Johannislund

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo kylästä, kulmakunnasta ja tehdasyhdyskunnasta. Tehtaasta katso Johannislundin lasitehdas.
Johannislund

Johannislund

Koordinaatit: 60°27′45″N, 23°41′11″E

Valtio Suomi
Maakunta Varsinais-Suomi
Kunta Salo
Entinen kunta Kiikala
Perustettu 1813
Hallinto
 – Asutustyyppi entinen tehdasyhdyskunta
Korkeus 115 m
Postinumero 25390 KIIKALA
Suuntanumero(t) 02











Johannislund on kylä, kulmakunta ja entinen tehdasyhdyskunta Kiikalassa Salossa.[1][2][3] Kulmakunnalla, joka koostuu Johannislundin, Lasikylän ja Säräjärven kylistä sekä eräitten lähikylien takamaista, toimi vuosina 1813–1960 sittemmin valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi määritelty Johannislundin lasitehdas.[4][5] Luonnonympäristöä alueella hallitsee Kolmas Salpausselkä ja sinne ulottuu arvokasta harjuluontoa sisältävä Hyyppärän harjualueen Natura 2000 -suojelualue.[6]

Luonnonympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harjuluonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Hyyppärän harjualue

Maisemia Johannislundin ympäristössä hallitsee Kolmanteen Salpausselkään kuuluva, Salon, Someron ja Lohjan alueille ulottuva, Natura 2000 -suojeluohjelmassa suojeltu Hyyppärän harjualue. Siihen kuuluu harjuja, raviineja, lähteitä, puroja järviä, lampia, soita ja kallioita, joita kaikkia esiintyy myös Johannislundin ympäristössä.[6][3]

Kallioista merkittävä on Säräjärven luona kohoava, 163,9 metrin korkeuteen nouseva Särämäki, joka on luonnoltaan monipuolinen ja on myös koko Varsinais-Suomen maakunnan korkein kohta.[6][7][8]

Myös monet alueen lähteet ja lähteiköt, puronotkot ja paikoin tavattavat vanhat metsät ovat luonnonarvoiltaan merkittäviä. Lähimmäs tehdasaluetta näistä ulottuu harjumaastoon jyrkkäreunaisen laakson uurtanut Varesjoen puronotko Saaren kylässä tehdasalueen lounaispuolella. Harvinaisempia luontotyyppejä ovat lehto-, harmaaleppä- ja lähdekorvet. Harvinaista kasvillisuutta liittyy myös Särämäen kalliojaksoon ja Hyyppärän harjualueen reunamuodostuman harjumaastoon. Samoin linnusto on luonnon monipuolisuudesta johtuen edustavaa.[6][3]

Vedet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolmannen Salpausselän vedenjakajalta vedet virtaavat eri suuntiin. Uskelanjoen vesistöalueeseen kuuluvat luoteen suunnalla Uskelanjoen latvahaaraan Terttilänjoen vesistöalue Somerniemellä Somerolla ja lännessä Uskelanjoen toisen latvahaaran Hitolanjokeen vesistöalue Kiikalassa Salossa. Idässä Lohjan puolella Nummella ja koillisessa Someron puolella Somerniemellä vedet virtaavat Karjaanjoen vesistöön kuuluvan Nummenjoen latvahaaraan Pitkiönjokeen. Etelässä vesien laskunsuuntana on Kiskonjoen–Perniönjoen vesistöön kuuluvan Aneriojoen latvahaara Varesjoki Kiikalassa ja Suomusjärvellä.[9][10]

