Kumio
Kumio on kulmakunta ja aiempi kyläkeskus Halikon Vaskiolla Salossa Varsinais-Suomessa.
Sijainti, liikenne ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kumio sijaitsee Halikon pohjoisosan käsittävän Vaskion luoteisimmassa kulmassa Paimion ja Marttilan rajoilla.[1]
Kumion kautta kulkee Paimiosta Paimion Kalevan kautta Halikon Vaskiolle johtava yhdystie 2343.[2] Kumiosta etelään kulkee Tapiolantie, jonka varrella Kydössä on Hajalan moottoritieliittymä valtatielle 1.
Kumiossa toimi vuosina 1910–1971 Kumion kansakoulu.[3] Vielä vuonna 1963 kulmakunnalla oli myös kaksi kauppaa.[4][5]
Luonnonympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Halikon pohjoisosien luonnonympäristössä vuorottelevat kallioiset, paikoin jyrkkärinteisetkin metsäselänteet ja näiden väliset peltoaukeat. Kumiolta saa alkunsa Halikonjoen latvahaara Kumionoja.[6] Kumion ydinalue on aavaa tasaista peltomaisemaa, joka on luokiteltu maisemallisesti merkittäväksi.[3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kulmakunta koostuu Halikon useiden kylien vanhoista takamaista. Kulmakunnalle ulottuvat ainakin Halikon Kuttilan, Yttelän, Sahan, Sauvonkylän, Kydön ja Breidilän kylien takamaat. Osa kylien alueista on kuulunut Halikon Joensuun kartanon kartanolääniin, joka on ulottunut Halikonlahden rannoilta Paimion ja Marttilan rajoille asti. Kuttilan kylän alueella on sijainnut Joensuun kartanon Kumion ulkotila, joka vielä 1930-luvulla on ollut Joensuun kartanon omistuksessa.[4][5][7]
Kumiossa on ollut vanhastaan torppariasutusta, joka itsenäistyi jo ennen torpparilakia. Kumioon muodostettiin 1920-luvulla vielä kaksi uutta lohkotilaa. Sotien välisenä aikana kulmakuntaan rakennettiin vanhanväenasuntoja. Rakennemuutoksesta johtunut kulmakunnan hiljeneminen alkoi 1960-luvulla ja kylän kansakoulu lakkautettiin oppilaspulan vuoksi 1971.[3]
Tunnettuja kumiolaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kumiolta oli kotoisin Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön isä, Salossa Salon Seudun Sanomien levikkipäällikönä toiminut Väinö Niinistö, jonka isä, herastuomari Juho Niinistö ja aiemmin tämän isä Juho Lindström toimivat Halikon Joensuun kartanon siellä omistaman Kumion ulkotilan vuokraajina.[7][8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kumio Karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 12.2.2019.
- ↑ Yhdystie 2343 Karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 12.2.2019.
- ↑ a b c Halikon kulttuuriympäristö ja arvot, s. 190. Salon seudun rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema. SARAKUM 2000-2004 projektiraportti. Salon seudun kunnat, Turun maakuntamuseo, Varsinais-Suomen liitto, Lounais-Suomen ympäristökeskus. 2005.
- ↑ a b Peruskartta 1:20 000. 2022 04 Marttila. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1963. Kartta Maanmittauslaitoksen vanhat painetut kartat -palvelussa (viitattu 12.2.2019)
- ↑ a b Peruskartta 1:20 000. 2021 06 Kevola. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1964. Kartta Maanmittauslaitoksen vanhat painetut kartat -palvelussa (viitattu 12.2.2019)
- ↑ Kumionoja Karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 12.2.2019.
- ↑ a b Halikko, Kuttila, Kumio, 1932 (Lähde: Suomen maatilat III) (Haku ehdoilla Kunta: Halikko, Tila: Kumio) Sukutilat Webissä. Suomen maatalousmuseo Sarka. Viitattu 12.2.2019.
- ↑ Miettinen, Tiina: Tasavallan juuret. Suomen presidenttien esipolvet., s. 140-141. Helsinki: Suomen sukututkimusseura, 2017. ISBN 978-952-5130-19-5.
