Atostek
| Atostek Oy | |
|---|---|
 |
|
| Tunnuslause | Digitalisaation insinööritoimisto[1] |
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Perustettu | 1999 |
| Toimitusjohtaja | Mika Torhola |
| Puheenjohtaja | Jarkko Niittylahti |
| Kotipaikka | Tampere |
| Toimiala | tietotekniikka |
| Liikevaihto | 9,9 milj. euroa (2022)[2] |
| Liikevoitto | 1,3 milj. euroa (2022)[2] |
| Henkilöstö | 99 (2022)[2] |
| Omistaja | toimiva johto ja avainhenkilöt[3] |
| Kotisivu | atostek.com |
Atostek on suomalainen ohjelmistoalan yritys, joka toimii robotiikan, terveydenhuollon ja tekoälyn ohjelmistojen parissa.[1] Vuonna 1999 perustettu yritys toimii Tampereella, Espoossa ja Jyväskylässä.[4][2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1999–2010[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Atostek perustettiin vuonna 1999 Tampereella. Neljän perustajan joukkoon kuuluivat muun muassa Atostekin ensimmäinen toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Leena Eskola[5] ja Jarkko Niittylahti.[6] [3]
Vuonna 2007 Atostek työllisti neljä tohtoria, 12 diplomi-insinööriä ja kuusi teekkaria. Yritys kasvoi kannattavasti ja sillä oli asiakkaina Suomen eniten tuotekehitykseen sijoittavia suuryrityksiä.[5] Atostek teki ohjelmistokehitystä laitevalmistajille, esimerkiksi RAYlle Atostek toimitti parituhatta räätälöityä wlan-reititintä, joilla peliautomaatteja kytkettiin langattomasti internetiin.[7]
Vuonna 2009 Atostek työllisti 25 henkilöä ja sen liikevaihto oli 1,6 miljoonaa euroa. Toimitusjohtajana toimi Juha Lemmetti.[8]
2011–2020[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2011 Atostek kehitti alustariippumattoman Corento-ohjelmointikielen, joka on tarkoitettu signaalinkäsittelyalgoritmien tehokkaaseen toteutukseen.[6]
Vuonna 2013 Atostek työllisti noin 50 henkilöä ja sen toimitusjohtajana aloitti DI Mika Torhola[9]. Yhtiö alkoi kehittää omaa SaaS-palveluansa ERAa, joka saatiin tuotantoon seuraavana vuonna.[1]
Vuonna 2019 Atostek avasi ensimmäisen toimipisteen Hervannan ulkopuolelle, Espoon Otaniemeen.[10][1]
Vuonna 2020 Atostekissa oli käynnissä kaksi tekoälyyn liittyvää tutkimus- ja kehityshanketta. Eurooppalaiseen yhteistoimintaverkosto Eurekaan kuuluvassa Itea-hankkeessa kehitettiin Oxilate, jossa tekoälyä hyödyntävät ongelmanratkaisussa niin teollisuuden asentajat kuin loppuasiakkaatkin. Helsingin yliopiston kanssa panostettiin keinoihin, joilla lääkinnällisten laitteiden tekoälyohjelmistot saadaan nopeammin tuotantoon.[3]
2021–[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maaliskuussa 2021 Atostek julkisti massarokotuksiin tarvittavan henkilöstömäärän vähentämiseen tarkoitetun ERA Rokote -palvelun.[11]
Vuonna 2023 Atostek avasi uuden toimipisteen Jyväskylän Mattilanniemeen yliopiston viereen.[4]
Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2022 Atostekin palveluksessa oli noin 100 henkilöä.[2] Atostekilla on toimistot Tampereen Hervannassa, Espoon Otaniemessä ja Jyväskylän Mattilanniemessä.[12][4]
Atostekin omistajiin kuuluu sen toimiva johto ja avainhenkilöt.[3]
