Kaskisto

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kaskisto on kylä, postinumeroalue ja aiempi kyläkeskus Somerniemellä Somerolla.

Kylä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylä sijaitsee Somerniemen Oinasjärveltä Someron Terttilään johtavan yhdystien 2801 varrella ja sen lähimpiä naapurikyliä ovat naapurikyliä ovat saman tien varrella sijaitsevat Somerniemen Suojoki ja Mäyrämäki. Kaskiston rajanaapureita ovat myös Somerniemen Oinasjärvi lännessä, Someron Hirsjärvi pohjoisessa, Someron Terttilä ja Lautela lännessä sekä Kiikalan Komisuo ja Lasikylä etelässä.[1][2][3][4]

Kylän väkiluku vuonna 2011 oli 129, mikä teki siitä Someron kylistä väkiluvultaan yhdeksänneksitoista suurimman ja entisen Somerniemen kylistä toiseksi suurimman.[5]

Kaskistossa ovat toimineet Kaskiston koulu, aiemmin Kaskiston kansakoulu, vuosina 1912–1986 sekä Uuden-Kaskiston kansakoulu Uuden-Kaskiston kulmakunnalla vuosina 1923–1967.[6] Nykyään Kaskiston koululaiset käyvät koulua Terttilässä.[7]

Kaskistossa sekä sen naapurikylissä Suojoella ja Mäyrämäessä toimii kyläyhdistys, joka järjestää juhlia ja tapahtumia ja omistaa entisen Kaskiston koulurakennuksen, jota käytetään juhla- ja harrastustilana.[8]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaskiston kylä sijaitsee Uskelanjoen vesistöön kuuluvan Halkjärven rannalla.

Kaskiston kylä sijaitsee Uskelanjoen latvahaaraan Terttilänjokeen laskevan Halkjärven[9] rannalla, samoin kuin naapurikylä Suojoki, ja järven läheisyydessä on myös Somerniemen Mäyrämäen kylä.[1] Halkjärven kaakkoispuolella levittäytyy Kolmanteen Salpausselkään liittyvä, Natura 2000 -ohjelmaan kuuluva laaja Kaskistonnummen harjualue. Harjualueella on Kaskiston kylän alueella useita harjujärviä, joista monet ovat laskujoettomia, sekä lähteitä ja lähteikköjä, joista moniin liittyy purolaaksoja. Harjujärvistä suurimpia ovat Terttilänjoen valuma-alueeseen kuluvat Iso-Pitkusta, Vähä-Pitkusta, Iso-Herakas, Saarijärvi, Kaitalammi ja Väärijärvi. Hitolanjoen valuma-alueeseen kuuluvat Kertomuksenjärvi ja Kalaton. Lähteitä ovat Halkjärven valuma-alueeseen kuuluva Herakkaanlähde Somerniemen Kaskiston ja Oinasjärven sekä Kiikalan Lasikylän rajalla ja Hitolanjoen valuma-alueeseen kuuluva Lamminlähde Kaskiston sekä Kiikalan Komisuon ja Lasikylän rajalla.[10][2][1]

Alueen kasviharvinaisuuksiin kuuluu Kaskiston Yrttikorven lähteikköalueella tavattava väinönputki.[11]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historiallisesti Kaskisto on yksi niistä eteläisen Someron alun perin varsinaissuomalaiseen Uskelaan kuuluneista kylistä, jotka liitettiin osaksi Hämeeseen kuulunutta Someron seurakuntaa vuonna 1492.[12] Kun Somerniemestä tuli Someron kappeliseurakunta 1600-luvun lopulla[13], Kaskisto ja sen pienemmät naapurikylät Suojoki ja Mäyrämäki luettiin edelleen Someron emäseurakuntaan, vaikka Kaskistolaiset käyttivätkin tai alkoivat viimeistään tuolloin käyttää Somerniemen kappelikirkkoa[14][15]

Kun Etelä-Someron kylät vuonna 1492 oli siirretty osaksi Someron seurakuntaa, jäivät ne edelleen maallisessa hallinnossa kuulumaan samoihin hallinnollisiin kokonaisuuksiin Uskelan puoleisten naapurikyliensä kanssa ja olivat näin osa Turun ja Porin lääniä kun Somero ja koko Somerniemen kappeli kuuluivat Hämeen lääniin. Vasta kun lääninrajat vuonna 1870 koko Suomessa yhtenäistettiin seurakuntarajojen kanssa, näistä kylistä tuli myös hallinnollisesti osa Hämeen lääniä muun Someron tavoin.[16]

Somerniemen seurakunnan itsenäistyessä Kaskiston kylä tuli osaksi Somerniemeä, mutta liitos toteutui vasta vuonna 1927, kun Somerniemi muuten oli muodostettu itsenäiseksi seurakunnaksi jo vuonna 1917. Samaan aikaan Kaskiston kanssa Somerniemeen liitettiin Somerosta myös läheinen pienempi Suojoen kylä, ja jo tätä ennen vuonna 1924 Somerniemen kunnan vuonna 1922 omistukseensa hankkima Mäyrämäen yksinäistalo, jotka myös kuuluivat Uskelasta Someroon vuonna 1492 siirrettyyn alueeseen. Someron yhteyteen Kaskistosta jäi Uuden-Kaskiston kulmakunta kylän pohjoisosasta.[17]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Timo Alanen, Markus Hiekkanen, Jussi Härme, Manu Kärki, Osmo Turkki: Somero ja Somerniemi 1449–1999. Someron seurakunta ja Somerniemen seurakunta, 1999. ISBN 952-91-1221-1.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Peruskartta 1:20 000. 2024 07 Somerniemi. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1980.
  2. a b Peruskartta 1:20 000. 2023 09 Johannislund. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1981.
  3. Peruskartta 1:20 000. 2024 04 Terttilä. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1980.
  4. Peruskartta 1:20 000. 2023 06 Kiikala. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1991.
  5. Kaipainen, Sauli: Somero on 48 kylän muodostama kaupunki. Somero, 10.6.2011, 86. vsk, nro 43, s. 17.
  6. Horila, Tapio (1982, toim.): Someron kunnan koululaitos 1882–1982. Someron kunta, Somero. s. 62.
  7. Kaipainen, Sauli: Oppilasmäärät edelleen laskussa. Kouluverkkopäätös pitää tehdä. Somero, 7.9.2012, 87. vsk, nro 69, s. 7.
  8. Tul kyllään Somerol (Esite) Varsinais-Suomen kylät ry. Viitattu 15.9.2013.
  9. Tikander, Sanna & Jari Hietaranta: Someron vesienhoitosuunnitelma. Osaraportti II. Halkjärven hoitosuunnitelma. Somero: Someron kaupunki, 2006. julkaisun verkkoversio (pdf) (viitattu 25.12.2009).
  10. Hyyppärän harjualue 24.9.2008. Lounais-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 30.3.2010.
  11. Luettelo Varsinais-Suomen luontokohteista ja -alueista (pdf) Varsinais-Suomen maakuntakaava. 31.5.2006. Turku: Varsinais-Suomen liitto. Viitattu 2.4.2010.
  12. Alanen et al. 1999: 21-24.
  13. Alanen et al. 1999: 83-92.
  14. Aaltonen, Esko: Somerniemen historia. [Somerniemi]: Somerniemen kunta ja seurakunta, 1945.
  15. Alanen et al. 1999: 192-194.
  16. Koskimies, Y. S. Kruunun hallinto. Teoksessa: Aaltonen, Esko (toim.): Someron historia I, s. 303. Forssa: [Someron seurakunta], 1949.
  17. Alanen et al. 1999: 192-196.