Vanhoina pitäjien ja kylien rajapaikkoina ovat harjualueella lähteet. Nämä ovat rajanneet etenkin kokonaan harjualueella sijaitsevaa historiallista Hidoisenpyöliä lähes joka suunnasta. Lännessä Uskelanjoen vesistöön kuuluvan Hitolanjoen latvahaaraan Satakoskenojaan Kultalähteenojan kautta laskeva Kultalähde on ollut rajapaikkana Kiikalan Komisuon, Saaren (nykyään Kiikalan Pappilan) ja Hidoisenpyölin (nykyisen Lasikylän) välillä. Länsiluoteessa Satakoskenojaan Huhdinojan kautta laskeva Lamminlähde on ollut rajapaikkana Kiikalan Komisuon ja Hidoisenpyölin sekä Somerniemen Kaskiston välillä. Pohjoisessa Uskelanjoen sivujoen Terttilänjoen lähdejärveen Halkjärveen Myllyojan kautta laskeva Herakkaanlähde on ollut rajapaikkana Kiikalan Hidoisenpyölin sekä Somerniemen Kaskiston, Mäyrämäen ja Oinasjärven välillä. Koillisessa Karjaanjoen vesistöön kuuluvaan Oinasjärveen Somerniemellä laskevat Hossojanlähteet ovat olleet rajana Kiikalan Hidoisenpyölin, Somerniemen Oinasjärven sekä Nummen Leppäkorven välillä.[11][10] Paitsi historiallista mielenkiintoa rajapaikkoina näihin lähteisiin ja niistä alkunsa saaviin puroihin liittyy merkittäviä luonnonarvoja sekä kasviston että eläimistön suhteen.[6][12]

Lukuun ottamatta rajapaikkoina vedenjakajilla pohjoisessa, koillisessa ja lännessä olevia lähteitä Johannislundin ympäristö kuuluu pääosin Kiskonjoen-Perniönjoen vesistöön laskevan Varesjoen valuma-alueeseen.[9] Suurimpia järviä ovat Säräjärvi ja Ruukinjärvi Johannislundin lasitehtaan luona sekä etelässä Suomusjärven rajalla sijaitseva Varesjärvi. Säräjärveä ja Ruukinjärveä ympäröiviä lampia ovat alueen pohjoisosassa Tervakas, Kolmperänen ja Suolammi. Lähellä Ruukinjärveä alueen eteläosassa sijaitsevat Iso-, Pikku- ja Musta Kolosin, Sakarjärvi, Mustalammi, Iso-Jouhtena, Kakarlammi, Immenjärvi ja Tasku. Huomattavin jokiuoma on Varesjärvestä alkunsa saava Varesjoki, johon yhtyy pohjoisesta Ruukinjärven ja Säräjärven lasku-uomana oleva Huhdanoja eli Tampinjoki. Muut purouomat suuntautuvat alueen länsi- ja pohjoisrajojen lähteiltä naapurivesistöjen suuntiin.[10]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lasitehdas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiikalassa sijainneelle Hidoisenpyölin ulkoveromaalle vuonna 1813 perustetun Johannislundin lasitehtaan ympärille syntyi jo 1800-luvulla tehdasyhdyskunta, joka jatkoi olemassaoloaan tehtaan lopettamiseen saakka vuonna 1960.[4] Tehtaan ympärille muodostunut Johannislundin kulmakunta on käsittänyt nykyiset Lasikylän (vanhalta nimeltään Hidoisenpyöli), Säräjärven ja Johannislundin kylät sekä takamaita näihin rajautuvista Kiikalan puoleisista naapurikylistä Saaresta ja Yltäkylästä.[13][10] Kylistä Johannislund muodostettiin yksinäistaloluonteiseksi maarekisterikyläksi osista Hidoisenpyölin ja Säräjärven maarekisterikyliä vasta lasitehtaan lopettamisen jälkeen vuonna 1963.[14][15][16][10][3]

