Suomen sisäministeriö

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sisäministeriö
Inrikesministeriet (SM)
Sisäministeriön logo.png
Ministeri(t)
– Sisäministeri Kai Mykkänen
Kansliapäällikkö Esko Koskinen (vt.)
Osoite Kirkkokatu 12, Helsinki
PL 26
00023 Valtioneuvosto[1]
www.intermin.fi

Sisäministeriö (ruots. Inrikesministeriet) (lyhenne SM[2], vuoteen 2013 saakka sisäasiainministeriö[3]) on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö Suomessa. Se on yksi Suomen kahdestatoista valtioneuvoston alaisuudessa toimivasta ministeriöstä. Sisäministeriötä johtaa sisäministeri. Ministeriön ylimpänä virkamiehenä toimii kansliapäällikkö.

Ministeriön tärkeimpiä tehtäviä ovat säädösvalmistelu sekä hallinnonalan toiminnan strateginen suunnittelu ja ohjaus. Sisäministeriössä valmistellaan poliisia, pelastustoimea, hätäkeskustoimintaa, rajavalvontaa, meripelastusta ja maahanmuuttoa koskeva lainsäädäntö. Ministeriö vastaa myös siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksista sekä Suomen lippuun ja vaakunaan liittyvistä asioista. Ministeriössä tulosohjataan sisäministeriön alaisia virastoja ja laitoksia sekä käsitellään ministeriön toimialaan kuuluvat kansainväliset ja EU-asiat. Valtioneuvoston asetus sisäministeriöstä 1056/2013

Sisäministeriön visio on, että Suomi on maailman turvallisin maa. Visio on kunnianhimoinen, mutta saavutettavissa - monelta osin Suomi on jo nyt maailman turvallisimpien maiden joukossa. Turvallisuuden tunne Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna korkea. Tätä selittää osaltaan vahva sosiaalinen koheesio, vähäinen korruptio, luottamus viranomaisiin ja omiin läheisiin. Myös tilastollisesti tarkasteltuna Suomi on monelta osin hyvin turvallinen maa. Esimerkiksi rikostaso on kansainvälisesti vertaillen alhainen, ja rikosten määrä on laskenut 1990-luvulta lähtien.

Sisäisen turvallisuuden kehityksen osata Suomi on kuitenkin monella tapaa vedenjakajalla: Ympäristöuhkat monimutkaistuvat ja muuttuvat nopeasti. Ulkoiset ja sisäiset uhat kietoutuvat yhteen, ja asioiden ennustettavuus heikentyy. Muuttuneessa tilanteessa sisäministeriön rooli korostuu. Sisäministeriön hallinnonalan viranomaiset ehkäisevät uhkia ennalta ja turvaavat avun saannin hädän hetkellä. Tavoitteena on, että kaikki sisäisen turvallisuuden viranomaiset kykenevät toimimaan nopeasti ja selkein johtamisjärjestelmin, jokaisena päivänä ja ympäri vuorokauden.

Ministeriön organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisäministeriössä on viisi osastoa: hallinto- ja kehittämis-, poliisi-, pelastus-, maahanmuutto- ja rajavartio-osastot. Poliisiosastoa johtaa osastopäällikkö Risto Lammi, pelastusosastoa pelastusylijohtaja Janne Koivukoski, maahanmuutto-osastoa ylijohtaja Jorma Vuorio ja rajavartio-osastoa Rajavartiolaitoksen apulaisosastopäällikkö kenraalimajuri Ilkka Laitinen.

Suoraan kansliapäällikön alaisuudessa toimivat viestintäyksikkö, kansainvälisten asioiden yksikkö sekä sisäisen tarkastuksen yksikkö. Erilliset yksiköt muodostavat ministeriön esikunnan.

Hallinto- ja kehittämisosasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallinto- ja kehittämisosasto käsittelee asiat, jotka koskevat yleistä toiminnan kehittämistä sekä yleisten hallintoasioiden hoitoa ja sisäisiä palveluja sekä hallinnonalan asiakirjahallinnon yleistä ohjausta, strategiavalmistelua, tulossuunnittelua, tulosohjausta, tuloksellisuuden valvontaa ja niihin liittyvää kehittämistä. Henkilöstöhallinto- ja politiikka kuuluvat hallinto- ja kehittämisosaston tehtäviin tietohallinnon ja digitalisaation kehittämisen ohella. Hallinto- ja kehittämisosasto vastaa muun muassa hallinnonalan ja ministeriön taloussuunnittelusta, talousarvion soveltamisesta sekä talousarviolainsäädännön mukaisista kertomuksista, ministeriön kirjanpitoyksikkötehtävistä, taloushallinnosta ja tutkimustoiminnan kehittämisestä. Lisäksi osastolla käsitellään asioita, jotka liittyvät Euroopan unionin yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevan yleisohjelman mukaisten Euroopan pakolaisrahaston, ulkorajarahaston, paluurahaston ja kotouttamisrahaston todentamisviranomaistehtäviin.

