Komisuo

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Komisuon koulu kesällä 2014. Vuonna 1883 perustettu koulu sijaitsee kylän vanhalla tontilla nykyisen Suomusjärventien varressa.

Komisuo on kylä Kiikalassa Salossa.

Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Komisuon kylä sijaitsee välittömästi Kiikalan kirkonkylän kaakkoispuolella. Komisuon lähimpiä naapurikyliä ovat Kiikalan kirkonkylä lännessä sekä Kiikalan Saari ja Pappila etelässä. Lounaassa nykyään pelloksi kuivatetun Kurajärven vastarannalla on Kiikalan Hitola. Idässä kylän takamaat rajautuvat Kiikalan Lasikylään (vuoteen 1963 Hidoisenpyöli), koillisessa Someron, aiemmin Somerniemen Kaskistoon ja pohjoisessa Someron Terttilän sekä Kiikalan Satakosken kyliin.[1][2]

Luonnonympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Komisuo on yksi 1900-luvulla viljelysmaaksi kuivatetun Kiikalan Kurajärven entisistä rantakylistä yhdessä järven länsirannalla sijainneiden Kiikalan, Hitolan ja Vanhakylän sekä järven itärannalla sijainneiden Saaren, Pappilan ja Silvan kanssa.[3] Entisten suoniittyjen[4], nykyisten alavien peltojen halki virtaa kylän sivuitse pohjoisesta aiemmin Kurajärveen laskenut, nyt järven ohi suoraan Hitolanjokeen johdettu Satakoskenoja.[1]

Kylän itä- ja pohjoisosiin ulottuu Kolmanteen salpausselkään kuuluva Kiikalannummen reunamuodostumakompleksi[5], josta laajoja alueita sisältyy Hyyppärän harjualueen Natura 2000 -suojelualueeseen[6]. Täällä kylän rajapaikkoina ovat Kiikalan Pappilaa ja Lasikylää vastaan rauhoitettu Kultalähde sekä Kiikalan lasikylää ja Someron Kaskistoa vastaan niin ikään rauhoitettu Lamminlähde.[7] Pappilan kylän rajalla harjualueella ja Natura-suojelualueella on puoliksi Pappilan, puoliksi Komisuon kylän puolella Lammenjärvi.

Järvistä ja lähteistä Kultalähteen lasku-uomana on Natura-alueeseen kuuluvan Lammensuon halki virtaava luonnontilainen Kultalähteenoja.[8] Lamminlähteen lasku-uomana on metsäojitusten pahoin muuttama Huhdinoja.[9] Yhdessä Someron puolelta Kertomuksenjärvestä alkunsa saavan Kertomuksenojan kanssa nämä yhtyvät Satakoskenojaksi, joka virtaa ensin luoteeseen mutta kääntyy sitten kylän pohjoisrajalla etelään. Lähellä Kurajärveä Satakoskenojaan yhtyy vielä Lammenjärvestä alkunsa saava Lamminoja.[1][2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylän vanhoja taloja ovat olleet Isoperhe, Nalkki ja Toperi.[10] Näistä Isoperhe jakautui vuonna 1759 Yli- ja Ali-Isoperheeksi ja Toperista alettiin samoihin aikoihin käyttää sen nykyistä nimeä Jussila.[11] Kylän historiallinen tonttimaa, jonka paikalla nykyään on Komisuon koulu, on sijainnut Kurajärven rannassa ja ollut muilta suunnilta alavien suoniittyjen ympäröimä. Isonjaon seurauksena kylän kaikki talot ovat sittemmin siirtyneet vanhalta kylätontilta pois eri puolille laajoja kylävainioita sijoittuville nykyisille paikoilleen.[12][4][1]

Palvelut ja liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Komisuolla toimii 2010-luvulla Salon kaupungin kouluverkkoon kuuluva, vuonna 1883 toimintansa aloittanut Komisuon koulu. Se on Kiikalan kouluista vanhin ja oli vuonna 2014 yhdessä Rekijoen koulun kanssa toinen entisen Kiikalan kunnan alueella toimivista Salon kouluista.[13][14] Muutoin pääosa lähipalveluista saadaan viereisestä Kiikalan kirkonkylästä. Kylän sijainti Kiikalassa on liikenteellisesti keskeinen sen sijaitessa kirkonkylän vieressä ja samalla Kiikalasta Suomusjärvelle johtavan yhdystien 2410 varressa, jonka kautta muodostuu edelleen yhteys valtatielle 1.

Tunnettuja komisuolaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuihin komisuolaisiin kuuluu Komisuon Nalkin tilan isäntänä toiminut agronomi Arimo Uusitalo (s. 1942), jonka luottamustoimiin ovat kuuluneet muun muassa Metsäliitto Oyj:n ja Raisio Oyj:n hallituksen puheenjohtajuudet.[15]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • von Hertzen, Erik: Kiikalan historiallinen aika. Teoksessa: Kiikalan historia. Kiikala: Kiikalan kunta, seurakunta ja manttaalikunta, 1987. ISBN 951-99830-5-8.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Peruskartta 1:20 000. 2023 06 Kiikala. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1965. Kartan verkkoversio Maanmittauslaitoksen Vanhat painetut kartat -verkkopalvelussa (jpg) (viitattu 22.7.2014)
  2. a b Peruskartta 1:20 000. 2023 09 Johannislund. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1965. Kartan verkkoversio Maanmittauslaitoksen Vanhat painetut kartat -verkkopalvelussa (jpg) (viitattu 22.7.2014)
  3. von Hertzen 1987: 76-77.
  4. a b Lounaispaikka Viitattu 22.7.2014.
  5. Glückert, Gunnar: Das Deltakomplex von Kiikalannummi am 3. Salpausselkä in Südwestfinnland, s. 5. Turun yliopiston maaperägeologian osaston julkaisuja 35. Turku: Turun yliopisto, 1978. ISBN 951-641-591-1. (saksaksi)
  6. Hyyppärän harjualue Ymparisto.fi. Uudenmaan ELY-keskus, Varsinais-Suomen ELY-keskus. Viitattu 22.7.2014.
  7. von Hertzen 1987: 78-89.
  8. Hyyppäränharju, Kultalähde ja Särämäki Salon kaupunki. Viitattu 22.7.2014.
  9. Suominen, Olli: Lähteet usein harjujen kupeissa. Teoksessa: Kalliomäkien katveessa: Salon seudun luonto, s. 72. [Salo]: Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys, 1984. ISBN 951-99596-7-X.
  10. von Hertzen 1987: 74.
  11. von Hertzen 1987: 158.
  12. von Hertzen 1987: 199.
  13. von Hertzen 1987: 571-574.
  14. Komisuon koulu Salon kaupunki. Viitattu 23.7.2014.
  15. Maanviljelysneuvos Arimo Uusitalo (1942–) (maksullinen palvelu) Suomen talouselämän vaikuttajat. Biografiakeskus. Viitattu 23.7.2014.