Yltäkylä

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Yltäkylän historiallista kylätonttia Suomusjärventien varrella, talot oikealla Yli-Lääppä, vasemmalla Ali-Kriipi.

Yltäkylä on kylä Kiikalassa Salossa. Kylä sijaitsee yhdystien 2410 varressa lähellä entistä Kiikalan ja Suomujärven rajaa 2000-luvulla moottoritieksi rakennetun valtatien 1 pohjoispuolella.[1] Yltäkylän naapurikyliä ovat Kiikalan Vanhakylä, Silva ja Saari pohjoisessa sekä Suomusjärven ja Härmälänböle, Laperla, Kitula, Lahnajärvi ja Vareksenböle etelässä.[2][3][4]

Luonnonympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylän sivuitse virtaa Kiskonjoen–Perniönjoen vesistöön kuuluva, Suomusjärven Aneriojärveen laskeva, Kiikalan ja Suomusjärven rajalla sijaitsevasta Varesjärvestä alkunsa saava Varesjoki. Etelässä joki virtaa kylän sivuitse halki peltojen avarassa laaksossa[1]. Pohjoisessa se muodostaa paikoin syvän rotkolaakson Kolmanteen Salpausselkään kuuluvaan Kiikalannummeen ja on pohjoisrajana Kiikalan Silvan ja Saaren kyliä vastaan. Täällä kylän alueelle ulottuu Hyyppärän harjualueen Natura 2000 -suojelualue. Entisellä Kiikalan ja Suomusjärven rajalla kylän takamaiden itäisimmässä kulmassa Varesjokeen laskee Varesjärvi, jonka rannoille ulottuvat Kiikalan Yltäkylän ja Saaren sekä Suomusjärven Lahnajärven, Vareksenbölen ja Kettulan kylien maat. Luoteessa kylän alueelle jää pieni kaista Kiskonjoen–Perniönjoen vesistöön kuuluvan Omenojärven rantaa. Omenojärven muita rantakyliä ovat Kiikalan Vanhakylä ja Peltola sekä Suomusjärven Härmälänböle ja Laperla. Kokonaan Yltäkylän alueelle jäävä pieni järvi on Varesjoen valuma-alueeseen kuuluva Riidus.[2][3][4][5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Yltäkylä johtuu Kiikalan historian kirjoittajan Erik von Hertzenin mukaan kylän sijainnista Varesjoen yläjuoksulla sittemmin Suomusjärveen kuulumaan tulleista eteläisistä naapurikylistä katsottuna, ja se myös viittaa siihen, että kylä on asutukseltaan näitä nuorempi.[6]

Kylän vanhoja taloja ovat olleet Anttila, Kiio, Kriipi, Lääppä ja Örsi.[7] Näistä Anttila, Lääppä ja Örsi jakautuivat vuonna 1738 kahtia, jolloin muodostuivat nykyiset Ali- ja Yli-Anttila, Ali- ja Yli-Kriipii sekä Ali- ja Yli-Lääppä.[8] Taloista kylän alkuperäisellä historiallisella tonttimaalla sijaitsevat edelleen Yli-Lläpän, Ali-Kriipin ja Yli-Anttilan talot. Vanhan maantien varrella tästä vähän länteen ovat Kiion ja Yli-Kriipin talot.[9] Nykyisen maantien varressa tai sitä lähellä hiukan sivummalla ovat Ali-Örsin, Ali-Lääpän ja Ali-Anttilan talot.[1]

Yltäkylän ja Saaren kylien rajalla Varesjoen Vareskosken luona toimi vuodesta 1751 aina 1900-luvun loppuvuosikymmeniin alueen metsävaroja hyödyntänyt, ensin vesivoimalla, mutta sittemmin 1900-luvulla jo sähkökäyttöisenä toiminut Varesjoen saha.[10]

Vuosina 1928-1964 Yltäkylässä oli toiminnassa Yltäkylän kansakoulu. Vuosina 1928-1950 koulu toimi Yli-Anttilan talossa, ja oma koulurakennus valmistui 1947. Kun Yltäkylän koulu vuonna 1964 lopetettiin, siirtyvät Yltäkylän ja Peltolan koulujen oppilaat Komisuon kouluun. Tämän jälkeen Yltäkylän koulussa toimi vielä yksivuotinen kansalaiskoulu.[11]

Kulttuuriympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yltäkylän vanhin asutus Varesjoen laakson varressa yhdessä läheisen Aneriojärven rantakylien Suomusjärven Laperlan ja Häntälän kyläasutuksen kanssa on osa Aneriojärven kyläasutuksen valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Sen piirissä kyläasutuksen rakenne on Varsinais-Suomelle tyypillisesti säilynyt tiivinä huolimatta iso- ja uusjaoista ja antaa hyvän käsityksen 1800- ja 1900-lukujen talonpoikaisesta rakentamisesta vauraalla maanviljelysalueella.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • von Hertzen, Erik: Kiikalan historiallinen aika. Teoksessa: Kiikalan historia. Kiikala: Kiikalan kunta, seurakunta ja manttaalikunta, 1987. ISBN 951-99830-5-8.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Yltäkylä Kansalaisen karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 14.7.2014.
  2. a b Peruskartta 1:20 000. 2023 09 Johannislund. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1965. Kartan verkkoversio Maanmittauslaitoksen Vanhat painetut kartat -verkkopalvelussa (jpg) (viitattu 27.6.2014)
  3. a b Peruskartta 1:20 000. 2023 06 Kiikala. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1965. Kartan verkkoversio Maanmittauslaitoksen Vanhat painetut kartat -verkkopalvelussa (jpg) (viitattu 27.6.2014)
  4. a b Peruskartta 1:20 000. 2023 05 Laperla. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1964. Kartan verkkoversio Maanmittauslaitoksen Vanhat painetut kartat -verkkopalvelussa (jpg) (viitattu 27.6.2014)
  5. Hyyppärän harjualue Ymparisto.fi. Uudenmaan ELY-keskus, Varsinais-Suomen ELY-keskus. Viitattu 17.1.2014.
  6. von Hertzen 1987: 68, 77.
  7. von Hertzen 1987: 77.
  8. von Hertzen 1987: 159-160, 752-753.
  9. a b Aneriojärven kyläasutus Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  10. von Hertzen 1987: 282-289, 524.
  11. von Hertzen 1987: 664-667.