Hallinto- ja kehittämisosastolle kuuluvat myös toimitiloihin ja virastopalveluihin, tietopalveluun ja asiakirjahallintoon, käännös- ja tulkkauspalveluihin liittyvä yhteistyö valtioneuvoston kanslian kanssa ja sellaiset ministeriön asioita, jotka eivät kuulu muille osastoille tai erillisille yksiköille.

Hallinto- ja kehittämisosasto jakautuu yksiköihin:

  • henkilöstö ja hallinto
  • strategian ohjaus ja kehittäminen
  • talous
  • tietohallinto

Poliisiosasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliisin toiminnan tarkoitus on varmistaa ihmisten ja ympäristön turvallisuus. Poliisihallitus on keskusvirasto, joka johtaa ja ohjaa operatiivista poliisitoimintaa. Paikallispoliisin muodostavat 11 poliisilaitosta. Poliisiosasto käsittelee asiat, jotka koskevat:

  • Poliisihallituksen tulosohjaustapoliisihallintoa
  • yleistä järjestystä ja turvallisuutta
  • poliisin rikostorjuntaa
  • poliisin lupahallintoa
  • ampuma-aseita
  • poliisin arpajaishallintoa ja rahapelipolitiikkaa
  • yksityistä turvallisuusalaa ihmiskaupan vastaisen toiminnan yhteensovittamista sisäministeriön hallinnonalalla.

Poliisiosasto käsittää asiat, jotka koskevat poliisin tulosohjausta, kansainvälisiä asioita samoin kuin sisäministeriölle poliisin toimialalla kuuluvia muita asioita.

Pelastusosasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tavoitteena on turvallinen ja kriisinkestävä Suomi. Suomessa on 22 kuntien yhteisesti ylläpitämää pelastuslaitosta, jotka hoitavat pelastustoimen tehtävät alueellaan.

Sisäministeriön työjärjestyksen mukaan pelastusosasto käsittelee asiat, jotka koskevat:

  • pelastustointa
  • hätäkeskustoimintaa, Hätäkeskuslaitosta ja sen tulosohjausta
  • Pelastusopistoa ja sen tulosohjausta
  • palosuojelurahastoa lukuun ottamatta 18 §:n 1 momentin 8 kohdassa mainittuja asioita
  • kansainvälistä pelastustoimintaa
  • valmiussuunnittelua
  • aluehallinnon yhteistä varautumista poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin ja siihen liittyviä keskushallinnon tehtäviä
  • viranomaisradioverkkoa
  • hengenpelastusmitaleja
  • Suomen Punaista Ristiä

Hätäkeskuslaitoksen tulosohjausta, talousarviota, yhteistyöryhmän asettamista, sekä muita Hätäkeskuslaitoksen toiminnan kannalta tärkeitä asioita osasto käsittelee yhteistyössä poliisiosaston kanssa.

Maahanmuutto-osasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisäministeriö vastaa maahanmuuttoa koskevan lainsäädännön valmistelusta, ohjaa ja kehittää maahanmuuttohallintoa sekä tulosohjaa Maahanmuuttovirastoa. Tavoitteena on maahanmuuton parempi ennakointi ja hallinta sekä turvallisesti avoin Suomi, jossa jokainen löytää paikkansa. Maahanmuutto-osasto jakautuu oikeudelliseen yksikköön, politiikkayksikköön ja ohjaus- ja kehittämisyksikköön.

Maahanmuutto-osasto käsittelee asiat, jotka koskevat:

  • maahanmuuttoa ja maahanmuuttoon liittyviä lupia maahanmuuttohallinnon osalta
  • Maahanmuuttovirastoa, vastaanottokeskuksia ja Maahanmuuttoviraston tulosohjausta ja laillisuusvalvontaa
  • muukalaispassia ja pakolaisen matkustusasiakirjaa
  • pakolaisuutta ja turvapaikkaa
  • Suomen kansalaisuutta
  • ulkomaan kansalaisten paluuta ja palauttamista
  • paluumuuttoon, maastamuuttoon ja ulkosuomalaisiin liittyviä asioita
  • turvapaikanhakijoiden vastaanottoa ja joukkopakotilanteisiin varautumista
  • ulkomaalaislain (301/2004) nojalla tapahtuvaa säilöönottoa

