Asemanseutu (Halikko)

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Puotila (Halikko))
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Asemanseutu

Asemanseutu

Koordinaatit: 60°23′59.2″N, 23°02′32.1″E

Valtio Suomi
Maakunta Varsinais-Suomi
Kunta Salo
Entinen kunta Halikko
Väkiluku (2017) 1 142
Postinumero 24910 Halikko as[1]

















Halikon asemanseutu, on alue entisessä Halikon kunnassa Salon kaupungissa. Asemanseudun läpi kulkevat kuninkaantie ja rantarata. Vanha Halikon rautatieasema rakennettiin rantaradan varteen vuonna 1899, mikä johti alueen vahvaan kasvuun. Asemanseudulle ei juuri keskittynyt palveluja, vaan asukkaat kulkivat asioille lähikyliin Hajalaan ja kirkonkylälle. Aivan aseman lähellä oli osuuskauppa ja posti, jotka lakkautettiin 1990-luvulla.

Nykyään asemanseutu on voimakkaasti kasvava alue, jossa on sekä modernia kaavoitusaluetta että vanhaa haja-asutusaluetta. Asemanseudulla on myös runsaasti pienteollisuutta ja maanviljelyä.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laajalla yhteenkasvaneella alueella on useita kyliä, joiden rajaaminen nykypäivänä ilman karttaa on mahdotonta. Asemanseutu kattaa alueen, jota rajaavat Halikonjoki, Kihistenmäki, moottoritien ohikulkutie, 110-tie ja Pitkämäen reunaa pitkin kulkeva Ikeläntie, joskaan Ikelän ei katsota enää kuuluvan asemanseutuun.kenen mukaan?

Lähes kaikki tasainen maa on käännetty pelloiksi, joista osa on muuttunut kaupungin omistamiksi niityiksi odottamaan kaavoitusta. Alueen pohjoisrajana virtaava Halikonjoki kulkee syvässä uomassa, jonka reunat ovat niittyjä, joita hoidetaan laiduntamalla.

Kaikki metsät kasvavat viljelykäyttöön sopimattomilla mäillä. Suurin metsä oli ennen Härkhaka, joka muutettiin 2000-luvulla asuinalueeksi. Asemanseudun korkeimmat mäet ovat Kihistenmäki, Tunnelimäki, Pitkämäki, Lempolanmäki ja Mustamäki, joista viimeinen on drumliini. Drumliinin hiekan vuoksi alueella on ollut useita hiekkakuoppia.

Postinumeroalue Halikko as on hieman laajempi kuin asemanseutu. Postimumeroalueella asuu 1 142 asukasta (vuonna 2017).[2]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asemanseudulla sijaitsee seitsemän kylää, joista kooltaan suurin on Puotila, jonka laaja alue kattaa alueet asemanseudun pohjoisosasta Halikonjoelta Kihistenmäelle ja Härkhakaan, josta se jatkuu kiilana lounaaseen Heinäalhoon. Mustamäki sijaitsee keskellä asemanseutua samannimisen drumliinin ympärillä. Kihinen on erikoinen tapaus, sillä sen alkuperäinen alue Kihistenmäellä on jaettu Puotilalle ja Rikalalle, ja kylä sijaitseekin nykyään asemanseudun länsilaidalla Karjanummella.[3] Asemanseudun länsireunassa Kihisen lisäksi sijaitsee joen varrella pieni Viala ja Kuninkaantien varrella Tunila. Etelässä 110-tien varrella sijaitsevat Hirvikallio ja Laitola.

Koiltaan pienimmiksi kyliksi ovat jääneet Viala ja Laitola, joissa molemmissa on vain muutamia asuintaloja. Kihisen pienellä alueella Tunnelinmäen ja Pitkämäen rinteillä on vähän asutusta, ja Hirvikallio on pääasiassa teollisuusaluetta. Tunila on kasvanut viime aikoina kahtena sysäyksenä kunnan kaavoitettua Kuninkaantien eteläpuoliset metsät omakotialueeksi. Vanhimmat tiheämmän asutukset kylät ovat Puotila ja Mustamäki.[4] Puotilassa sijaitsi Halikon rautatieasema, jonka ympäristöön on rakennettu paljon asuintaloja 1900-luvun alusta lähtien, uusimpana Härkhaan alue. Mustamäki on suurin kylä, ja se on kaavoitettu tiheäksi omakotialueeksi, jonka laidoille rakennetaan jatkuvasti uusia taloja.