Atostekilla on poikkeuksellinen käytäntö tutkintoa varten opiskelevien työntekijöidensä valmistumisen varmistamiseksi: se maksaa noin kahden kuukauden ajan palkkaa gradun tai diplomityön tekijöille varsinaisesta kirjoittamistyöstä. Keskimäärin yrityksen palkkaamien opiskelijoiden lopputyöt ovat valmistuneet noin 273 työtunnissa.[12] Vuoteen 2023 mennessä yritys oli rahoittanut yli 60 opinnäytetyön tekemistä.[13]
Tammikuussa 2024 Atostek valjasti tekoälyn osaksi henkilöstöhallintoaan. Yritys kehitti tekoälyllä toimivan AI-Marin, joka osaa vastata esimerkiksi sairauslomia tai perhevapaita koskeviin kysymyksiin. Tekoälyohjelma pohjautuu Atostekin sisäisiin ohjeisiin.[14]
Tuotteet ja asiakkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2020 Atostekin liiketoiminta jakautui kolmeen liiketoiminta-alaan: teollisuudelle, lääketieteelle ja terveydenhuollolle sekä julkiselle sektorille tarjottaviin palveluihin.[1] Atostekin asiakkaita ovat esimerkiksi lääketieteelliset laitevalmistajat ja teollisuuden kone- ja laitevalmistajat.[3]
Liiketoimintaan kuuluu ohjelmistojen hankintakonsultointi ja teknistä ja algoritmiosaamista vaativat ohjelmistohankkeet esimerkiksi robotiikan ja tekoälyn parissa.[1] [3] Yhtiö on patentoinut esimerkiksi tietoliikenteeseen ja terveydenhuoltoon liittyviä ratkaisujaan.[1]
Atostek on kehittänyt ABB:n Suomen taajuusmuuttajatehtaalle[15] konenäkösovelluksen, joka analysoi kamerakuvaa.[16] 5G-yhteyden kautta toimivan järjestelmän avulla valvotaan laatua moduulien kokoonpanossa.[15]
Myös Liikenteenohjauksen valtionyhtiö Fintraffic (aiemmin Traffic Management Finland)[17] ja KL-Kuntahankinnat[18] ovat Atostekin asiakkaita.
Atostek on ollut mukana kehittämässä Mehiläisen omaa potilastietojärjestelmää Mehidocia.[19]
Atostek kehittää sovellusta, jonka avulla tavallinen kansalainen voisi tehdä itselleen ennakoivan terveystarkastuksen.[20]
Atostekilla on käytössään paikallinen, omassa konesalissa ajettava kielimalli, jonka avulla voidaan esimerkiksi tiivistää pitkät potilaskertomukset nopeasti omaksuttavaan muotoon.[21]
Maaliskuussa 2024 Atostek valittiin Digi- ja väestötietoviraston (DVV) kortinlukijaohjelmiston ja mobiilikortinlukijasovelluksen toimittajaksi. Sopimusten yhteisarvo on 3,8 miljoonaa euroa. Kortinlukijaohjelmiston avulla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, muiden toimialojen virkahenkilöt sekä kansalaiset voivat tunnistautua vahvasti ja allekirjoittaa asiakirjoja. Atostekin tarjoama ratkaisu pohjautuu ERA SmartCard -tuotteeseen, joka on Suomessa laajasti käytössä oleva kortinlukijaohjelmisto.[22]
ERA[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Atostekin oma SaaS-palvelu ERA (lyhenne sanoista eResepti ja eArkisto) otettiin käyttöön vuonna 2014.[1] ERA(aiemmin eRA[23])-palvelun avulla kymmeniä kliinisiä tietojärjestelmiä ja tuhansia sote-käyttäjiä on yhdistetty Suomen Kansalliseen terveysarkistoon eli Kanta-palveluun sekä Kelan Kanta-arkistoon.[1] [3][24] Atostek on tuotteistanut ERA-palvelun pohjalta myös kansainvälisen sähköisesti toimivan Recibus-lääkemääräysratkaisun.[3]
