajan perustaneet Yrjö Sirolan säätiö ja Kansan sivistyön liitto sekä SKP:n ja nyt vasemmistoliiton varallisuutta hallitseva Avantisäätiö. SDP:n puolelta säätiöön nimittävät edustajia Työväenlehdistön kannatusyhdistys, Työväen Sivistysliitto, Kiinteistö Oy Karihaara ja Kustannusosakeyhtiö Kansanvalta, joiden kaikkien postiosoite on SDP:n puoluetoimistolla. Loput kaksi hallitusedustajaa nimittävät kommunistien Demokraattinen sivistysliitto sekä Sdp:n ja Vasemmistoliiton ym. SAK:n kanssa hallitsema Kansan sivistysrahasto.[15]

Hallinto ja puolueiden edustus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylintä päätösvaltaa osuuskunnassa käyttää jäsenistön vaaleilla kuudeksi vuodeksi kerrallaan valitsema edustajisto.[17] Nykyisessä, vuonna 2016 valitussa edustajistossa sosiaalidemokraateilla on 55 edustajaa (65 %), vasemmistolaisilla 29 edustajaa (34 %) ja kommunisteilla (SKP) 1 edustaja (1 %). Sosiaalidemokraattien kannatus nousi verrattuna edellisiin, vuoden 2010, edustajistovaaleihin. Tuolloin edustajistoon valittiin poliittiseen vasemmistoon lukeutuvien lisäksi yksi keskustalainen edustaja.[18]

Valtaa Tradekassa käyttävät pääosin SDP:n ja Vasemmistoliiton edustajat. Osuuskunnan hallituksessa on useita SDP:n entisiä kansanedustajia.[19] Edustajistossa puolestaan toimi seitsemän SDP:n nykyistä kansanedustajaa vuonna 2018.[20] Tällä hetkellä Tradekan hallitusta johtaa Eero Heinäluoma (sd).[15]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

OTK:n mainos Työväen kalenterissa (1945)

Edistysmieliseksi osuustoiminnaksi ilmoittautuneet osuuskaupat eli osuusliikkeet erosivat Yleisestä Osuuskauppojen Liitosta 1916 ja perustivat Osuusliike Elannon johdolla omaksi aatteelliseksi keskusjärjestökseen Kulutusosuuskuntien Keskusliiton (KK). Osuusliikkeet erosivat seuraavana vuonna Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnasta (SOK) ja perustivat keskuskaupakseen Suomen Osuustukkukaupan (OTK), josta tuli Osuustukkukauppa 1920 ja Keskusosuusliike OTK 1970. Enimmillään osuusliikkeitä oli 129. Järjestäytyminen yhtenäiseksi kaupparyhmittymäksi, E-liikkeeksi tapahtui 1964.[21]

Eka-fuusio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raskas teollisuus ja kannattamattomat osuusliikkeet olivat ajaneet OTK:n kriisin partaalle. Pitkäaikaiset vastuunkantajat väistyvät ja valta keskittyi uudelle pääjohtajalle Eero Rantalalle. Kun 39 osuusliikettä sulautui omistamaansa OTK:hon 1983, muodostui E-osuuskunta Eka. Poikkeuksena oli ainoastaan yksi, mutta sitäkin suurempi eli noin neljänneksen osuusliikkeiden yhteenlasketusta liikevaihdosta ja jäsenistöstä edustanut Elanto, samalla sen omistajuus henkilöjäsenyyteen perustuvaksi muuttuneessa osuuskunnassa purkautui. Jo aiemmin samana vuonna KK:n nimi muutettiin muotoon Kulutusosuustoiminnan Keskusliitto jäseninään fuusion jälkeen siis vain Eka ja Elanto.

E-osuuskunta Ekasta muotoutui vuonna 1987 Kansa-vakuutuskonsernin ja Haka-rakennusyhtiön mukaantulon jälkeen Osuuskunta Eka-yhtymä.

