Heli Laaksonen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Heli Laaksonen
Heli pystyriamu iso.jpg
Syntynyt 28. syyskuuta 1972 (ikä 44)
Turku
Kansalaisuus suomalainen
Aikakausi 2000–
Esikoisteos Pulu uis (2000)
Tunnustukset Larin Paraske -palkinto 2009
Sivusto http://www.hulimaa.fi/kirjailija
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Heli Pauliina Laaksonen (s. 28. syyskuuta 1972 Turku)[1] on Raumalla[2] asuva Lounais-Suomen murteella kirjoittava runoilija ja murteen käytöstä puhuva esiintyjä.

Laaksosen teoksissaan käyttämä murre on lähellä uusikaupunkilaista, Vakka-Suomen alueella puhuttavaa murretta, mutta siinä on piirteitä muistakin lounaissuomalaisista aluemurteista. Murreilmaisua on tuotannossa hieman yleiskielistetty.[3]

Laaksosen äänikirja Jänes pussis myi ensimmäisenä runolevynä Suomessa yli 15 000 kappaletta ja ylitti kultalevy-rajan joulukuussa 2006.[4] Hän sai Kalevalaisten naisten liiton myöntämän Larin Paraske -palkinnon vuonna 2009.[5][6]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapsuusvuotensa Laaksonen kasvoi Uudessakaupungissa. Äidin puolelta runoilijan juuret ovat Halikossa, isän suku puolestaan on Lokalahdelta.[3]

Laaksonen opiskeli Turun yliopistossa pääaineenaan suomen kieli ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2000. Lisäksi hän opiskeli Tarton yliopistossa Virossa 1992 ja 1999. Laaksonen työskenteli Helsingin sosiaalialan oppilaitoksen viestinnän ja viron kielen opettajana 1996–2000 ja Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian viestinnän opettajana 1997–2001. Vuodet 2001–2004 hän työskenteli Laitilan kulttuurihankkeen vetäjänä ja vuodesta 2004 lähtien hänellä on ollut oma toiminimi Sanatoimisto Hulimaa.[1] Vuonna 2011 Laaksonen muutti Rauman Lappiin.[7] Hän esiintyy nykyään myös yhdessä porilaisen murrekirjailijan Elina Wallinin kanssa.[8]

Laaksonen kiinnostui murteen käyttämisestä runoissa virolaisten runoilijoiden innoittamana. Hän käänsi Jan Rahmanin võrun murteella kirjoitettuja runoja lounaissuomen murteelle tutustuttuaan Rahmaniin 1997. Kokeilu rohkaisi jatkamaan murrerunojen parissa.[9][10]

Laaksonen valittiin vuonna 2007 Turun yliopiston Vuoden alumniksi.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heli Laaksonen
  • Sekaherelmäpuu: Kolumnei. Osa kolumneista ja kirjoituksista ilmestynyt aiemmin eri lehdissä. Turku: Sammakko, 2004. ISBN 952-5194-86-8.
  • Ilo joka elättelöö: Lauri Tähkä ja Elonkerjuu. Helsinki: Otava, 2008. ISBN 978-951-1-22531-7.
  • Lukkosulaa ja lumpeenkukkia. Kaksinäytöksinen hapankomedia. Helsinki: Otava, 2008. ISBN 978-951-1-22690-1.
  • Pursu, tarina- ja marinakirja. Helsinki: Otava, 2009. ISBN 978-951-1-23838-6.
  • Elo ilman kirjaa on teeskentelyä. 90 vuotta kirjakauppaa Laitilassa. Laitila: Laitilan Kirjakauppa, 2012. ISBN 978-952-9-29932-4.
  • Aapine. Aakkossi niil ko ymmärtävä jo pualest sanast. Kuvitus Elina Warsta. Helsinki: Otava, 2013. ISBN 978-951-1-26782-9.

Huom! Virheellisesti Helin teksteiksi väitettyjä ovat mm. Naise elämää (Karoliina Koskisen), Korinhoito-oppi naisil (Veera Niemisen), Talvipäiväkirja ja Tänä juhannuksen ei sit ryypätä (tuntemattoman tekijän kansanperinnettä).

Runokokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Äänikirjat ja dvd:t[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jänes pussis. Korvallissi runoi. Turku: Sammakko, 2003. EAN 6420613970363 (äänikirja-CD).
  • Ratio Sulavoi. Helsinki: Otava, 2007. EAN 9789511217251 (äänikirja-CD).
  • Muatokuvajaine-runodvd. Kouvola: MMM-Vidoframe25, 2009. EAN 6430036850012.
  • Peippo vei. Helsinki: Otava, 2011. 9789511253013 (äänikirja-CD).
  • Aapine. Helsinki: Otava, 2013. 9789511277958 (äänikirja-CD).

Käännökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Andrus Kivirähk: Koiranne alkaa kohta kukkia. (Vironkielinen alkuperäisteos Kaka ja kevad. Varrak 2009). Otava 2016. ISBN 978-9511296263.

Kuvitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Elina Wallin: Semmoset ja Tommoset. Tapleti arvotus. Kuvitus: Heli Laaksonen. Eks tykkää! - kirjoituksia ja kädentöitä, 2016. ISBN 978-952-93-7615-5.

Muilla kielillä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kad gos smei. Käännösrunokokoelma luoteislatvialaisella murteella. Kääntänyt Guntars Godins. Latvia, Riika: Apgads Mansards, 2012. 978-9984-872-57-5.
  • Piec ait kalns (Viiden lampaan vuori). Käännös ja esipuhe Guntars Godinš. Kustannusyhtiö Liels un mazs, 2015.
  • Крава и бреза (Lehm ja koiv). Käännösrunovalikoima bulgariaksi. Käännös: Rositsa Tsvetanova, toimitus: Marin Bodakov. Kustannusyhtiö Faber, 2015.

TV-sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiertueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sulavoi, 2006
  • Runoratio, 2007
  • Vartti vail kevät, maaliskuu 2009
  • Vartti yli kevät, syyskuu 2009
  • Tervessi peippometäst, kevät ja syksy 2011
  • Pieni Perunannostokiertue, lokakuu 2016
  • Keskikokoinen Perunannostokiertue, lokakuu 2015

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2007. Helsingissä: Otava, 2006. ISBN 951-1-20606-0.
  2. http://www.hulimaa.fi/cv
  3. a b Kalevi Wiikin esipuhe teokseen Pulu uis, 2000.
  4. Heli Laaksosen runolevy myi kultaa. TS.fi, 14.12.2006. Turun Sanomat. Artikkelin verkkoversio.
  5. Larin Paraske -palkinto Kalevalaisten naisten liitto. Viitattu 16.3.2013.
  6. STT: Heli Laaksonen sai Larin Paraske -palkinnon Helsingin sanomat. 17.10.2009. Viitattu 17.10.2009.
  7. Heli Laaksonen löysi unelmiensa paikan Lappi Tl:stä (Laitilan Sanomat 23.8.2011)
  8. Murrenaisten kuntalaisaloite: Porista ja Raumasta ystävyyskaupungit 1.8.2012. Yle Uutiset. Viitattu 8.7.2014.
  9. Pihan varpunen ja vaahteran oksa. Aurora, 2007, nro 1, s. 32.
  10. Heino, Paula: Tuuline ja merine kiäl. Aurora 4/2001.
  11. Helil kyläs; YLE 30.4.2015

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.