Ylikulma

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Knaapila)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ylikulma

Ylikulma

Koordinaatit: 60°14′18.1″N, 23°16′05.4″E

Valtio Suomi
Maakunta Varsinais-Suomi
Kunta Salo
Entinen kunta Perniö
Hallinto
 – Asutustyyppi kulmakunta
Väkiluku (2017) 202
Postinumero 25540 Knaapila[1]











Ylikulma on useasta kylästä koostuva kulmakunta Perniössä, nykyisessä Salossa. Ylikulma sijaitsee Perniön itäosassa Asteljoen latvahaaroilla. Ylikulma on ollut ennen vireää seutua, mutta nykään noin 200 asukkaan alueella ei pahemmin ole palveluita.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylikulmalla ei ole selkeitä rajoja. Kulmakunnan useat kylät muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden Erveläntien ja Aaljoentien risteyksessä. Kulmakunnan halki virtaa Asteljoen latvahaara, josta käytetään sen ylijuoksulla nimitystä Aaljoki. Kulmakunta on lähinnä peltomaata asutuksen rajoittuessa useille pienille mäille. Suuri drumliinimuodostuma Kavanniemennummi kohoaa kulmakunnan itäosassa ja rajaa taakseen Naarjärven ja Pehkusuon. Naarjärven laskujoki Naarjärvenoja puhkaisee muodostuman ja laskee kulmakunnan alueella Aaljokeen.[2]

Knaapilan postinumeroalueella, joka on vastaa suunnilleen Ylikulman aluetta, asuu 202 ihmistä (vuonna 2017).[3]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylikulman keskus on ollut Kakolan kylä, jossa kulmakunnan palvelut ovat myös sijainneet. Aivan Kakolassa vieressä ovat Haaroinen, Knaapila, Mussaari ja Öyrilä. Pohjoisempana sijaitsee Aaljoen kylä, lännempänä Suomenkylä ja etelämpänä Kontola. Öyrilä ja Mussaari sijaitsevat samalla kylämäellä Kakolan eteläpuolella. Knaapilan kylämäki on Kakolaan nähden Asteljoen vastarannalla. Knaapilaan kuuluu myös erillinen Meri-Knaapilan alue Perniön länsiosasta. Haaroinen puolestaan on Kakolan pohjoispuolella Aaljoen ja Naarijärvenojan yhtymäkohdassa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylikulman alueelta, etenkin Aaljoelta, on tehty kivi- ja pronssikautisia löytöjä. Alueen asutus on siirtynyt rautakaudella Perniönjoen laaksoon, eikä tuolta ajalta ole löytöjä. Vakituinen asutus on palannut Ylikulmalle vasta historiallisella ajalla.[4]

Ylikulman kylistä vanhin lienee Suomenkylä. Alue on kuulunut Perniön pitäjään, mutta liitetty Suomenkylää lukuun ottamatta Muurlan läänin veropitäjään 1500-luvulla, josta se on palannut Perniölle 1600-luvulla.[4] Mussaareen rakennettiin vuonna 1902 kansakoulu, joka lopetti toimintansa alakouluna vuonna 2012.

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palvelut ovat poistuneet Ylikulmalta, mutta kulmakunnasta löytyy edelleen rukoushuone ja kylätalo Yhteistalo. Perniön Ylikulman kyläyhdistys ylläpitää kylätoimintaa kulmakunnassa.[5] Naarjärven rannalla on yleinen uimaranta.[6] Kulmakunnassa toimivat Ylikulman vesiosuuskunta ja Kaukolan-Tuohitun-Ylikulman jätevesiosuuskunta, jotka ylläpitävät alueen vesi- ja jätevesijärjestelmiä.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Postinumerohaku Posti. Viitattu 1.1.2020.
  2. Kansalaisen karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2020.
  3. Asukasrakenne 2017 postinumeroalueittain Tilastokeskus. Viitattu 1.1.2020.
  4. a b Turun maakuntamuseon Sarakum-projekti, Perniön kulttuuriympäristö ja arvot, s. 10, 190. Turun maakuntamuseo, 2005. Teoksen verkkoversio.
  5. Yhteistalo Perniön Ylikulman kyläyhdistys. Viitattu 1.1.2020.
  6. Uimarannat Salon kaupunki. Viitattu 1.1.2020.
  7. Salo - Tuohittu SKT Suomi. Viitattu 1.1.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]