Nimi Eka oli peräisin 1973 avatulta Kannelmäen EKA-marketilta, joka oli E-liikkeen ensimmäinen ”suurtavaratalo”. EKA tuli sanoista Elanto ja Kannelmäki.[22]

Vuonna 1988 rekisteröitiin aputoiminimi Tradeka vähittäiskauppaa varten. Nimi tuli sanoista trade ja Eka.[22]

E-liikkeen loppu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1992 Eka-yhtymä ja Elanto sekä SOK ja Suomen Osuuskauppojen Keskusliitto perustivat Co-op Suomen Kuluttajaosuustoiminnan Liiton (KOL), jolloin samassa yhteydessä KK lopetti toimintansa ja E-liike siirtyi historiaan. KOL:n toiminta puolestaan päättyi ainakin tosiasiallisesti vuoden 2003 lopussa.[23]

Rahoituskriisi ja yrityssaneeraus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ekan taloudellinen tilanne pysyi heikkona alusta alkaen ja yhtymä oli pahenevassa rahoituskriisissä. Investoinnit ja toiminta rahoitettiin viime vaiheessa Eläke-Kansan kassavirralla. Lokakuussa 1993 tiedotusvälineissä alkoi liikkua tietoja Ekan taloudellisesta tilanteesta ja Hakan suurista tappioista. Uutisten johdosta Ekan säästökassa-asiakkaat alkoivat nostaa säästöjään joukkomitassa. Pankit kieltäytyivät rahoituksesta ja tämän johdosta Eka haki itsensä yrityssaneeraukseen.

Ekan yrityssaneeraus aiheutti Eläke- ja Henki-Kansan sekä Hakan konkurssin.[24]

Ekasta Tradekaksi ja osuuskauppatoiminnan loppu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tradekan vanha logo.

Kun Eka-yhtymä muuttui yritysaneerauksen yhteydessä Osuuskunta Tradeka-yhtymäksi ja vähittäiskaupan liiketoimintaryhmästä tehtiin osakeyhtiö Tradeka Oy vuonna 1995[25], samalla päättyi osuuskunnan harjoittama osuuskauppatoiminta.kenen mukaan?

Saneeraus saatiin päätökseen vuoden 2003 lopussa sekä Tradeka Oy:n ja Wihurin omistaman Ruokamarkkinat-yhtiön liiketoiminnat yhdistettiin uudeksi Tradeka Oy:ksi 2005, jonka jälkeenkin omistajana hieman yli 50 % osuudella oli osuuskunta. Se kuitenkin myi yhtiön osakkeita pääomasijoitusyhtiö Industri Kapitalille 2007 jääden enää vähemmistöomistajaksi yhtiöön, jonka nimeksi tuli vuonna 2008 Suomen Lähikauppa. Tradeka luopui kokonaan Suomen Lähikaupasta 2012.[26]

Tradekan yhteisomistuksesta veroparatiisiyhtiö IK Investment Partnersin kanssa ja IK:n omistaman Attendo Oy:n toiminnasta heräsi keskustelua lokakuussa 2012, kun SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen vaati kuntia lopettamaan hankinnat veroparatiiseja käyttävistä yrityksistä.[27]

Vuonna 2021 julkaistiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja Tradekan sopimus, jossa ne perustavat Suomen Sairaalapalvelu Oy -nimisen yhteisyrityksen, jonka nimiin hankitaan HUS:ille vuokrattavia diagnostiikkalaitteita. Sopimuksen tuottama leasing-korko on HUS:in ottamien lainojen korkoja korkeampi. HUS:in diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen on perustellut järjestelyä HUS:in pääomien vapauttamisella, kaluston uusimisella sekä sote-uudistuksella ja sen mahdollisilla ”siltarumpupolitiikkaa” muistuttavilla vaikutuksilla. Lehtonen on kertonut, että järjestely on kilpailutettu avoimesti, mutta on maininnut myös että suomalaisomisteinen yhteistyökumppani on järjestelyn hyväksyttävyyden kannalta edullista. Hankkeesta oli aluksi kiinnostunut Tradekan lisäksi myös toinen yhtiö, joka ei kuitenkaan jättänyt neuvottelujen jälkeen tarjousta. Ainakin toimittaja Jarno Liski on tuonut esiin, että järjestelystä Tradekan päässä neuvotellut Janne Aaltonen on Lehtosen entinen työkaveri ja hyvä tuttava, jonka Lehtonen on myöntänyt mutta kieltänyt tuttavuuden vaikuttaneen hankkeeseen.[15]

