Lasikylä

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo kylästä Kiikalassa Salossa. Lasitehtaasta ja tehdasyhteisöstä Urjalassa kertoo artikkeli Nuutajärven lasitehdas.

Lasikylä (vuoteen 1964 Hidoisenpyöli[1]) on kylä Johannislundin kulmakunnalla Kiikalassa Salossa.

Kylän historia liittyy kiinteästi Hidoisenpyölin ulkoveromaalle Kiikalan, Someron ja Lohjan rajoille vuonna 1813 perustettuun, koko kulmakunnalle sittemmin nimensä antaneeseen Johannislundin lasitehtaaseen. Tehtaan lopetettua toimintansa vuonna 1960 erotettiin vuonna 1963 Hidoisenpyölin kylästä tehtaan lähiympäristö Johannislund-nimiseksi kyläksi ja vuonna 1964 kylän nimi Hidoisenpyöli muutettiin maanmittausasiakirjoissa nimeksi Lasikylä.

Luonnonympäristöltään alue on Kolmannen Salpausselän reunamuodostumaan kuuluvaa harjualuetta, jolle ulottuu Natura 2000 -ohjelmaan kuuluva Hyyppärän harjualue -niminen Natura-alue.

Alue, nimi ja sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen Lasikylä kattaa pääosan aiemmasta, 1700-luvulta vuoteen 1963 rajoiltaan muuttumattomana pysyneestä Hidoisenpyöli-nimisestä kylästä.[2][3][4][5][6][7]

Nykyiset rajansa kylä sai kolme vuotta Johannislundin lasitehtaan toiminnan lakkaamisen jälkeen vuonna 1963, kun varsinainen lasitehdasalue Hidoisenpyölin kylässä sekä siihen kuuluvia alueita viereisestä Säräjärven kylästä erotettiin uudeksi Johannislund-nimiseksi yksinäistaloksi. Tässä toimituksessa Hidoisenpyölin kylään jäi kuulumaan vain entisen tehdasalueen ulkopuolinen laaja metsäalue, joka vielä 1960-luvun alussa oli täysin rakentamaton lukuun ottamatta sinne talvisodan aikana raivattua Kiikalan lentokenttää, joka ainakin jo vuonna 1966 oli aktiivisessa purjelentokäytössä.[8][7][4][5][9]

Nykyisen, enimmäkseen vain virallisessa käytössä olevan nimensä kylä sai vuonna 1964, kun sen siihenastinen nimi Hidoisenpyöli (vir. Hidoisenböle) korvattiin maanmittausasiakirjoissa nimellä Lasikylä.[8][10]

Lasikylän nykyisiä rajanaapureita ovat etelässä Kiikalan Pappila ja lännessä Kiikalan Komisuo Salossa. Somerniemen kylistä Somerolla rajanaapureina ovat luoteessa Kaskisto, pohjoisessa Mäyrämäki ja koillisessa Oinasjärvi. Idässä rajanaapureina onat Nummen Leppäkorpi Lohjalla sekä Kiikalan Säräjärvi ja Johannislund Salossa.[11][5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johannislundista Kiikalan kirkolle Kiikalannummen halki johtava Lasikyläntie rakennettiin Johannislundin lasitehtaan yhteydeksi ulkomaailmaan 1800-luvulla.

Historialtaan Hidoisenpyölin ulkoveromaa oli yksi Varsinais-Suomeen todennäköisesti keskiajan uudistuskauden jälkeen muodostuneista autiopyöleistä, jotka olivat varsinaisista kylistä erillään olleita, asumattomia mutta kuitenkin verolle pantuja maakappaleita. Synnyltään ne saattoivat historiantutkija Erik von Hertzenin mukaan olla joko keskiajan asutuskaudella syntyneitä mutta sittemmin hylättyjä uudisasutuksia tai esimerkiksi velan tai muun saatavan takia omistajaansa vaihtaneita osia jonkin kyläkunnan maista. Omistajina tällaisilla pyöleillä saattoivat myöhemmin olla joko naapurikylien talot yhdessä tai erikseen tai joskus etäämpänäkin sijaitsevat kartanot.[12]