Kulmakunnalla toimi aluksi vuodesta 1904 yksityisenä ja sitten vuodesta 1911 Kiikalan kunnan ylläpitämänä Johannislundin kansakoulu lasitehtaan lopettamisen asti vuonna 1960, jolloin myös koulu lopetettiin.[17] Johannislundin koulupiiriin kuului Hidoisenpyölin ulkoveromalla sijainneen tehdasalueen ohella viereinen Särämäen eli Säräjärven yksinäistalo, joka myös oli tullut 1860-luvulla tehtaan omistukseen. Lisäksi siihen kuului Kiikalan puoleisten lähikylien takamaita, joilla sijaitsi myös vuodesta 1751 aina 1900-luvun loppuvuosikymmeniin asti yhtäjaksoisesti toiminnassa ollut Varesjoen saha.[18] Koulun ohella Johannislundissa oli tehtaan ollessa toiminnassa myös oma kauppa.[19]

Toinen samanlainen teollisuusyhdyskunta samalla suunnalla oli vuosina 1864–1918 toiminnassa olleen Ariman lasitehtaan ympärille syntynyt Arimaa Pusulan Hyrkkölässä linnuntietä vain noin viidentoista kilometrin päässä Johannislundista; 1800-luvulla tehtailla olikin välillä sama omistaja. Kuten Johannislundin, myös Arimaan synty perustui runsaisiin metsävaroihin harvaan asutulla alueella.[20] Samoin kuin Arimaalta, metsän keskeltä olevasta Johannislundista oli pitkä matka lähimpään kylään ja kirkolle, 7–10 kilometriä. Silti Johannislundissa tehtaan väki, sekä johtajat että työläiset, aikalaiskertojan mukaan erottuivat muista paikkakuntalaisista tavallista "hienompina" ihmisinä.[19]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulmakunnan kylistä Lasikylä, vanhalta nimeltään Hidoisenpyöli,[15][21] ja Säräjärvi, vanhalta nimeltään Haitonpyöli tai Säräkoskenmaa, ovat molemmat alun perin todennäköisesti jo keskiajalla muodostuneita autiopyölejä eli ulkoveromaita, jotka pitkään esiintyivät verolle pantuina mutta asumattomina maakappaleina erillään varsinaisista kylistä, mutta tulivat 1700- ja 1800-lukujen aikana asutuiksi erilaisten kehityskulkujen kautta.[22] Tehtaan mukaan nimetty Johannislund erotettiin omaksi kyläkseen vasta tehtaan lakattua vuonna 1963.[14] Lisäksi Johannislundin kulmakuntaan koulupiirinä on 1900-luettu takamaita Kiikalan Saaren ja Yltäkylän kylistä.

Hidoisenpyöli eli Lasikylä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Lasikylä

Lasitehtaan sijoituspaikaksi vuonna 1813 tulleen Hidoisenpyölin ulkoveromaan omistajana oli ennen Johannislundin lasitehtaan perustamista ollut Perniössä sijaitseva Viipurin kartano, jolta sen hankki hallintaansa alueelle nykyisen Ruukinjärveen rantaan vuonna 1813 Johannislundiksi nimeämänsä lasitehtaan perustanut vänrikki Johan Berndt von Torcken.[23]

Vuoteen 1964 tämä entinen ulkoveromaa esiintyi maanmittausasiakirjoissa nimellä Hidoisenböle. Kylän nykyinen virallinen nimi Lasikylä otettiin käyttöön Maanmittaushallituksen päätöksellä vuonna 1964.[15][24]

Nykyiset rajansa kylä sai kolme vuotta lasitehtaan toiminnan lakkaamisen jälkeen vuonna 1963, kun varsinainen lasitehdasalue sekä siihen kuuluvia alueita viereisestä Säräjärven kylästä erotettiin siihenastisista Hidoisenpyölin ja Säräjärven kylistä uudeksi, Johannislund-nimiseksi kyläksi. Tässä toimituksessa historiallisen Hidoisenpyölin alueesta jäi muodostuneeseen Lasikylän kylään kuulumaan entisen tehdasalueen ulkopuolinen laaja metsäalue, joka vielä 1960-luvun alussa oli täysin rakentamaton lukuun ottamatta talvisodan aikana rakennettua Kiikalan lentokenttää, joka jo ainakin vuonna 1996 oli purjelentokäytössä.[15][14][10][3][25]

Säräjärvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Säräjärvi

Lähellä lasitehtaan tonttia sijainnut Säräjärven yksinäistalo Ruukinjärveen laskevan Säräjärven rannalla oli muodostunut alun perin Haitonpyölin eli Säräkoskenmaan autiopyölistä. Sen omistajana oli alkujaan Kiikalan Saaren kylä, ja sittemmin palsta oli Kiikalan Rekijoen kylän Perttulin ratsutilan hallussa. 1750-luvulla pyölin alueelle syntyi Säräjärven torppa, ja vuonna 1826 siitä muodostettiin viereisen Nummen Leppäkorven kylän isossajaossa Säräjärven eli Särämäen uudistalo.[26] Tehtaan välittömässä läheisyydessä sijainneen Särämäen talon Johannislundin lasitehdas hankki omistukseensa 1850-luvulla etenkin sen viljelysmaiden takia.[27]

Kun Johannislundin lasitehdas oli lopettanut toimintansa vuonna 1960[28], erotettiin pian tämän jälkeen toteutetussa maanmittaustoimituksessa silloisessa Hidoisenpyölin kylässä sijainnut varsinaisen tehdasalueen pääosa omaksi Johannislund-nimiseksi kyläkseen.[14] Johannislundinn kylään liitettiin myös Säräjärven kylässä sijainnut pienempi osa tehdassalueesta.[16][10][3] Tämän seurauksena Säräjärven kylän historiallisesta alueesta pääosa tuli kuulumaan Johannislundin yksinäistaloon ja vain pieni osa jäljelle jääneeseen Säräjärven kylään.[10][3]

Johannislund[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kahta edellä mainittua nuorempi on vuonna 1963 eräistä Hidoisenpyölin ja Säräjärven maarekisterikylien tiloista yksinäistaloksi muodostettu Johannislundin kylä, joka käsittää vuonna 1960 lopetetun Johannislundin lasitehtaan tehdasalueen lähiympäristöineen.[14][3] Sen muodostumiseen johtaneet maanmittaustoimitukset olivat ajallisesti samanaikaisia vuonna 1960 tapahtuneen lasitehtaan lopettamisen kanssa.[19] Ruukinjärven rannalla sijaitsevan tehdasalueen ohella Johannislundin kylän alueelle jää myös välittömästi Ruukinjärven pohjoispuolella kohoava Varsinais-Suomen korkein kohta Särämäki.[3][7]

Saari ja Yltäkylä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Saari, Yltäkylä

Kiikalan Saaren ja Yltäkylän kylistä on Johannislundin kulmakuntaan koulupiirinä 1900-luvulla luettu vain kylien takamaita Varesjoen ja Varesjärven suunnalla.[29] Varesjoen varressa toimi 1700-luvulta 1900-luvun loppuvuosikymmeniin Varesjoen saha, jonka läheisyydessä oli jonkin verran myös muuta asutusta.[30] Varesjärven suunnassa vanhin asutus on muodostunut torpista, joista 1900-luvulla muodostui itsenäisiä pientiloja.[31][10]

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhaa teollista perinnettä alueella on edustanut vuosina 1813–1960 toimineen Johannislundin lasitehtaan ohella myös vuodesta 1751 aina 1900-luvun loppuvuosikymmeniin toiminnassa ollut Varesjoen saha. Näiden kummankin sijoittumiseen vaikuttivat alueen metsävarat, ja lasitehtaan osalta myös kvartsihiekan saatavuus.[32]