Vasemmiston tukeminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tradeka on antanut vasemmistolle puoluetukea ja vaalirahaa. Tradeka tuki vasemmistoliittoa runsaalla 100 000 eurolla 2007-2009 ja SDP:tä yhteensä 80 000 eurolla 2007-2008.[28][29] Tradeka on tukenut vasemmistoliittoa myös 2010-luvulla. Presidentinvaaleissa 2018 Tradeka tuki SDP:n Tuula Haataista.[19] Kunnallisvaaleissa 2017 Tradeka jakoi vaalirahaa 105:lle vasemmistoliiton ja SDP:n ehdokkaalle. Muiden puolueiden ehdokkaita ei tuettu. Rahan jakamisesta päätti Tradekan hallitus, jonka jäsenistä lähes puolet sai rahaa myös itselleen. Rahanjakoperiaatteena Tradekassa on, että vaalirahaa saavat Tradekan hallintoelinten jäsenet ja sen yhtiöiden luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. Hallituksen puheenjohtajan Markus Aaltosen mukaan vaalirahoitus on Tradekassa ”ikimuistoinen käytäntö”. Tradeka kertoi tukevansa eduskuntavaaleissa 2019 vasemmiston ehdokkaita aiempaa enemmän.[20]

Suomen Kuvalehti kertoo, että kommunistien Spartacus-säätiö sai Tradekalta 20 000 euroa 2017-2018 sote-uudistuksen uhkia ja lähidemokratiaa koskeviin projekteihin. Vuonna 2015 Tradekan tuella julkaistiin taas Karl Marxin Pääoma. Spartacus-säätiö tuki kommunistipuoluetta 35 000 eurolla vuonna 2016.[14]

Vasemmistoliitto ilmoitti saaneensa yli 21 000 euroa vuonna 2016. Tradekan mukaan demarit saivat 36 000 euroa, mutta tätä ei ilmoitettu puoluerahoitusvalvontaan.[14]

Tradeka ilmoittaa tukeneensa myös vasemmistolaista Vasemmistofoorumia ja sosiaalidemokraattista Kalevi Sorsa -säätiötä, joita se kutsuu yleishyödyllisiksi yhteistyökumppaneiksi.[30] Muita tuensaajia ovat olleet mm. Nuorten Kotkien Keskusliitto ja Suomen Työväentalojen Liitto.[19] Tradeka julkaisee lahjoitustiedot kokonaisuudessaan verkkosivuillaan.[31]

