Perintötila

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Perintötila eli perintötalo oli aiemmin yksityisen henkilön omistama tila, josta oli suoritettava vero.[1] Perintötila on verotila-nimityksen seuraaja.

Aikoinaan maatiloilla oli erilaisia verovelvollisuuksia ja tilallisen omistusoikeus ja hallintaoikeus tilaan vaihteli. Niillä oli erilainen maanluonto. Maanluontoja oli kolmea päätyyppiä: vero- eli perintömaata, rälssimaata (rälssitila) ja kruununmaata (kruununtila). Maanluonnot menettivät merkityksensä verovelvollisuuden perusteena Suomessa vuoden 1925 alussa, kun maaverot lakkautettiin. Maanluonnoille jäi kuitenkin entinen tehtävänsä maanjakojen jakoperusteena.[2] Vielä vuoden 1951 jakolaki (604/1951) sisälsi määräyksiä rälssitiloista ja papiston virkataloista. Jakolain kumonnut kiinteistönmuodostamislaki (554/1995) ei enää sisältänyt niihin liittyviä määräyksiä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Iso tietosanakirja, Otava 1931–1939, hakusana perintötila.
  2. Iso, tietosanakirja, hakusana maanluonnot.