Vuonna 1969 Paraisten Kalkki käynnisti kulmakunnan liepeillä Kiikalan Saaren kylän alueella, lähellä Kiikalan keskustaajamaa niin ikään alueen soravaroja hyödyntävän tiilitehtaan, joka on toiminnassa edelleen.[33] 2010-luvulla se oli kahtena tehdasyksikkönä osa kansainvälistä Saint-Gobain-konsernia tuotemerkillä Saint-Gobain Weber.[34]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulmakunnan tärkein liikenneväylä on Kiikalasta Somerniemen Oinasjärvelle johtava paikallistietasoinen kestopäällysteinen yhdystie Oinasjärventie. Nummen Leppäkorven suuntaan johtaa paikallistietasoinen sorapäällysteinen yhdystie Johanneslundintie ja Johannislundista Oinasjärventielle sorapäällysteinen yksityistie Lasikyläntie.[35][36][37] Oinasjärventien varressa Lasikylässä sijaitsee nykyisin pääasiassa purjelentoa palveleva Kiikalan lentokenttä.[38][3] Alun perin lentokenttä rakennettiin talvisodan aikana ruotsalaisin vapaaehtoisvoimin.[25]

Kulttuuriympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johannislundin lasitehtaan alue on yksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Alueen vanhimpia rakennuksia ovat hirsiset asuinrakennukset Yli- ja Alipykninki 1860-luvulta sekä kartanon päärakennus 1870-luvulta. Lisäksi alueella on useita arkkitehti Toivo Paatelan suunnittelemia rakennuksia 1930-luvulta, ennen vuotta 1911 rakennettu koulu ja työväenrakennus noin vuodelta 1890.[5]

Johannislundin teollisuusmiljöötä on kuvannut maalauksissaan kuvataiteilija Oskari Paatela, jonka veli, arkkitehti Toivo Paatela suunnitteli lasitehtaan rakennuksia. Lisäksi Paatela maalasi muotokuvia myös tehtaan omistajaperheen jäsenistä.[39][40]