Aiemmin Tradeka myi poliitikoille alennuksella ruokaa ja käyttötavaroita. Alennus koski hallintoneuvoston ja edustajiston entisiä ja nykyisiä jäseniä perheineen. Käytäntö oli toimitusjohtajan mukaan ollut voimassa vuosikymmeniä.[32]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Osuuskunta Tradeka
  2. a b c d e Vuosikertomus 2020 (PDF) Osuuskunta Tradeka. Viitattu 12.6.2021.
  3. a b c d e Osuuskunta Tradeka Tradeka
  4. a b c Vuosikertomus 2017 Vuosikertomukset, Tradeka
  5. Edustajisto Tradeka. Viitattu 17.8.2021.
  6. Jari Hanska: Vasemmiston Tradeka maksaa lähes puoli miljoonaa luottamushenkilöilleen – ”Ei palkkiota minään riemulahjana koeta” Suomen Kuvalehti. Viitattu 17.8.2021.
  7. Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyvaksyi Tradekan Med Group -kaupan Uutiset, Tradeka
  8. Seulo Palvelut Oy Yrityshaku, Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä
  9. Tradeka ostaa A-katsastuksen – Osuuskunnan jäsenille luvassa ”uudenlaisia koko maan kattavia etuja” Talouselämä. 17.12.2020. Viitattu 21.12.2020.
  10. Osuuskunta Eka-yhtymä: Vuosikertomus 1994
  11. Jäsenyys Tradeka
  12. Yhteiskuntavastuu Tradeka
  13. Tradekan tuotto-osuusanti Tradeka. Viitattu 16.8.2021.
  14. a b c Vasemmiston oma rahakone (10/2019, sivut 12-13) Suomen Kuvalehti. 8.3.2019.
  15. a b c d Jarno Liski: HUS:in ja Tradekan uusi miljoonayhtiö kanavoi verovaroja vasemmistolle Iltalehti. 14.8.2021.
  16. Tradekan säätiö Tradeka
  17. Tradekan hallinto
  18. Tradeka: Tradekan vaalit päättyivät - vaalissa annettiin runsaasti ääniä Lehdistötiedote 31.3.2016
  19. a b c Antti Honkamaa: Vasemmiston hallitsema yhtiö lähti mukaan kavahtamaansa sotebisnekseen – Li Andersson: ”Olen pettynyt” Ilta-Sanomat. 13.3.2018. Viitattu 28.5.2018.
  20. a b Hanska, Jari: Helppoa vaalirahaa - Osuuskunta Tradekan vaalituista päättävän hallituksen jäsenistä lähes puolet sai vaalirahoitusta itselleen. Suomen Kuvalehti, 7.12.2018. Otavamedia Oy. Artikkelin verkkoversio.
  21. Tradeka-yhtymän vuosikymmenet Historia, Tradeka
  22. a b Leppänen, Timo: Merkilliset nimet. Tarinoita yritysten ja tuotteiden nimistä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2016. ISBN 978-952-222-720-1.
  23. Co-op Suomen Kuluttajaosuustoiminnan Liitto Yhdistysnetti, Yhdistysrekisteri, Patentti- ja rekisterihallitus
  24. Seppänen, EskoPunapääoman romahdus, s. 61-88. WSOY, 1995. ISBN 951-0-20814-0.
  25. Eka ja Tradeka-yhtymä 1983–2008 Tradeka-yhtymän vuosikymmenet, Historia, Tradeka
  26. Suomen Lähikaupan omistaja vaihtuu, Tradeka ja Wihuri luopuvat Talouselämä. 20.12.2012. Viitattu 21.2.2016.
  27. MTV3:n politiikan- ja taloustoimituksen päällikkö Timo Haapala: Siihen aikaan kun Jutta tahtotilan asetti MTV3.mobi. 8.10.2012.
  28. MTV3 – Jussi Karhunen: Vasemmistoliitolle 100 000 euron tuki Tradekalta mtv3.fi. 13.8.2009. MTV3 Oy. Viitattu 14.8.2009.
  29. Tradeka tuki vasemmistoliittoa 100 000 eurolla Iltalehti 13.8.2009
  30. Tradeka vuosikertomus 2012, s. 15
  31. Lahjoitukset tradeka.fi. Viitattu 31.8.2021.
  32. AL: Tradeka myy ale-ruokaa poliitikkojen perheille Ilta-Sanomat. 2.9.2011. Viitattu 28.5.2018.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jorma Kallenautio: Lamasta uuteen nousuun. Eka-yhtymän ja Tradeka-yhtymän historia 1983-2008. SKS, 2009. ISBN 978-952-222-116-2.
  • Jorma Kallenautio: Eka Suomessa, Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1992, ISBN 951-30-9942-3

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]