Etelä-Somero

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Etelä-Somero voi tarkoittaa seuraavia:

Nykyaikaisissa yhteyksissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Terttilä

Nykyaikaisissa yhteyksissä nimitys Etelä-Somero esiintyy Someron Terttilän kyläkeskuksen vaikutusalueella toimineiden organisaatioiden ja liikeyritysten nimissä kyläkeskuksen vaikutusalueen synonyymina. Terttilän kylän ohella Etelä-Someroon tässä merkityksessä liittyvät myös viereinen Lautelan kylä ja Uuden-Kaskiston kulmakunta.

Nimeä Etelä-Somero käyttää nykyään toimivista järjestöistä ainakin alueen kylätoiminnasta vastaava Etelä-Someron maamiesseura.[1] Aiemmin alueella on toiminut vuosina 1929-1973 Etelä-Someron osuusmeijeri[2] ja 1900-luvun loppuvuosikymmeniin asti Etelä-Someron Osuuspankki[3]. Lisäksi nimeä ovat käyttäneet ainakin alueella toimineet puolueiden paikallisyhdistykset[4][5] ja paikallinen metsästysseura[6].

Paikallishistoriassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikallishistoriallisissa yhteyksissä oppisyntyisenä käsitteenä joskus käytetty nimitys Etelä-Somero tarkoittaa laajempaa aluetta. Nykyisen Etelä-Someron eli aiemman Terttilän kyläkeskuksen vaikutusalueen ohella siihen kuuluvat nykyään usein Lounais-Somerona tunnettu Someron Häntälän kyläkeskuksen vaikutusalue, jolla toimii 2000-luvulla Lounais-Someron kyläyhdistys[7], sekä toisaalta entiseen Somerniemen kuntaan kuulunut aiemman Kaskiston kyläkeskuksen vaikutusalue, jossa toimii 2000-luvulla Kaskiston kyläyhdistys[1].

Näin määriteltynä Etelä-Somerolla tarkoitetaan sitä osaa Someron kirkkopitäjää, joka vuonna 1492 liitettiin Uskelan seurakunnasta osaksi Someron seurakuntaa.[8] Nimitys paikallishistoriallisessa merkityksessään on historiankirjoituksen tarpeita varten annettu eikä se ole esiintynyt aikalaiskäytössä.

Alue käsitti seuraavia nykyisen Someron ja entisen Somerniemen kunnan kyliä vastanneen alueen siihenastisen Uskelan kirkkopitäjän pohjoisosista[9]:

Aluemuodostukseltaan alue ei ole yhtenäinen vaan koostuu kahdesta osasta: Uskelanjoen sivujoen Rekijoen ja sen latvahaarojen varteen jäävistä läntisistä kylistä (Talvisilta, Häntälä, Syvänoja, Kerkola) sekä Uskelanjoen sivujoen Terttilänjoen ja sen latvahaarojen varsille jäävistä itäisistä kylistä (Lautela, Terttilä, Kaskisto, Suojoki, Mäyrämäki).[12] Näitä erottavat toisistaan vuonna 1492 osaksi Uskelaa jäänen Kiikalan Hirvelän kylän takamaat, jotka ulottuvat pohjoisessa lähelle Someron kirkkoa.[13]

Someron kirkkopitäjän vanhinta, koko ajan Hämeen linnalääniin ja myöhemmin Uudenmaan ja Hämeen lääniin ja Hämeen lääniin kuulunutta pääosaa erotuksena Someroon vuonna 1492 liitetyistä kylistä on vastaavasti paikallishistoriallisissa yhteyksissä saatettu nimittää Pohjois-Someroksi.[14]

Suhteessa hallintopitäjin ja lääneihin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallintopitäjäjaossa Someron kirkkopitäjän pohjoisosa kuului ensin Loimon, myöhemmin Portaan hallintopitäjään. Kun muodollisesti vuonna 1694 mutta käytännössä vasta 1777 Portaan hallintopitäjä jakautui Someron ja Tammelan nimismiespitäjiin, vastasi Someron kirkkopitäjän pohjoisosa Someron nimismiespitäjää.[15]

