Hitolanjoki

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hitolanjoki
Hitolanjokea Rekijoen myllyn luona Kiikalassa
Hitolanjokea Rekijoen myllyn luona Kiikalassa
Alkulähde Kurajärvi
Laskupaikka Uskelanjoki
Maat Suomi
Valuma-alue 67,91 km²

Hitolanjoki on Uskelanjoen sivujoki Kiikalassa Salossa.

Sijainti vesistöalueella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hitolanjoki on yksi kolmesta Uskelanjoen latvahaarasta, jotka yhtyvät Kiikalan Rekijoen kylän luona Uskelanjoeksi. Kaksi muuta ovat Somerolta alkunsa saavat Rekijoki ja Terttilänjoki.[1]

Joen kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hitolanjoki saa alkunsa Kiikalan kirkonkylän luona sijainneesta, jo 1900-luvun alussa lasketusta mutta vasta 1960-luvulla lopullisesti kuivatusta Kurajärvestä, joka siitä lähtien on ollut pumppuamon avulla kuivana pidettyä viljelysmaata.[2] Tästä se virtaa ensin länteen ja sitten luoteeseen Kiikalan kirkonkylä ja Rekijoen kylien alueella kunnes yhtyy Uskelanjokeen Rekijoen kylän luona.

Sillat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähellä Rekijoen kylää Hitolanjoen ylittää yhdystie 2403. Lähellä joen alkupäätä Kiikalan kirkonkylän luona joen ylittää Kiikalan kirkonkylästä Hitolaan ja Vanhakylään johtavai paikallistietasoinen yhdystie Kalatie.

Sivuhaarat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hitolanjokeen yhtyy pohjoisesta Kurajärveen aiemmin laskenut Satakoskenoja joka Kurajärven kuivatuksen jälkeen on johdettu järven ohi. Satakoskenojan latvahaaroja ovat Hyyppärän harjualueen Natura 2000 -suojelualueelta alkunsa saavat Kultalähteenoja ja Huhdinoja sekä pääosin Natura-alueen ulkopuolella virtaava Kertomuksenoja. Lähellä Satakoskenojan suuta siihen yhtyy vielä Lammenjärvenoja.

Valuma-alueen järvet ja lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hitolanjoen valuma-alueen kaikki järvet ja runsasvetiset lähteet sijoittuvat joen valuma-alueen itäisimpään osaan, Satakoskenojan valuma-alueelle, Kolmanteen salpauselkään kuuluvan Kiikalannumen reunoille. Useat alueen järvistä ja lähteistä kuuluvat Hyyppärän harjualueen Natura 2000 -suojelualueeseen.

Satakoskenojan latvahaaroista Kultalähteenoja saa alkunsa Natura-alueelle nimensä antaneen Hyyppärän harjun luona sijaitsevasta rauhoitetusta Kultalähteestä Kiikalassa.

Satakoskenojan toinen latvahaara Huhdinoja alkaa Salon ja Someron, aiemmin Kiikalan ja Somerniemen, rajalla sijaitsevasta, myös Hyyppärän harjualueen Natura-alueeseen kuuluvasta rauhoitetusta Lamminlähteestä.

Satakoskenojaan kolmas latvahaara Kertomuksenoja saa alkunsa Natura-alueen ulkopuolella Someron Kaskiston kylässä sijaitsevasta pienestä Kertomuksenjärvestä ja siihen laskee myös samassa kylässä sijaitseva Kantlampi.

Satakoskenojaan lähellä Kurajärveä yhtyvä Lammenjärvenoja[3] saa alkuna Hyyppärän harjualueella lähellä Kultalähdettä sijaitsevasta Lammenjärvestä, jonka rannalla on Kiikalan seurakunnan perustama leirikeskus.

Kiikalannummen laskujoettomista harjujärvistä Hitolanjoen valuma-alueeseen luetaan lähellä Kiikalan lentokenttää sijaitseva Kalaton eli Pitkustan Kalaton.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Halikonjoki, Uskelanjoki ja Purilanjoki (pdf) Lounais-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 25.12.2009.
  2. Hertzen, Erik von: Kiikalan historiallinen aika, s. 503-508. Teoksessa: Kiikalan historia. Kiikala: Kiikalan kunta, seurakunta ja manttaalikunta, 1987. ISBN 951-99830-5-8.
  3. Päätös Nro 110/2013/2 30.5.2013. Aluehallintovirasato Etelä-Suomi. Viitattu 28.11.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]