Lahden seutukokeilu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lahden seutukokeilu on osa sisäasiainministeriön valtakunnallista seutukokeilujärjestelmää, millä pyritään aikaansaamaan kuntien tuottamien palveluiden tuottaminen suuremmissa taloudellis-hallinnollisissa kokonaisuuksissa. Tarkoituksena on aikaansaada suurtalouden mittakaavaetuja ja vähentää tulevaisuudessa kuntien valtionavun tarvetta.

Lahden seutukokeilu alkoi 2002. Se laajenee 2007, kun 2002 alkaen mukana olleiden kuntien Asikkala, Hollola, Lahti, Nastola ja Orimattila lisäksi mukaan tulevat Heinola, Hämeenkoski, Kärkölä, Padasjoki ja Sysmä. Päijät-Hämeen kunnista Artjärvi ja Hartola jäävät edelleen seutukokeilun ulkopuolelle. Seutukokeilu mahdollistaa myös vaaleilla valitun valtuuston, jolle voidaan luovuttaa kunnanvaltuustojen päätäntävaltaa. Tähän ei ole kuitenkaan Lahden seutukokeilussa edetty pääasiassa siksi, että Lahden kaupungissa asuvien äänestäjien paino äänten kokonaismäärässä olisi niin suuri ja vaaleilla valittu seutukokeiluvaltuusto edustaisi näin lähinnä suurimman kunnan, Lahden kaupungin piirissä vallitsevia näkemyksiä.

Lahden kaupunkiseudun kunnat ovat sopineet ottavansa käyttöön yhteisen yleiskaavan, yhteisen linjaliikenteen liikennelupajärjestelmän. Lisäksi kunnat antavat yhdessä lausuntoja valtion viranomaisille sosiaali- ja terveystoimen sekä opetus- ja kulttuuritoimen investointien tärkeysjärjestyksestä valtion kunnille myöntämiä valtionapuja koskien. Myös osa kunnallista edunvalvontaa, yhdyskuntasuunnittelun kunnallistekniikan toteuttamisesta ja ylläpidosta sekä kunnallisten palvelutuotantojen yhteistyötä koordinoidaan Lahden kaupunkiseudulla.

Päijät-Hämeessä on useissa eri prosesseissa ja eri lakien perusteella tapahtuvia yhdentymispyrkimyksiä, joiden tavoitteena on Vellamoksi kutsuttu koko Päijät-Hämeen käsittävä kunta, minkä Päijät-Hämeen alueen keskiajalla käsittänyt Hollolan kunta on asettanut virallisesti tavoitteekseen.

Seutukokeilua pisimmälle mennyt paikallishallinnon yhdistämiskokeilu on Kainuun maakunta, jossa ainoana manner-Suomessa käytiin myös maakuntavaalit. Kainuun maakuntahallinnosta on pidemmälle vietynä yhdentymishankkeena kuitenkin säädetty erillinen laki, joka ei sisällys lakeihin seutukokeilusta.

Pisimmälle mennyt maakunnallinen hallinto on Ahvenanmaan autonomisessa maakunnassa, joka vahvistettiin 1900-luvun alussa Kansainliitossa ratkaistusta Suomen ja Ruotsin välisessä kiistasta siitä, pitäisikö Ahvenanmaan kuulua Ruotsiin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kunta-lehti [1] Lahden seutukokeilu laajenee viiteen uuteen kuntaan

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • HE 274 / 2006 [2]
  • Laki seutuvaltuustokokeilusta [3]
  • Etelä-Suomen Sanomat: [4] Seutukokeilu laajenee