Someron kirkkopitäjän eteläosa kuului ensin Muurlan läänin hallintopitäjään ja myöhemmin vuodesta 1675 Kiskon ja Kiikalan nimismiespitäjään. Vuodesta 1700 alkaen silloin Pertteliin kuuluneeseen Kuusjokeen rajautuvat Häntälä ja sen lähikylät (nykyinen Lounais-Somero) kuuluivat Uskelan nimismiespiiriin ja Salon ja Halikon käräjäkuntaan ja Kiikalaan rajautuneet Terttilä ja Kaskisto lähikylineen Kiskon - Kiikalan nimimismiespiiriin ja käräjäkuntaan.[15] Ylemmällä hallinnollisella tasolla Etelä-Someron kylät jäivät maallisen hallinnon osalta vastaavasti kuulumaan ensin Turun linnalääniin ja myöhemmin Turun ja Porin lääniin.

Vasta vuonna 1870 toisaalta maallista hallintoa edustavien läänien, nimismiespitäjien ja käräjäkuntien ja toisaalta kirkollista hallintoa edustavien seurakuntien rajat koko Suomessa yhtenäistettiin, ja Etelä-Someron kylät siirrettiin myös maallisessa hallinnossa osaksi Hämeen lääniä, johon ensin Hämeen linnalääniin ja sitten Uudenmaan ja Hämeen lääniin kuulunut muu osa Somerosta oli kuulunut jo aiemmin.[15]

Suhteessa nykyisiin aluemäärittelyihin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyaikaisissa yhteyksissä nimeä Etelä-Somero on käytetty Someron Terttilän kyläkeskuksen vaikutusalueesta tai sittemmin postinumeroalueesta. Se kattaa karkeasti ainakin Someron Terttilän ja Lautelan kylät ja ehkä Someron Uuden-Kaskiston kulmakunnan. Läntisintä osaa paikallishistoriallisesti määritellystä Etelä-Somerosta nimitetään nykyään usein Lounais-Someroksi[7]. Alueen itäisin osa, Kaskiston, Suojoen ja Mäyrämäen kylistä muodostunut Kaskiston kyläkeskuksen vaikutusalue taas on vuosina 1927-1977 ollut osa Somerniemen kuntaa.

Muita historiallisia jaotuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita aluejakoja Someron kirkkopitäjän sisällä ovat olleet jako emäpitäjään (Someron emäseurakunta) ja kappeliin (Somerniemen kappeliseurakunta). 1600-luvun lopulla muodostuneeseen kappeliseurakuntaan luettiin vain Hämeen läänin puoleisia kyliä, vaikka myös kappelia lähinnä olleista Kaskistosta, Suojoelta ja Mäyrämäestä käytiin kirkossa Somerniemellä.[16][17] Kun Somerniemen seurakunta itsenäistyi 1900-luvun alussa, liitettiin myös nämä kylät Somerniemeen, mutta papiston palkkaukseen liittyvien järjestelyjen takia viiveellä, Mäyrämäki vuonna 1924 ja Kaskisto ja Suojoki 1927 lukuun ottamatta Someron yhteyteen jäänyttä Uuden-Kaskiston kulmakuntaa.[18]

Kun Somerniemi vuonna 1977 liittyi Someroon, lakkasi Somerniemen kunta olemasta. Seurakunnat muodostivat aluksi seurakuntayhtymän[19], ja vuodesta 2007 Somerniemi on uudelleen ollut Someron kappeliseurakunta[20]. Lisäksi on muita nimeä Somerniemi käyttäviä järjestöjä, yrityksiä ja yhteisöjä, kuten kotiseutuyhdistys Somerniemi-seura[21], Somerniemen VPK[22], urheiluseura Somerniemen veikot[23] ja muita yhdistyksiä[21]. Näin Somerniemi nimenä on edelleen jatkuvasti käytössä.