Hidoisenpyölin nimen on arveltu viittaavaan läheiseen Kiikalan Hitolan kylään, ja tämänsuuntaisia viittauksia onkin löytynyt vanhoista oikeudenkäyntiasiakirjoista. 1600- ja 1700 luvulla pyölin omistuksesta käräjöivät eri aikoina Someron Kaskiston ja Lautelan ja Kiikalan Komisuon kylien asukkaat sekä Perniön Paarskylän, Kiskon Haapaniemen ja Perniön Viipurin kartanon omistajat, joille koko pyöli lopulta vuonna 1812 tuomittiin Kaskiston, Komisuon ja Lautelan kylien talollisten häviöksi.[1]

Perniön Viipurin kartanolta pyölin hankki hallintaansa vuonna 1807 vänrikki Johan Berndt von Torcken, joka vuonna 1813 perusti sen alueelle, nykyisen Ruukinjärven rantaan Johannislundin lasitehtaan; nimen Johannislund von Torcken otti omasta etunimestään.[13] 1800-luvun aikana lasitehtaan omistajat vaihtuivat useaan otteeseen, mutta tehdas jatkoi toimintaansa. 1800-luvun puolivälissä tehdas hankki omistukseensa myös viereisen Säräjärven eli Särämäen verotilan, josta saatavilla maataloustuotteilla oli merkitystä laajojen metsien keskellä sijaitsevan tehdasyhdyskunnan ruokahuollon kannalta.[14] 1900-luvulla tehtaan toiminta alueella jatkui kunnes vuonna 1960, tehtaan tekniikan käytyä vanhanaikaiseksi, tehdas myytiin Riihimäen lasi osakeyhtiölle, joka samana vuonna lopetti sen toiminnan.[15]

Tehtaan lopettamisen yhteydessä varsinainen tehdasalue, johon kuului tiloja Säräjärven ja Hidoisenpyölin kylistä erotettiin vuonna 1963 Johannislund-nimiseksi yksinäistaloksi. Vuonna 1964 alueeltaan tältä osin supistuneen Hidoisenpyölin kylän nimi muutettiin Maanmittaushallituksen päätöksellä nimeksi Lasikylä.[8][7][16][4][5]

Luonnonympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueen luontoa hallitsee Suomusjärven, Kiikalan, Nummen ja Somerniemen alueille ulottuva jääkauden aikainen reunamuodostuma Kolmas Salpausselkä, joka muodostaa monipuolisen ja vaihtelevan luonnonympäristön. Merkittävät osat kylästä kuuluvat yhteensä 2468 ha laajuiseen Hyyppärän harjualueen Natura 2000 -alueeseen, joka ulottuu Salon, Someron ja Lohjan alueille Somerniemellä, Nummella, Kiikalassa ja Suomusjärvellä.[17]

Harjualueelle ovat tunnusomaisia etenkin monet lähteet, joista useista on tullut historiallisia kylien ja pitäjien rajapaikkoja.[18][19] Lähes kokonaan harjualueelle sijoittuvaa Lasikylää rajaavat sitä edeltäneen historiallisen Hidoisenpyölin ja sen naapurikylien rajapaikoiksi aikanaan otetut lähteet edelleen viidessä suunnassa. Lännessä Kiikalan Komisuota, Saarta (myöhemmin Pappilaa) ja Hidoisenpyöliä on erottanut Uskelanjoen vesistöön kuuluvan Hitolanjoen latvahaaraan Satakoskenojaan Kultalähteenojan kautta laskeva Kultalähde. Länsiluoteessa Komisuota, Hidoisenpyöliä ja Someron Kaskistoa on erottanut Satakoskenojaan Huhdinojan kautta laskeva Lamminlähde. Pohjoisessa Hidoisenpyöliä sekä Someron Kaskistoa, Mäyrämäkeä ja Oinasjärveä Somerniemellä on erottanut Uskelanjoen sivujoen Terttilänjoen lähdejärveen Halkjärveen Myllyojan kautta laskeva Herakkaanlähde. Idässä Hidoisenpyöliä, Somerniemen Oinasjärveä ja Nummen Leppäkorpea ovat erottaneet Karjaanjoen vesistöön kuuluvaan Oinasjärveen Somerniemellä laskevat Hossojanlähteet.[11][5][20]