Asemanseudun kylät ovat kaikki vanhoja. Viimeistään varhaiskeskiajalla jokaisessa on ilmennyt kylämuotoista asutusta.[5] Kaikki ovat muodostuneet suuren kantatilan ympärille, joista Hirvikallion ja Vialan kantatilat ovat hävinneet ja Kihinen jäänyt kyläalueensa ulkopuolelle. Nykyään merkittävin tila on talonpoikaiskartanoksi nimitetty Puotila, joka omistaa isoja peltoaloja Halikosta.[4] Mustamäen kantatila toimii lastenkotina ja Tunila alkoholistien asuntolana.lähde?

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asemanseutu lähti muodostumaan, kun Puotilan tilan maille valmistui Halikon rautatieasema vuonna 1899. Sitä ennen alueella oli useampi yksinäistila, näiden torppia ja peltoa.

Alueen väkiluku kasvoi niin, että vuonna 1951 sinne perustettiin Mustamäen kansakoulu. Samana vuonna valmistui valtatie 1 asemanseudun eteläpuolelle.[6] Seudulle perustettiin terästeollisuusyritys Matti Eloranta Oy 1950-luvulla, joka myöhemmin siirtyi Rautaruukin omistukseen ja on nykyään Halikko Steel.[7] Terästeollisuus toi mukanaan pienteollisuutta asemanseudulle ja kunta kaavoitti alueen etelälaidalle Riikin teollisuusalueen.

Henkilöliikenne lakkasi Halikon rautatieasemalla vuonna 1969. 1990-luvun rakennemuutos johtivat asemanseudun osuuskaupan ja postin lakkauttamiseen. Uusi valtatie 1 rakennettiin 2000-luvun alussa kauemmas Halikon keskiosiin ja asemanseutua rajaava tie muuttui seututieksi, jolta rakennettiin seutua halkoa yhdystie moottoritien suuntaan.[6]

Asemanseudulle on säännöllisesti kaavoittettu uusia asuinalueita. 1980-luvulla kaavoitettiin koulun ympäristö, 1990-luvulla Lempolan ympäristö, 2000-luvulla Tunilan ympäristö ja Härkhaka ja 2010-luvulla uusi Hirvikallion alue. Hiljalleen seudusta on kasvanut yhtenäinen asutusalue, joka on miltei kasvanut osaksi Salon keskustaajamaa.

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asemanseudulla sijaitsevat peruskoulu alakoulu Mustamäen koulu sekä Metsärinteen päiväkoti.[8][9] Alueella on myös kunnallinen Hirvikallion nuorisokoti ja yksityinen ryhmäperhepäiväkoti.[10][11]

Halikon keskusurheilukenttä sijaitsee asemanseudulla. Sen yhteydessä on jalkapallokenttä, beachvolley-kenttä ja valaistu kuntorata.[12]

Halikon nuorisoseura ylläpitää nuorisoseurantaloa asemanseudulla.[13] Seudun etelälaidalla on huoltoasema ja baari.[14][15]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Halikon kulttuuriympäristö ja arvot. Turun maakuntamuseo, 2005.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Postinumerohaku Posti. Viitattu 1.1.2020.
  2. Asukasrakenne 2017 postinumeroalueittain Tilastokeskus. Viitattu 16.11.2020.
  3. Sarakum s. 80
  4. a b Sarakum s. 34–35, 80, 106, 161, 234
  5. Anna-Liisa Hirviluoto, Kari Pitkänen: Halikon historia 1, s. 178. Halikon kunta, 1992. ISBN 952-90-3797-X.
  6. a b Matti Grönroos: Kyläteistä valtaväyliin mattigronroos.fi. Viitattu 16.11.2020.
  7. Yritys Halikko Steel. Viitattu 16.11.2020.
  8. Mustamäen koulu Salon kaupunki. Viitattu 16.11.2020.
  9. Varhaiskasvatuksen toimipaikat Salon kaupunki. Viitattu 16.11.2020.
  10. Hirvikallion nuorisokoti Kalliola. Viitattu 16.11.2020.
  11. Ryhmäperhepäiväkoti Hirvikallio hirvikallio.com. Viitattu 16.11.2020.
  12. Halikon Mustamäen yleisurheilukenttä ja pallokenttä kohteet.visitsalo.fi. Viitattu 16.11.2020.
  13. Halikon nuorisoseura ry
  14. Salo Halikko Teboil. Viitattu 16.11.2020.
  15. Riikin Baari