Koski (ruukki)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kosken kartanon hereford-lihakarjaa.
Kosken vesivoimala 1900-luvun alusta.

Koski (ruots. Koskis) on kylä ja entinen rautaruukki entisessä Perniön kunnassa nykyisessä Salon kaupungissa.

Alueen postiosoite on 25560 Koski as. Postinumeroalue jatkuu myös viereisen Raaseporin kunnan puolelle. Lähimmät postipalvelut löytyvät noin 11 kilometrin päästä Perniön kirkonkylältä (25500 Perniö).

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kosken ruukin perusti vuonna 1679 ruotsalainen Daniel Faxell. Ruukin perustamista edelsivät Faxellin saamat oikeudet Utön kaivoksiin Tukholman ulkosaaristossa. 1790-luvun lopussa Kosken ruukki siirtyi kuparin sulatukseen, joka päättyi 1848. Raudanvalmistus jatkui Kosken uudessa, vuonna 1833 rakennetussa masuunissa vuoteen 1890.

Kosken ruukin omistaja vaihtui moneen kertaan. Vuonna 1822 ruukki siirtyi yhdessä Fiskarsin ruukin kanssa turkulaiselle apteekkarille John Jacob Julinille (myöhemmin von Julin).

Rautatie[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin–Turun-rautatie eli niin sanottu rantarata linjattiin 1890-luvulla kulkemaan Kosken ruukin kautta. Kosken ensimmäisen asemarakennuksen suunnitteli arkkitehti Bruno Granholm samanlaisena kuin Espoon rautatieaseman ensimmäinen asemarakennus. Kosken asema palveli myös Aijalan kaivoksen kuljetuksia.[1]

Kosken ensimmäinen asemarakennus tuhotui talvisodan pommituksissa. Väliaikaisena asemana toimi tavaramakasiini, kunnes paikalle valmistui arkkitehti Jarl Ungernin suunnittelema uusi rapattu asemarakennus joulukuussa 1940. Kuljetukset Aijalan kaivokselta Kosken asemalle lopetettiin malmivarojen ehdyttyä vuonna 1958, mutta kaivoksille kuljetettiin rikastettavaksi Lappeenrannan nikkelimalmia vielä 1960-luvun ajan. Seudun hiljennyttyä liikennepaikka muutettiin miehittämättömäksi vuonna 1970, tavaraliikenne lopetettiin vuonna 1974 ja koko liikennepaikka lakkautettiin vuonna 1988.[1] Kylän läpi kulkenut rautatielinjaus purettiin vuonna 1990. Nykyisin ratalinja ohittaa kylän lännen puolelta kolmen tunnelin läpi. Käytöstä poistettu asemarakennus (joka muutaman vuoden 1990-luvun alussa oli autio kummitustalo) tuhottiin paloharjoituksessa 1990-luvun loppupuolella. Asema-alue on nykyään yksityisomistuksessa.

Rantaradan oikaisun jälkeen Kosken kylä hiljeni ja palvelut lakkasivat (aikoinaan on ollut kauppoja, pankkeja, sekä posti, ja tietysti rautatieasema). Ihmisiä on muuttanut pois, eikä bussikaan enää kylälle kulje.

Nykypäivä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kosken ruukki kuuluu Suomen huonoimmin tunnettuihin ruukkialueisiin. Osasyy tähän löytyy omistussuhteista; vanha ruukkialue on kokonaisuudessaan sukujen von Julin ja von Limburg Stirum omistuksessa ja pitkälti yksityiskäytössä.

Nykyään Koskella harjoitetaan pääasiassa lihakarjataloutta.

Rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kosken ruukin arvokkain rakennus on vuonna 1666 rakennettu ruukinkirkko, joka sijaitsi alun perin Antskogin (Anskun) ruukissa. Se siirrettiin Koskelle Antskogin ruukinseurakunnan lakkauttamisen jälkeen vuosina 17861787. Kosken kirkko on yksi Suomen neljästä yksityisomistuksessa olevasta luterilaisesta kirkosta.

Punamullattu Kosken kartano on rakennettu vuonna 1731. Nykyisen asunsa se on saanut 1920-luvulla.

Koskella on edelleenkin käytössä oleva vuonna 1906 rakennettu vesivoimalaitos.

Museovirasto on vuonna 2009 määritellyt Kosken ruukinalueen yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 37. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-952-593-214-3.
  2. Kosken ruukinalue Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]