Lähteiden ohella harjualueella on pieniä järviä ja lampia, joista varsinkin humusjärvet voivat olla rannoiltaan soistuneita.[17] Historiallisen Hidoisenpyölin alueella olevista järvistä suurin ja merkittävin on Ruukinjärvi, jonka rantaan Johannislundin lasitehdas perustettiin vuonna 1813. Järvi laskee etelässä Huhdanojan kautta Varesjokeen, joka on Kiskonjoen–Perniönjoen vesistöön kuuluvan Anerionjoen latvahaara. Idästä, Nummen rajalta Ruukinjärveen laskee Säräjärvi, ja Ruukinjärven länsipuolella on joukko pikkujärviä ja lampia, joista suurin on Iso-Kolosin. Nämä laskevat Huhdanojaan Ruukinjärven eteläpuolella. Pohjoisessa historiallisen Hidoisenpyölin alueella on toinen ryhmä pikkujärviä ja lampia. Näistä Tervakas, Kolmperänen ja Suolampi laskevat etelän suuntaan Säräjärveen. Nykyisen Lasikylän alueelle sijoittuvat alueen järvistä ja lammista Ruukinjärven länsipuoliset ja Säräjärven pohjoispuoliset pikkulammet. Itse ruukinjärvi kuuluu vuodesta 1963 Johannislundin kylään.[4][5]

Historiallisen Hidoisenpyölin alueella nykyisessä Johannislundin kylässä sijaitsee myös Varsinais-Suomen maakunnan korkein kohta, 163,9 metrin korkeuteen kohoava Särämäki, jonka kasvillisuus on monipuolista, ja joka kuuluu osana Hyyppärän harjualueen Natura 2000 -alueeseen. Natura-alueeseen kuuluvat myös alkujaan Hidoisenpyölin rajapaikoina olleet ja edelleen myös Lasikylän rajapaikkoina olevat Kultalähde, Lammenlähde, Herakkaanlähde ja Hossojanlähteet sekä Ruukinjärven länsipuoliset pikkulammet. Etenkin alueet monet lähteet ovat kosteikkoina arvokkaita, mutta Natura-alueeseen kuuluu täällä myös kuivia kangasmetsiä ja harjumetsiä sekä rannoiltaan soistuneita humusjärviä ja lampia.[21][17]

Nykyistä toimintaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiikalan lentokenttä sijaitsee Lasikylän alueella.