Vuonna 2019 Digian ja Atostekin yhteenliittymä voitti sairaanhoitopiirien ja kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen tähtäävän UNA-yhtiön julkisen kilpailutuksen integraatio- ja tiedonhallintaratkaisun toimituksesta.[25] Ratkaisu hyödyntää Atostekin ERA-liityntäpalvelua.[3][24] UNA-arkkitehtuuri todettiin toimivaksi vuonna 2017, kun UNA ja Atostek pilotoivat sitä Potilaan aikajana -sovelluksella.[24]
ERA Rokote -palvelu julkaistiin maaliskuussa 2021. Sen avulla vähennettiin massarokotuksiin tarvittavaa henkilöstömäärää.[11] Siihen asti rokotustapahtumissa oli ollut avustamassa kaksi henkilöä, joista toinen kirjasi tapahtuman Kelan Kanta-palveluun ja toinen THL:n ylläpitämään valtakunnalliseen rokotusrekisteriin. Muutoksen jälkeen tieto siirtyi tarvittaviin palveluihin yhden käyttöliittymän kautta.[26] Myöhemmin samana vuonna Atostek toteutti julkiselle sektorille palvelun, jonka avulla koronapasseja saatettiin tulostaa ihmisille, jotka eivät käyttäneet itse Omakanta-palvelua.[27]
Atostek ERA-järjestelmä on myös itsenäisesti toimiva potilastietojärjestelmien varajärjestelmä, jota voidaan käyttää esimerkiksi hyvinvointialueilla.[28]
Lokakuussa 2023 yli 900 000 sosiaalihuollon asiakirjaa arkistoitiin onnistuneesti Atostekin ja Digital Workforcen teknologioiden avulla Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Atostekin ERA-palvelun avulla tiedot saatiin konvertoitua arkistokelpoiseen tallennusmuotoon ja rikastettiin tarvittavilla metatiedoilla.[29]
Flexbot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Atostekin Flexbot on ohjelmistokehitysalusta robotisaation sovelluksille.[3] Atostekin alusta on yhteensopiva avoimen lähdekoodin Robot Operating System 2:n (ROS 2) -alustan kanssa.[1]
Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vuonna 2010 Pirkanmaan Yrityskummit valitsivat Atostekin vuoden kummiyritykseksi.[8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j Kauko Ollila: Listasimme 13 kasvavaa it-yritystä, jotka ovat matkalla suurten joukkoon Tivi. Viitattu 17.9.2021.
- ↑ a b c d e Atostek Oy taloustiedot www.asiakastieto.fi. Viitattu 13.2.2024.
- ↑ a b c d e f g h i j Ollila, Kauko: Haastaja hakee maltillista kasvua. Tivi, 11.9.2020, s. 20-21.
- ↑ a b c Eija Marja-aho: Jyväskylään rantautui uusi ohjelmistofirma – toimipisteen vetäjä Antti Sauvamäki, 37, ehti haaveilla vuosia paluusta kotikaupunkiinsa Keskisuomalainen. 12.7.2023. Viitattu 17.1.2024.
- ↑ a b Tuula Laatikainen: Superprofessori myy epätiedettä Tekniikkatalous. Viitattu 10.9.2020.
- ↑ a b Veli-Matti Jalovaara: Tamperelaisfirma haastaa C-kielen Tekniikkatalous. Viitattu 10.9.2020.
- ↑ RAY syöttää langattomuutta peliautomaatteihin Ilta-Sanomat. Viitattu 10.9.2020.
- ↑ a b Vuoden 2010 kummiyritys julkistettiin. Pirkanmaan Yrittäjä, 2011. Pirkanmaan yrittäjät. http://py.istart.fi/Portals/py/arkisto/PY2011_01.pdf [{{{www}}} Artikkelin verkkoversio]. [vanhentunut linkki]
- ↑ Atostek – Mika Torhola Atostek Oy:n toimitusjohtajaksi Atostek. 15.7.2013. Viitattu 5.8.2019.
- ↑ Atostek – Atostekin uusi toimisto avataan Espooseen Atostek. 22.11.2018. Viitattu 5.8.2019.
