Rasvala
Rasvala on kylä Kiikalassa Salossa.[1] Rasvalan lähimpiä naapurikyliä ovat Kiikalan Kruusila idässä ja koillisessa sekä Perttelin Pöytiö ja Kiskon Bergvik lännessä. Läheisen Hirsijärven vastarannalla lähimpiä naapurikyliä ovat Kiikalan Pirilä ja Kiskon Sammalo.[2][3]
Sijainti ja liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rasvala on yhdessä kiikalalaisten naapurikyliensä Kruusilan ja Pirilän kanssa kuulunut nyttemmin enimmät palvelunsa menettäneen Kiikalan Kruusilan kyläkeskuksen vaikutusalueeseen ja on osa Kruusilan postinumeroaluetta.[4][5][6][7] Kylän pohjoispuolitse kulkee valtatie 1, jonka moottoritieksi rakentamisen jälkeen kylän halki kulkeva valtatien 1 entinen linjaus muodostettiin seututieksi 110.[8]
Luonnonympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rasvala sijaitsee Kiskonjoen–Perniönjoen vesistöön kuuluvan Kiskon Hirsijärven pohjoispäässä ja sen alue rajoittuu järveen kaakossa. Pohjoisessa kylän alueelle jäävät samaan vesistöön kuuluvat Pernjärvi osittain ja Lamminjärvi kokonaan.[2][3]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäinen maininta Rasvalan kylästä on vuodelta 1440. Kylän vanhoja taloja ovat olleet Alhainen eli Topuli, josta vuonna 1786 erotettiin Uusitalo, sekä Ylhäinen eli Harakka, joka vuonna 1887 liitettiin Topuliin.[9]
Historiallinen nimitys Kiikalan kolmelle eteläisimmälle kylälle Rasvalalle, Kruusilalle ja Pirilälle on ollut Kuutti-Kiikala.[10] 1900-luvulla samasta kolmen kylän kokonaisuudesta on käytetty eri yhteyksissä joko nimeä Kruusila[7][4] tai Hirsjärvi[11][5].
Koulua kylästä käytiin vuodesta 1902 aina 1980- ja 1990-lukujen taitteeseen viereisessä Kruusilan kylässä sijainneessa Hirsjärven koulussa.[11][6] Kruusilan postikonttori ja kauppa sijaitsivat ainakin vuonna 1964 Rasvalan kylässä, vuodesta 1929 1960-luvulle toiminnassa ollut Kruusilan Osuusmeijeri taas Kruusilan kylässä Rasvalan kylän rajalla Pernjärven rannalla.[4][2][3] 1980- ja 1990-lukujen taitteessa koulu, kauppa, posti ja pankki lopettivat kaikki toimintansa.[6]
Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rasvalan Topulin talon luona seututien 110 varressa on Salon seudun reservinupseerien vuonna 1956 pystyttämä muistokivi sodissa vuosina 1939–1941 kaatuneille Topulin talon neljälle pojalle Martti, Vilho, Kauko ja Erkki Lehtiselle sekä talon vävylle Mauri Helkiölle.[12][13]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- von Hertzen, Erik: Kiikalan historiallinen aika. Teoksessa: Kiikalan historia. Kiikala: Kiikalan kunta, seurakunta ja manttaalikunta, 1987. ISBN 951-99830-5-8.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Korhonen, Ritva: Alastarolla Ylistarossa : Suomen asutusnimet ja niiden taivutus. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1990. ISBN 951-9475-72-9.
- ↑ a b c Peruskartta. 2023 02 Muurla. Maanmittaushallitus, 1964. Kartan verkkoversio Maanmittauslaitoksen vanhat painetut kartat -palvelussa (jpg) (viitattu 24.6.2015)
- ↑ a b c Peruskartta. 2023 05 Laperla. Maanmittaushallitus, 1964. Kartan verkkoversio Maanmittauslaitoksen vanhat painetut kartat -palvelussa (jpg) (viitattu 24.6.2015)
- ↑ a b c von Hertzen 1987: s. 527.
- ↑ a b von Hertzen 1987: s. 539.
- ↑ a b c Nylund, Daniel: Majatalon historiaa Ystävyyden Majatalo. Viitattu 25.6.2015.
- ↑ a b Postinumerohaun tulos Posti. Viitattu 25.6.2015.
- ↑ Tienumerokartta. 1:250 000. Alue 02 Varsinais-Suomi. Helsinki: Liikennevirasto. Kartan verkkoversio (viitattu 25.6.2015)
- ↑ von Hertzen 1987: s. 75, 749.
- ↑ von Hertzen 1987: s. 131.
- ↑ a b von Hertzen 1987: s. 574–577, 667.
- ↑ von Hertzen 1987: s. 757.
- ↑ Julkiset veistokset Salon taidemuseo. Arkistoitu 1.12.2017. Viitattu 15.7.2015.