Lasikylän luoteisrajaa sivuaa Kiikalasta Somerniemen Oinasjärvelle johtava paikallistietasoinen kestopäällysteinen yhdystie Oinasjärventie, josta haarautuu Johannislundin suuntaan sorapäällysteinen yksityistie Lasikyläntie.[22][23][24] Oinasjärventien varressa sijaitsee Lasikylän alueella nykyisin pääasiassa purjelentoa palveleva Kiikalan lentokenttä.[25][5] Alun perin lentokenttä rakennettiin talvisodan aikana ruotsalaisin vapaaehtoisvoimin.[9] Itse Johannislundin tehdasalue ei sijaitse siitä nimensä saaneessa nykyisessä Lasikylä-nimisessä kylässä vaan vuonna 1963 siihenastisista Hidoisenpyölin ja Säräjärven kylistä omaksi kyläkseen erotetussa, niin ikään lasitehtaan mukaan nimetyssä Johannislund-nimisessä kylässä, johon kuuluu itse tehdasalue lähiympäristöineen.[5][7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hertzen, Erik von: Kiikalan historiallinen aika. Teoksessa: Kiikalan historia. Kiikala: Kiikalan kunta, seurakunta ja manttaalikunta, 1987. ISBN 951-99830-5-8.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b von Hertzen 1987: 176-177.
  2. C. Grönlund: Lasikylä / Hidoisenböle; Tiluskartta ja selitys 1782-1782 (A35:1/1-4). (Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto, Kiikala) Kansallisarkisto. Kartta Kansallisarkiston digitaaliarkistossa (jpg) (viitattu 19.1.2014) (ruotsiksi)
  3. O. Kiiveri: Lasikylä / Hidoisenböle; RN:o 1:5 Hidaisenböle lohottu 1:6-12 1958-1958 (A35:1/11-17). (Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto, Kiikala) Kansallisarkisto. Kartta Kansallisarkiston digitaaliarkistossa (jpg) (viitattu 19.1.2014)
  4. a b c d Peruskartta 1:20 000. 2023 09 Johannislund. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1965. Kartan verkkoversio Maanmittauslaitoksen Vanhat painetut kartat -verkkopalvelussa (jpg) (viitattu 17.1.2014)
  5. a b c d e f g h Peruskartta 1:20 000. 2023 09 Johannislund. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1991. Kartan verkkoversio Maanmittauslaitoksen Vanhat painetut kartat -verkkopalvelussa (jpg) (viitattu 17.1.2014)
  6. von Hertzen 1987: 77-78, 176-177.
  7. a b c d Johannislund Yks. (jpg) (Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto Uudistushakemistot, Uudistushakemisto: Turun ja Porin lääni, Kiikala-Kustavi, Bia:53) Digitaaliarkisto. Arkistolaitos. Viitattu 17.1.2014.
  8. a b c Lasikylä Yks. (jpg) (Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto Uudistushakemistot, Uudistushakemisto: Turun ja Porin lääni, Kiikala-Kustavi, Bia:53) Digitaaliarkisto. Arkistolaitos. Viitattu 17.1.2014.
  9. a b von Hertzen 1987: 663.
  10. Korhonen, Ritva: Alastarolla Ylistarossa. Suomen asutusnimet ja niiden taivutus, s. 230. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1990. ISBN 951-9475-72-9. .
  11. a b von Hertzen 1987: 81, 87, 88-89.
  12. von Hertzen 1987: 77-78, 175.
  13. von Hertzen 1987: 177, 293-295.
  14. von Hertzen 1987: 177, 296-301.
  15. von Hertzen 1987: 517-522.
  16. Seräjärvi Yks. (jpg) (Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto Uudistushakemistot, Uudistushakemisto: Turun ja Porin lääni, Kiikala-Kustavi, Bia:53) Digitaaliarkisto. Arkistolaitos. Viitattu 17.1.2014.
  17. a b c Hyyppärän harjualue Ymparisto.fi. Uudenmaan ELY-keskus, Varsinais-Suomen ELY-keskus. Viitattu 17.1.2014.
  18. Kalliomäkien katveessa: Salon seudun luonto. [Salo]: Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys, 1984. ISBN 951-99596-7-X.
  19. von Hertzen 1987: 78-89.
  20. Karttaikkuna Paikkatietoikkuna. Viitattu 17.1.2014.
  21. Hyyppäränharju, Kultalähde ja Särämäki Salon kaupunki. Viitattu 17.1.2014.
  22. GT-tiekartasto 2008 Suomi Finland, s. 30-31. Karttakeskus, 2008. ISBN 978-951-593-203-7.
  23. Tienumerokartta. 1:250 000. Alue 02 Varsinais-Suomi. Helsinki: Liikennevirasto. Kartan verkkoversio (viitattu 19.7.2010)
  24. Oinasjärventie Kartat ja reitit. Fonecta. Viitattu 17.1.2014.
  25. EFIK-Lentokeskus Kiikala-Säätiö. Viitattu 17.1.2014.