Kirjailija Kaari Utrio kertoo käyttäneensä Johasnnislundin lasitehtaan miljöötä esikuvana romaanissaan Vaitelias perillinen (2009) esiintyvälle "Rautialan" lasiruukille, joka sijaitsee kuvitteellisessa "Nummijärven" pitäjässä "Pusulan ja Kiikalan välissä" lounaisessa Suomessa.[41]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hertzen, Erik von: Kiikalan historiallinen aika. Teoksessa: Kiikalan historia. Kiikala: Kiikalan kunta, seurakunta ja manttaalikunta, 1987. ISBN 951-99830-5-8.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Johannislund Kansalaisen karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 17.1.2014.
  2. von Hertzen 1987: 664-667
  3. a b c d e f g h i j Peruskartta 1:20 000. 2023 09 Johannislund. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1991. Kartan verkkoversio Maanmittauslaitoksen Vanhat painetut kartat -verkkopalvelussa (jpg) (viitattu 17.1.2014)
  4. a b von Hertzen 1987: 176-177, 293-301, 577-579, 664-667.
  5. a b Johannislundin lasitehtaan alue Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  6. a b c d e Hyyppärän harjualue Ymparisto.fi. Uudenmaan ELY-keskus, Varsinais-Suomen ELY-keskus. Viitattu 17.1.2014.
  7. a b Hyyppäränharju, Kultalähde ja Särämäki Salon kaupunki. Viitattu 17.1.2014.
  8. Särämäki Kansalaisen karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 19.1.2014.
  9. a b Karttaikkuna Paikkatietoikkuna. Viitattu 17.1.2014.
  10. a b c d e f g h i Peruskartta 1:20 000. 2023 09 Johannislund. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1965. Kartan verkkoversio Maanmittauslaitoksen Vanhat painetut kartat -verkkopalvelussa (jpg) (viitattu 17.1.2014)
  11. von Hertzen 1987: 81, 87, 88-89.
  12. Kalliomäkien katveessa: Salon seudun luonto, s. 68-73. [Salo]: Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys, 1984. ISBN 951-99596-7-X.
  13. von Hertzen 1987: 664-665.
  14. a b c d e Johannislund Yks. (jpg) (Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto Uudistushakemistot, Uudistushakemisto: Turun ja Porin lääni, Kiikala-Kustavi, Bia:53) Digitaaliarkisto. Arkistolaitos. Viitattu 17.1.2014.
  15. a b c d Lasikylä Yks. (jpg) (Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto Uudistushakemistot, Uudistushakemisto: Turun ja Porin lääni, Kiikala-Kustavi, Bia:53) Digitaaliarkisto. Arkistolaitos. Viitattu 17.1.2014.
  16. a b Seräjärvi Yks. (jpg) (Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto Uudistushakemistot, Uudistushakemisto: Turun ja Porin lääni, Kiikala-Kustavi, Bia:53) Digitaaliarkisto. Arkistolaitos. Viitattu 17.1.2014.
  17. von Hertzen 1987: 577-578, 664-667.
  18. von Hertzen 1987: 664-665, 282-288, 298-299, 524.
  19. a b c von Hertzen 1987: 521-522.
  20. Rahikainen, Marjatta: Miesten maailma : Ariman lasitehdas muistitiedon ja historiankirjoituksen valossa. Teoksessa: Matkoja moderniin: lähikuvia suomalaisten elämästä. Historiallinen arkisto 107. Helsinki: Suomen historiallinen seura, 1996. ISSN 0073-2540 0-12-345678-9. Tekstin verkkoversio (rajattu käyttöoikeus) (pdf) (viitattu 17.10.2008). (suomeksi)
  21. von Hertzen 1987: 176-177, 293-301
  22. von Hertzen 1987: 77-78, 177-178.
  23. von Hertzen 1987: 178.
  24. Korhonen, Ritva: Alastarolla Ylistarossa. Suomen asutusnimet ja niiden taivutus, s. 230. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1990. ISBN 951-9475-72-9. .
  25. a b von Hertzen 1987: 663.
  26. von Hertzen 1987: 176.
  27. von Hertzen 1987: 299.
  28. von Hertzen 1987: 523.
  29. von Hertzen 1987: 664-665.
  30. von Hertzen 1987: 282-287, 524-525, 664-665.
  31. Senaatin kartasto 1:21 000. IX 23. (Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto (kokoelma)) 1876. Kartta Kansallisarkiston digitaaliarkistossa (jpg) (viitattu 19.1.2014)
  32. von Hetrzen 1987: 282-289, 524.
  33. von Hetrzen 1987: 529.
  34. Toimipisteet Weber Saint-Gobain. Viitattu 17.1.2014.
  35. GT-tiekartasto 2008 Suomi Finland, s. 30-31. Karttakeskus, 2008. ISBN 978-951-593-203-7.
  36. Tienumerokartta. 1:250 000. Alue 02 Varsinais-Suomi. Helsinki: Liikennevirasto. Kartan verkkoversio (viitattu 19.7.2010)
  37. Oinasjärventie Kartat ja reitit. Fonecta. Viitattu 17.1.2014.
  38. EFIK-Lentokeskus Kiikala-Säätiö. Viitattu 17.1.2014.
  39. Johannislundin lasia Kiikalan kotiseutumuseossa Lasinkeräilijän Blogi. Vanhojen lasiesineiden keräilijät ry. Viitattu 19.1.2014.
  40. von Hertzen 1987: 518, 520.
  41. Vaitelias perillinen Kaari Utrio. Amanita. Viitattu 18.1.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • C. Grönlund: Lasikylä / Hidoisenböle; Tiluskartta ja selitys 1782-1782 (A35:1/1-4). (Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto, Kiikala) Kansallisarkisto. Kartta Kansallisarkiston digitaaliarkistossa (jpg) (viitattu 19.1.2014) (ruotsiksi)
  • O. Kiiveri: Lasikylä / Hidoisenböle; RN:o 1:5 Hidaisenböle lohottu 1:6-12 1958-1958 (A35:1/11-17). (Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto, Kiikala) Kansallisarkisto. Kartta Kansallisarkiston digitaaliarkistossa (jpg) (viitattu 19.1.2014)