- ↑ a b Elina Heino: Näin rokottamista koronaa vastaan voi vauhdittaa – Suomalaisyrityksen ratkaisulla rokottajamäärä puolittuu Tekniikkatalous. Viitattu 26.5.2021.
- ↑ a b Gradu palkkatyönä – opiskelijoita rekrytoiva tamperelaisfirma antaa opintojen viimeistelyyn aikaa 350 tuntia Ilta-Sanomat. 12.5.2020. Viitattu 10.9.2020.
- ↑ Kirjoitamme tietokoneelle sielua tampereenkauppakamarilehti.fi. Viitattu 2.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Ville Mäkilä: Yritys otti käyttöön tekoälyllä toimivan HR-asiantuntijan – ovatko ihmisten työpaikat vaarassa? Verkkouutiset. 24.1.2024. Viitattu 15.2.2024.
- ↑ a b Teollinen 5g-tekoälysovellus otettiin käyttöön suomalaistehtaalla – Toista vastaavaa ei ole maailmassa Tekniikan Maailma. Viitattu 10.9.2020.
- ↑ Mikko Pulliainen: 5g tehostaa tehtaiden toimintaa: työntekijä saa lähes heti kuulla virheistä Tivi. Viitattu 10.9.2020.
- ↑ TIVI: Valtionyhtiö kilpailutti it-konsultit – tässä ovat 17,5 miljoonan diilin voittajat Tivi. Viitattu 10.9.2020.
- ↑ Aleksi Kolehmainen: Kuntahankinnat järjesti 35 miljoonan it-kilpailutuksen – tässä ovat voittajat Tivi. Viitattu 10.9.2020.
- ↑ Perttu Pitkänen: Mehiläinen kehitti oman potilastietojärjestelmän: ”Nimenomaan emme tee Apottia vastaavaa” Ilta-Sanomat. 13.10.2023. Viitattu 17.1.2024.
- ↑ Tampereella kehitetään mullistavaa sovellusta, joka hyödyntäisi lähes kaikkien suomalaisten terveysdataa Aamulehti. 8.7.2023. Viitattu 17.1.2024.
- ↑ Panu Räty: Tekoäly tuli jo työpaikoille – ”Halusimme olla vähän nopeampia kuin muu markkina” Tivi. 2.4.2024. Viitattu 2.4.2024.
- ↑ Tamperelaiselle Atostekille 3,8 miljoonan kauppa – valittiin DVV:n kortinlukijasovelluksen toimittajaksi Aamulehti. 15.3.2024. Viitattu 18.3.2024.
- ↑ Atostek – eRA is now ERA Atostek. 12.5.2022. Viitattu 4.1.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c Suvi Korhonen: Lääkäri saa koko potilashistorian aikajanalle: “todistaa Una-arkkitehtuurin toimivuuden” Tivi. Viitattu 10.9.2020.
- ↑ TIVI: Digia ja Atostek saivat 6 miljoonan euron it-diilin – ammattitaito vakuutti Unan Tivi. Viitattu 10.9.2020.
- ↑ Elina Heino: Koronarokottamista voi vauhdittaa – Yritys keksi keinon puolittaa rokottajien tarve Mediuutiset. Viitattu 4.1.2023.
- ↑ Etkö käytä Omakantaa? Voit saada koronapassin siitä huolimatta www.iltalehti.fi. Viitattu 4.1.2023.
- ↑ Potilastietojärjestelmien katkoksiin varautuminen vaihtelee Lääkärilehti.fi. 12.9.2023. Viitattu 17.1.2024.
- ↑ Joakim Kullas: Ohjelmistorobotti siirsi yli 20 vuoden datat uuteen järjestelmään – Projektijohtaja: ”Osoittautui erinomaiseksi ratkaisuksi" Kauppalehti. 17.1.2024. Viitattu 17.1.2024.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Atostek, kotisivut
- ERA, potilastietojärjestelmistä riippumaton Atostekin liityntäpiste
- PET ERP, Atostekin PET-keskusten toiminnanohjausjärjestelmä
- Recibus, Atostekin e-reseptijärjestelmä