Rajavartio-osasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rajavartiolaitos vastaa rajojen valvonnasta ja meripelastuksesta. Rajavartiolaitoksen päätehtävät ovat rajojen valvonta maarajoilla ja merialueella, henkilöliikenteen rajatarkastukset rajanylityspaikoilla maarajalla, satamissa ja lentoasemilla sekä pelastustoiminta erityisesti merellä. Toiminnan tavoitteena on rauhallisten olojen säilyttäminen Suomen rajoilla. Rajavartiolaitos hoitaa myös poliisitehtäviä ja vastaa tullivalvonnasta niillä rajanylityspaikoilla, joilla Tulli ei toimi. Rajavartiolaitos hoitaa Suomen puolustamista yhteistoiminnassa Puolustusvoimien kanssa. Partiointi maastorajalla ja merialueella on samalla alueellisen koskemattomuuden valvontaa. Rajavartiolaitos myös kouluttaa asevelvollisia ja ylläpitää kriisi- ja puolustusvalmiutta yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Rajavartiolaitoksen toiminnassa yhdistyvät luontevasti Suomen sisäinen ja ulkoinen turvallisuus.

Rajavartio-osasto käsittelee asiat, jotka koskevat:

  • rajaturvallisuutta
  • meripelastusta
  • Rajavartiolaitoksen organisaatiota, aluejakoa
  • Rajavartiolaitoksen taloushallintoa ja tulosohjausta sekä henkilöstöhallintoa
  • sisäministeriölle Rajavartiolaitoksen toimialalla kuuluvia muita asioita.

Rajavartio-osaston eli Rajavartiolaitoksen esikunnan osastot ovat:

  • henkilöstöosasto
  • raja- ja meriosasto
  • teknillinen osasto
  • oikeudellinen osasto.

Osastoihin kuulumattomat yksiköt:[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisäisen tarkastuksen yksikkö tukee johtoa sisäisen valvonnan kehittämisessä ja tuottaa tarkastus- ja arviointitietoa hallinnonalan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä.

Viestintäyksikkö vastaa sisäministeriön ulkoisesta viestinnästä ja sen kehittämisestä. Viestinnän tehtävänä on tukea ministeriön toimintaa sekä edistää hatlinnonalan tavoitteiden toteutumista. Viestintäyksikkö vastaa myös Suomen lippua ja vaakunaa koskevasta valistus- ja tiedotustoiminnasta.

Kansainvälisten asioiden yksikkö yhteensovittaa ministeriölle kuuluvia kansainvälisiä ja Euroopan unionissa käsiteltäviä asioita sekä avustaa ministeriä, valtiosihteeriä ja kansliapäällikköä kansainvälisten ja Euroopan unioniin liittyvien asioiden hoitamisessa.

Ministeriön toimiala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ministeriön tehtävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • yleinen järjestys ja turvallisuus sekä poliisihallinto
  • Suomen passi, henkilökortti ja sähköinen henkilökortti
  • rikoksentekijän luovuttaminen Suomen ja muiden pohjoismaiden välillä
  • yksityiset turvallisuuspalvelut
  • arpajaiset, viihdelaitteet ja rahankeräykset
  • ampuma-aseet ja teräaseet
  • yleisötilaisuudet ja järjestyksenvalvojat
  • Suomen kansalaisuus
  • maahanmuutto ja kansainvälisen suojelun antaminen
  • maahanmuuttajien kotouttaminen
  • turvapaikanhakijoiden vastaanotto ja joukkopakotilanteisiin varautuminen
  • ulkomaalaislain nojalla tapahtuva säilöönotto
  • paluumuuttoon, maastamuuttoon ja ulkosuomalaisiin liittyvät asiat
  • pelastustoimi
  • hätäkeskustoiminta
  • rajavalvonta, rajatarkastukset ja meripelastustoimi
  • siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien yhteensovittaminen
  • Suomen lippu ja Suomen vaakuna
  • hengenpelastusmitalit ja Suomen Punaisen Ristin ansiomerkit

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sisäministeriö muutti Erottajankadulle Sisäministeriö. 27.3.2015. Viitattu 15.11.2015.
  2. Lyhenneluettelo 20.12.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 26.1.2014.
  3. Yleisradio: Sisäasiainministeriöstä tulee sisäministeriö 28.06-2013. Yle Uutiset. Viitattu 28.6.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]