Heli Laaksonen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Heli Laaksonen
Heli pystyriamu iso.jpg
Syntynyt 28. syyskuuta 1972 (ikä 45)
Turku
Kansalaisuus suomalainen
Aikakausi 2000–
Esikoisteos Pulu uis (2000)
Tunnustukset Larin Paraske -palkinto 2009
Sivusto http://www.hulimaa.fi/kirjailija
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Heli Pauliina Laaksonen (s. 28. syyskuuta 1972 Turku)[1] on Rauman Lapissa[2] asuva kirjailija, Lounais-Suomen murteella kirjoittava runoilija, lavaesiintyjä ja luennoitsija.

Laaksosen teoksissaan käyttämä murre on lähellä uusikaupunkilaista, Vakka-Suomen alueella puhuttavaa murretta, mutta siinä on piirteitä muistakin lounaissuomalaisista aluemurteista. Murreilmaisua on tuotannossa hieman yleiskielistetty.[3]

Heli Laaksosen itse lukemista äänikirjoista kultalevyrajan ovat ylittäneet runolevyt Jänes pussis (2003, Sammakko)[4] ja Ratio Sulavoi (2007, Otava). Hän sai Kalevalaisten naisten liiton myöntämän Larin Paraske -palkinnon vuonna 2009.[5][6]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapsuusvuotensa Laaksonen kasvoi Uudessakaupungissa. Äidin puolelta runoilijan juuret ovat Halikossa, isän suku puolestaan on Lokalahdelta.[3]

Laaksonen opiskeli Turun yliopistossa pääaineenaan suomen kieli ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2000. Lisäksi hän opiskeli Tarton yliopistossa Virossa 1992 ja 1999. Laaksonen työskenteli Helsingin sosiaalialan oppilaitoksen viestinnän ja viron kielen opettajana 1996–2000 ja Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian viestinnän opettajana 1997–2001. Vuodet 2001–2004 hän työskenteli Laitilan kulttuurihankkeen vetäjänä ja vuodesta 2004 lähtien hänellä on ollut oma toiminimi Sanatoimisto Hulimaa.[1] Vuonna 2011 Laaksonen muutti Rauman Lappiin.[7] Hän esiintyy nykyään myös yhdessä porilaisen murrekirjailijan Elina Wallinin kanssa.[8]

Laaksonen kiinnostui murteen käyttämisestä runoissa virolaisten runoilijoiden innoittamana. Hän käänsi Jan Rahmanin võrun murteella kirjoitettuja runoja lounaissuomen murteelle tutustuttuaan Rahmaniin 1997. Kokeilu rohkaisi jatkamaan murrerunojen parissa.[9][10]

Laaksonen valittiin vuonna 2007 Turun yliopiston Vuoden alumniksi.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heli Laaksonen
  • Sekaherelmäpuu: Kolumnei. Osa kolumneista ja kirjoituksista ilmestynyt aiemmin eri lehdissä. Turku: Sammakko, 2004. ISBN 952-5194-86-8.
  • Ilo joka elättelöö: Lauri Tähkä ja Elonkerjuu. Helsinki: Otava, 2008. ISBN 978-951-1-22531-7.
  • Lukkosulaa ja lumpeenkukkia. Kaksinäytöksinen hapankomedia. Helsinki: Otava, 2008. ISBN 978-951-1-22690-1.
  • Pursu, tarina- ja marinakirja. Helsinki: Otava, 2009. ISBN 978-951-1-23838-6.
  • Elo ilman kirjaa on teeskentelyä. 90 vuotta kirjakauppaa Laitilassa. Laitila: Laitilan Kirjakauppa, 2012. ISBN 978-952-9-29932-4.
  • Aapine. Aakkossi niil ko ymmärtävä jo pualest sanast. Kuvitus Elina Warsta. Helsinki: Otava, 2013. ISBN 978-951-1-26782-9.
  • Lähtisiks föli?. Kuvitus Heli Laaksonen. Graafinen suunnittelu Elina Warsta. Otava, 2015. ISBN 978-951-1-29064-3.
  • Sylvia, Tuija ja laulava patja. Myös näytelmänä! ISBN 978-952-68595-0-7. Kynälä, 2016.
  • Tulossa elokuussa 2018: Ykköne, numerorunokirja. Kuvittaa Anne Vasko. WSOY 2018.

Huom! Virheellisesti Helin teksteiksi väitettyjä ovat mm. Naise elämää (Karoliina Koskisen), Korinhoito-oppi naisil (Veera Niemisen), Talvipäiväkirja ja Tänä juhannuksen ei sit ryypätä (tuntemattoman tekijän kansanperinnettä).

Runokokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Äänikirjat ja dvd:t[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jänes pussis. Korvallissi runoi. Turku: Sammakko, 2003. EAN 6420613970363 (äänikirja-CD).
  • Ratio Sulavoi. Helsinki: Otava, 2007. EAN 9789511217251 (äänikirja-CD).
  • Muatokuvajaine, runo-dvd. Kouvola: MMM-Vidoframe25, 2009. EAN 6430036850012.
  • Peippo vei. Helsinki: Otava, 2011. 9789511253013 (äänikirja-CD).
  • Aapine. Helsinki: Otava, 2013. 9789511277958 (äänikirja-CD).

Näytelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sylvia, Tuija ja laulava patja -kamarinäytelmä. Näyttelijäduo Marjatta Rinteen ja Eija Nurmion tähdittämänä kiertävinä esityksinä alkaen Turun kirjamessuista 2016.
  • Eloheinäkesä -suvikomedia Samppalinnan kesäteatteriin yhdessä Heikki Sankarin kanssa 15.6.-21.7.2017.

Käännökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Andrus Kivirähk: Koiranne alkaa kohta kukkia. (Vironkielinen alkuperäisteos Kaka ja kevad. Varrak 2009). Otava 2016. ISBN 978-9511296263.
  • Tulossa keväällä 2018: Andrus Kivirähk: Kun Musti muni mummon. (Vironkielinen alkuperäisteos Karneval ja kartulisalat. Varrak 2015.) Kuvittaa Christer Nuutinen. WSOY 2018.

Kuvitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Elina Wallin: Semmoset ja Tommoset. Tapleti arvotus. Kuvitus: Heli Laaksonen. Eks tykkää! - kirjoituksia ja kädentöitä, 2016. ISBN 978-952-93-7615-5.

Muilla kielillä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kad gos smei. Käännösrunokokoelma luoteislatvialaisella murteella. Kääntänyt Guntars Godins. Latvia, Riika: Apgads Mansards, 2012. 978-9984-872-57-5.
  • Piec ait kalns (Viiden lampaan vuori). Käännös ja esipuhe Guntars Godinš. Kustannusyhtiö Liels un mazs, 2015.
  • Крава и бреза (Lehm ja koiv). Käännösrunovalikoima bulgariaksi. Käännös: Rositsa Tsvetanova, toimitus: Marin Bodakov. Kustannusyhtiö Faber, 2015.
  • Ole ise! Hiiu keelde ümber pannud Järvi Kokla. Eesti Keele Sihtasutus, 2017. Malline:ISBN 9789949604241

Taidenäyttelyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rakas, kutsusin meil 100 viarast. Heli Laaksosen maalauksia puulle ja parkkikiekolle. Emil Cedercreutzin museo, Harjavalta. 24.10.2017 - 28.2.2018.

TV-sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiertueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sulavoi, 2006
  • Runoratio, 2007
  • Vartti vail kevät, maaliskuu 2009
  • Vartti yli kevät, syyskuu 2009
  • Tervessi peippometäst, kevät ja syksy 2011
  • Pieni Perunannostokiertue, lokakuu 2014
  • Keskikokoinen Perunannostokiertue, lokakuu 2015

Palkinnot ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomen kirjailijaliiton esikoiskirjapalkinto 2000
  • Kritiikin punnukset, Suomen arvostelijain liiton Turun osasto 2001
  • Paikallislehdistön Antti-patsas paikalliskulttuurin edistämisestä 2001
  • Kirjakauppaliiton Pikku-pöllö 2002
  • Vuoden vakkasuomalainen 2002
  • Länsi-Suomi -lehden taiteen mitali 2002
  • Kokkolan kaupungin Piikki-palkinto 2003
  • Varsinais-Suomen taidetoimikunnan taidepalkinto 2003
  • Vuoden vakkasuomalainen nainen 2004
  • Suomen kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahaston palkinto 2004
  • Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston Aurora-mitali 2006
  • Turun yliopiston Vuoden Alumni 2007
  • Mikael Agricola -mitali 2008
  • Kalevalaisten naisten liiton Larin Paraske -palkinto 2009
  • Nortamo-seoran Nortamo-mitali 2010
  • Kanepise hame preemia -etelävirolainen kirjallisuuspalkinto 2010
  • Latvias literatura gada balva (Latvian literary awards) 2012: Vuoden paras käännöskirja
  • Valtakunnan Virallisten Kylähullujen Killan kunniadiplomi 2013
  • Finlandia Junior -ehdokkuus Aapine-aakkosrunoteoksesta 2013. (Aapisesta myös Elina Warstalle Kirjataiteen komitean myöntämä Vuoden kaunein kirja -ehdokkuus 2013)
  • Janis Baltvilks -kansainvälinen lastenkirjallisuuspalkinto Latviassa Aapiselle 2016
  • Kodiksami Memorial -tunnustuspalkinto 2017

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2007. Helsingissä: Otava, 2006. ISBN 951-1-20606-0.
  2. http://www.hulimaa.fi/cv
  3. a b Kalevi Wiikin esipuhe teokseen Pulu uis, 2000.
  4. Heli Laaksosen runolevy myi kultaa. TS.fi, 14.12.2006. Turun Sanomat. Artikkelin verkkoversio.
  5. Larin Paraske -palkinto Kalevalaisten naisten liitto. Viitattu 16.3.2013.
  6. STT: Heli Laaksonen sai Larin Paraske -palkinnon Helsingin sanomat. 17.10.2009. Viitattu 17.10.2009.
  7. Heli Laaksonen löysi unelmiensa paikan Lappi Tl:stä (Laitilan Sanomat 23.8.2011)
  8. Murrenaisten kuntalaisaloite: Porista ja Raumasta ystävyyskaupungit 1.8.2012. Yle Uutiset. Viitattu 8.7.2014.
  9. Pihan varpunen ja vaahteran oksa. Aurora, 2007, nro 1, s. 32.
  10. Heino, Paula: Tuuline ja merine kiäl. Aurora 4/2001.
  11. Helil kyläs; YLE 30.4.2015

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.