Biopolymeeri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
DNA on biopolymeeri

Biopolymeerit ovat eloperäisiä eli orgaanisia polymeereja. Tärkkelys, selluloosa, proteiinit, peptidit, DNA ja RNA ovat kaikki esimerkkejä biopolymeereista, jotka koostuvat monomeereista eli sokerista, aminohapoista ja nukleotideista.

Biopolymeerit ja polymeerit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisin kuin tavalliset polymeerit biopolymeerit koostuvat monenlaisista monomeereistä ja muodostavat erilaisia, usein hyvin mutkikkaita rakenteita. Monomeerien (esimerkiksi proteiinissa aminohappojen) järjestys määrää biopolymeerin primaarirakenteen. Biopolymeerin muoto (α-kierteet ja β-laskokset) määrää biopolymeerin sekundäärirakenteen. Tertiäärirakenteella viitataan koko molekyylin avaruudelliseen rakenteeseen. Jokaisella rakenteenosalla on oma merkityksensä biopolymeerin toimintaan. Suurin ero biololymeerien ja keinotekoisten polymeerien välillä on biopolymeerien useimmiten paljon yksinkertaisempi rakenne.

Biopolymeerit luontoystävällisenä materiaalina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joitakin biopolymeereja, kuten maissin sisältämä proteiini ja PHB voidaan käyttää monen keinotekoisen polymeerin tilalla. Biopolymeerit ovat tavallisia polymeereja luontoystävällisempiä, sillä ne hajoavat luonnossa huomattavasti nopeammin (90% 6 kuukaudessa) kuin tavalliset öljyperäiset polymeerit ja hajotessa ne vapauttavat yhtä paljon hiilidioksidia kuin mitä kasvit - joista biopolymeerit tuotetaan - sitovat. Biopolymeereja voidaan valmistaa muun muassa sokerijuurikkaasta, perunasta ja vehnästä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.