Kruusila
Kruusila on kylä ja postinumeroalue (25110 Kruusila) Kiikalassa Salossa Varsinais-Suomen maakunnassa.[1][2]
Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kylä sijaitsee 110-tien varrella, noin 6 kilometriä Suomusjärveltä länteen ja sen pohjoispuolitse kulkee valtatie 1.[3] Kruusilan lähimmät naapurikylät ovat Kiikalan Pirilä idässä ja Kiikalan Rasvala lännessä.[4][5] Pohjoisessa Kruusilan kylän alue rajoittuu Kiikalan Peltolan ja luoteessa Perttelin Pöytiön, Romsilan ja Toramäen kyliin. [6][7]
Nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kylän nimen Kruusila on arveltu johtuvan joko Paimion Kruusilan kylän nimestä tai henkilönnimestä Kruse tai Kruus.[8] Yhdessä Kiikalan kolmesta eteläisimmästä kylästä Kruusilasta, Pirilästä ja Rasvalasta on historiallisesti käytetty nimitystä Kuutti-Kiikala.[9] 1900-luvulla samoista kolmesta kylästä koulupiirinä ja muun muassa postitoimipaikan, pankin ja meijerin vaikutusalueena on käytetty eri yhteyksissä joko nimeä Kruusila[2][10] tai Hirsjärvi[11][12].
Luonnonympäristö ja maisema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suhteessa luonnonympäristöön kylä sijaitsee Kiskonjoen–Perniönjoen vesistöön kuuluvan Kiskon Hirsjärven pohjoispäässä, lähellä Kiikalan Omenojärvestä Kiskon Hirsjärveen laskevan Huitinjoen suuta.[3] Kylän alueelle ulottuu osittain Kiskonjoen–Perniönjoen vesistöön kuuluva Pernjärvi ja sen alueelle jäävät kokonaan myös samaan vesistöön kuuluvat Kyynäräjärvi ja Laihajärvi.[4]
Rakennettuna ympäristönä Kruusilan kylä muodostaa kauniin kulttuurimaiseman, joka sisältyi Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ympäristöjen luetteloon 1993[13], mutta ei enää saman luettelon tarkistettuun versioon 2009.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varhaisin kirjallinen maininta Kruusilan kylästä on vuodelta 1478. Kylän taloja olivat vuonna 1540 Aro, Jäppi ja Pormestari. Vuonna 1750 Arosta erotettiin Suutari, joka vuonna 1935 liitettiin Jäppiin.[8][14] Taloista Jäppi, Aro ja Pormestari sijaitsevat edelleen paikoilla, joilla ne olivat jo isonjaon ajankohtana vuonna 1782.[3][15]
Kiskon kunnan kanssa yhteinen Hirsjärven kansakoulu perustettiin vuonna 1902.[11] Koulu oli toiminnassa vielä vuonna 1980.[16]
Vuodesta 1929 1960-luvulle Kruusilassa toimi Kruusilan osuusmeijeri.[10] Sittemmin meijerikiinteistössä toimi Pienviljelijöiden lomakotisäätiön omistama pienviljelijöiden lomakoti, kunnes kiinteistö vuonna 1988 tuli yhteisöasumis- ja majatalokäyttöön.[17]
Kruusilaa ja sen naapurikyliä palveli vuodesta 1917 Kiikalan Hirsjärven Osuuskassa, joka 1960-luvulla liittyi Suomusjärven Osuuskassaan ja toimi vielä 1980-luvulla sen sivukonttorina.[12]
1980- ja 1990-lukujen taitteessa Kruusilan kyläkeskuksessa toimineet koulu, kauppa, pankki ja posti lopettivat toimintansa.[17] Palveluista kauppa ja posti sijaitsivat Rasvalan kylän puolella, koulu ja meijeri Kruusilan kylässä ja seurantalo Pirilän kylän puolella.[5][4]
Palveluita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kruusilassa on toiminut vuodesta 1988 aiemmin pienviljelijöiden lomakotina olleessa entisessä meijerikiinteistössä yhteisöasumista majoitus- ja tilavuokraustoimintaan yhdistävä Ystävyyden Majatalo.[18][19][17]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- von Hertzen, Erik: Kiikalan historiallinen aika. Teoksessa: Kiikalan historia. Kiikala: Kiikalan kunta, seurakunta ja manttaalikunta, 1987. ISBN 951-99830-5-8.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Korhonen, Ritva: Alastarolla Ylistarossa. Suomen asutusnimet ja niiden taivutus. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1990. ISBN 951-9475-72-9.
- ↑ a b Postinumerohaun tulos Posti. Viitattu 25.6.2015.
- ↑ a b c Kruusila Kansalaisen karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 24.6.2015.
- ↑ a b c Peruskartta. 2023 05 Laperla. Maanmittaushallitus, 1964. Kartan verkkoversio Maanmittauslaitoksen vanhat painetut kartat -palvelussa (jpg) (viitattu 24.6.2015)
- ↑ a b Peruskartta. 2023 02 Muurla. Maanmittaushallitus, 1964. Kartan verkkoversio Maanmittauslaitoksen vanhat painetut kartat -palvelussa (jpg) (viitattu 24.6.2015)
- ↑ Peruskartta. 2023 03 Iso-Hiisi. Maanmittaushallitus, 1964. Kartan verkkoversio Maanmittauslaitoksen vanhat painetut kartat -palvelussa (jpg) (viitattu 24.6.2015)
- ↑ Peruskartta. 2023 06 Kiikala. Maanmittaushallitus, 1965. Kartan verkkoversio Maanmittauslaitoksen vanhat painetut kartat -palvelussa (jpg) (viitattu 24.6.2015)
- ↑ a b von Hertzen 1987: s. 74.
- ↑ von Hertzen 1987: s. 131.
- ↑ a b von Hertzen 1987: s. 527.
- ↑ a b von Hertzen 1987: s. 574–577.
- ↑ a b von Hertzen 1987: s. 539.
- ↑ Kiikala. Kruusilan kylä ja kulttuurimaisema Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo. 1993. Museovirasto. Viitattu 7.7.2015.
- ↑ von Hertzen 1987: s. 747.
- ↑ Karttalinkki Vanha karttapalvelu. Lounaispaikka. Viitattu 25.6.2015. [vanhentunut linkki]
- ↑ von Hertzen 1987: s. 667.
- ↑ a b c Nylund, Daniel: Majatalon historiaa Ystävyyden Majatalo. Viitattu 25.6.2015.
- ↑ Malmberg, Lari: Uskonnollisen perheen pojasta tuli hippi, jonka majatalossa saa asua ilmaiseksi. Helsingin Sanomat, 21.11.2014. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 25.6.2015.
- ↑ Majatalosta Ystävyyden majatalo. Viitattu 25.6.2015.