Somerniemen vanhempi rinnakkaisnimi oli Ylistaro sen sijaitessa Someron halki kulkevan Paimionjoen eli Someronjoen järvireitin latvoilla. Vastaavasti Someron kirkon alapuolisen jokiosuuden varren kylistä muodostuvaa aluetta sanottiin Alastaroksi. Vastaavat nimitykset olivat käytössä myös esimerkiksi Loimaalla, missä Alastaro sittemmin tuli myös itsenäistyneen kunnan nimeksi.[24] Somerolla näitä aikalaisten aikoinaan käyttämiä nimiä ei enää käytetä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Timo Alanen, Markus Hiekkanen, Jussi Härme, Manu Kärki, Osmo Turkki: Somero ja Somerniemi 1449-1999. Someron seurakunta ja Somerniemen seurakunta, 1999. ISBN 952-91-1221-1.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Kylien yhteystiedot Someron kaupunki. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 3.5.2015.
  2. ↑ Lehtonen, Kaarin: Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 462. Turku: Turun maakuntamuseo, 1990. ISBN 951-9125-77-9.
  3. ↑ Tiirakari, Leeni: Sata vuotta Someron parhaaksi. Someron osuuspankki 1910-2010, s. 216-223,249-250. Somero: Someron osuuspankki, 2010.
  4. ↑ Etelä-Someron paikallisyhdistyksen aloitteet 21.11.2013 Keskustan Someron kunnallisjärjestö ry. Arkistoitu 25.9.2020. Viitattu 3.5.2015.
  5. ↑ Vasemmistoliiton Etelä-Someron yhdistys ry Asiakastieto. Viitattu 3.5.2015.
  6. ↑ Seuramerkki; Etelä-Someron Omatpojat ry Finna. Finna. Arkistoitu 18.5.2015. Viitattu 3.5.2015.
  7. ↑ a b Tervetuloa! Lounais-Someron kyläyhdistys. Arkistoitu 10.9.2011. Viitattu 5.8.2011.
  8. ↑ Alanen, Timo: Someron historian pääkohtia Someron kaupunki. Arkistoitu 29.5.2015. Viitattu 3.5.2015.
  9. ↑ Alanen et al. 199: 21-24.
  10. ↑ a b c Alanen et al. 1999: 11-12.
  11. ↑ Oja, Aulis: Asutuksen vaiheet, s. 87. Teoksessa: Aaltonen, Esko (toim.): Someron historia I. Forssa: [Someron seurakunta], 1949.
  12. ↑ Alanen et al 1999: 63.
  13. ↑ Sarvas, Anja & von Hertzen, Erik: Kiikalan historia. Kansiliepeiden kartat. Kiikala: Kiikalan kunta, seurakunta ja manttaalikunta, 1987. ISBN 951-99830-5-8.
  14. ↑ Alanen, Timo: Pohjois-Someron kylännimet ja asutus HELDA. 1978. Helsinki: Helsingin yliopisto. Viitattu 4.5.2015.
  15. ↑ a b c Koskimies, Y. S. Kruunun hallinto. Teoksessa: Aaltonen, Esko (toim.): Someron historia I, s. 301-306. Forssa: [Someron seurakunta], 1949.
  16. ↑ Aaltonen, Esko: Somerniemen historia. [Somerniemi]: Somerniemen kunta ja seurakunta, 1945.
  17. ↑ Alanen et al. 1999: 192-194.
  18. ↑ Alanen et al. 1999: 192-196.
  19. ↑ Alanen et al. 1999: 285.
  20. ↑ Someron seurakunta Someron seurakunta. Arkistoitu 19.3.2016. Viitattu 4.5.2015.
  21. ↑ a b Yhdistykset Somerniemi.fi. Arkistoitu 29.5.2015. Viitattu 4.5.2015.
  22. ↑ Somerniemen VP Somerniemen VPK. Viitattu 4.5.2015.
  23. ↑ Somerniemen veikot Somerniemen veikot. Viitattu 4.5.2015.
  24. ↑ Alanen et al 1999: 86-87.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Etelä-Somero&oldid=20677827”