Oskari Paatela

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Oskari Paatela 1920-luvulla

Oskari Paatela (vuoteen 1906 Frans Oskar Pavén; 14. syyskuuta 1888 Helsingin maalaiskunta25. helmikuuta 1952 Vaasa) oli suomalainen taidemaalari.[1]

Paatela kirjoitti ylioppilaaksi 1907 ja aloitti opinnot Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä osastossa. Samaan aikaan hän oli myös yliopiston piirustuslaitoksella Eero Järnefeltin oppilaana. Kiinnostus kuvataiteisiin syrjäytti opiskelun yliopistossa ja Paatela opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1908–1910. Vuonna 1910 hän matkusti taidemaalari Eero Snellmanin kanssa Pariisiin, jossa haki oppia Académie Colarossista ja Académie de la Grande Chaumièresta. Paatela palasi 1913 Pariisiin ja opiskeli Académie Libressä.[1]

Paatelan tyyli vaihteli Anders Zorn -vaikutteisesta realismista eleganttiin koristeellisuuteen. Hän maalasi muun muassa alttaritaulut Virolahden kirkkoon (1914), Alavuden kirkkoon (1914) ja Helsingin vapaakirkkoon (1929). Hänen muita töitään ovat Helsingin NMKY:n juhlasalin fresko (1915) ja Kallion kirjaston lasimaalaus (1923).[1]

Paatela avioitui 1917 Anna Bromsin kanssa ja he pitivät yhdessä kehysliikettä. Se piti kuitenkin lopettaa ja Paatela sai vuoden viransijaisuuden Taideyhdistyksen piirustuskoulusta. Paatela toimi koulun johtajaopettajana 1921–1923, mutta hänen oli vaikea työskennellä kellon mukaan.[1]

Paatelan vaimo kuoli 1927, minkä jälkeen Paatela alkoholisoitui ja kadotti elämänhallintansa. Paatela avioitui uudelleen Marja Laina Eskolan kanssa ja heille syntyi vuonna 1931 tytär Marianne, josta tuli lastentauteihin erikoistunut lääkäri.[2] Uusi avioliitto kesti vuodet 1930–1933. Paatela maalasi edelleen muotokuvia, mutta vähitellen työskentely hiipui. Elämänsä loppuajan hän oli ystäviensä hoidossa Vaasassa.[1]

Oskari Paatelan veljet Jussi Paatela ja Toivo Paatela olivat tunnettuja arkkitehteja.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Reitala, Aimo: ”Paatela, Oskari (1888–1952)”, Suomen kansallisbiografia, osa 7, s. 439–440. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-448-7. Teoksen verkkoversio.
  2. Kirpilä, Juhani – Motti, Sisko – Oksa, Anna-Marja (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 453. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tirranen, Hertta (toim.): Suomen taiteilijoita Alvar Cawénista Wäinö Aaltoseen: Elämäkertoja. Porvoo: WSOY, 1955
  • Valkonen, Olli (toim.): Taidetta vanhasta Viipurista. Helsinki: Viipuri-säätiö, 2004. ISBN 952-91-6929-9
  • Valkonen, Olli: Maalaustaiteen murros Suomessa 1908–1914: Uudet suuntaukset maalaustaiteessa, taidearvostelussa ja taidekirjoittelussa. Jyväskylän yliopisto, 1973. ISBN 951-677-127-0

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]