Huhti (Perniö)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Huhti on kylä Salon kaupungin Perniössä. Kylä sijaitsee Perniön kirkonkylän koillispuolella Ervelän vieressä.

Huhti sijaitsee Asteljoen laaksossa. Huhdin kyläalue sijoittuu joen pohjoispuolella olevan suuren hiekkamuodostuman ympäristöön. Huhti ja Ervelä muodostavat yhtenäisen asutuskokonaisuuden kirkonkylän ja Ylikulman välisen Erveläntien läheisyyteen. Kylän pellot sijoittuvat Asteljoen sivuhaaran Kuuttasojan varrelle muun kyläalueen ollessa metsän peitossa. Ervelän lisäksi Huhdin läheisyydessä ovat Ketunpyöli ja Suomenkylä.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhdista on löytynyt runsaasti pronssikautisia jäänteitä. Perniön historia -teoksen mukaan Huhdissa on Perniön komeimmat vareet. Huhdin kantatila sijaitsee yhä historiallisella kylätontilla Varemäen etelärinteessä Asteljoen varrella. Paikka lienee asuttu pronssikaudesta lähtien ja tilan tontilta on perimätiedon mukaan hävitetty useampia röykkiöhautoja.[2]

Itse Huhdin kylä on Ruotsin valtaa edeltävältä ajalta. Kylässä on ollut kolmea taloa, jotka ovat kuuluneet 1400-luvulla Giös-rälssisuvulle. Kylä on lahjoitettu kirkolle ja peruutettu kruunulle Kustaa Vaasan toimesta. Vuonna 1559 kylä päätyi maakaupoissa Horn-suvulle. Huhtiin on kuulunut Perniön länsiosassa sijaitseva Merihuhdin alue, joka on erotettu omaksi kyläkseen myöhäiskeskiajalla. Huhdin talot yhdistyivät yhdeksi Huhdin tilaksi 1600-luvulla ja vuonna 1665 Huhdin tila siirtyi Hämeenkylän Johanneslundin kartanolle.Teijon ruukin patruuna osti ratsutilaksi muutetun Huhdin vuonna 1765. Itsenäiseksi perintötilaksi Huhti lunastettiin vuonna 1857.[2]

Huhdin kylätontti oli kylän keskus 1900-luvun alkuun saakka. Turku–Karjaa -junarata rakennettiin Huhdin länsireunan halki ja Ervelään tuli rautatieasema, minkä myötä aseman ympäristöön syntyi uutta asutusta, joka ulottui myös Huhdin puolelle. Toinen asutuskeskittymä syntyi Huhdin pohjoisosaan Ketunpyölin yhteyteen kun torpat ja mäkituvat itsenäistyivät 1920-luvun aikana. Huhdin kantatila on jäänyt yksin tontilleen ja 1950-luvulla tehty Erveläntien oikaisu on jättänyt tilan hieman syrjään. Ervelän postikonttori sijaitsi Huhdin puolella lähellä asemaa 1980-luvulle saakka.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kansalaisen karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 5.9.2020.
  2. a b c Turun maakuntamuseon Sarakum-projekti, Perniön kulttuuriympäristö ja arvot, s. 58–59. Turun maakuntamuseo, 2005. Teoksen verkkoversio.