Suulajärvi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suulajärvi
Sijainti Kanneljärvi, Kivennapa, Muolaa
Valtio Venäjä
Koordinaatit 60°25′34″N, 29°29′56″E
Pinnankorkeus 25 m
Laskujoki Vammeljoki
Suulajärvi

Suulajärvi on pitkä ja kapea järvi Karjalankannaksen keskiosassa. Järven pohjois- ja eteläpää ovat kaislikkoisia, mutta muuten se on kirkasvetinen järvi.[1]

Suomeen kuuluessaan järven koillisrannalla oli Ilolan kylä ja länsirannalla Hämeenkylä. Suulajärven eteläpohjukassa oli puolestaan Unto Seppäsen romaaneista tunnettu Iloisten ukkojen kylä.

Kalastus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erityisesti Ilolan kylän asukkaat harjoittivat kalastusta puoliammattimaisesti järvessä, sitä myös hoidettiin ja suoritettiin kalanistutuksia. Vuonna 1920 istutettiin 1 000 järvilohta, 40 000 siikaa ja 20 000 muikun poikasta. Järvitutkimus ja lisäistutuksia suoritettiin 1924. Kalasaalis kuljetettiin 1800-luvulla Pietariin ja myytiin siellä paikallisilla markkinoilla. Talvipyynnissä mateita ja kiiskiä kuljetettiin myös elävinä tynnyreissä kaupunkiin. Kesällä venäläiset huvila-asukkaat ostivat kalaa.[2]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jatkosodassa asemasodan aikana järven ympäristö oli sotilaallisesti merkittävä paikka. Järven pohjoiskärjen ja Perkjärven kylän välimaastossa sijaitsi Suulajärven lentokenttä, jossa oli Hävittäjälentolaivue 24:n tukikohta. Järven rannalla oli myös Kannaksen Ryhmän esikunta[3] sekä ilmavoimien radiopataljoonan radiotiedustelukomppania.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jaakko Sarkanen ja Kaino Repo: ”Kylästä kylään”, Muolaa ja Äyräpää 1870-1944, s. 172, 473. Helsinki: , 1952. ISBN 952-91-4893-3.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Maanmittaushallitus: Pitäjänkartta 1:20 000. 670/446 Perkjärvi. Helsinki 1939.
  2. Jaakko Sarkanen ja Kaino Repo: ”Kalastus”, Muolaa ja Äyräpää 1870-1944, s. 172. , 1952.
  3. ”Karjalan kannaksen tilanne vuoden 1944 alkupuolella”, Suomen sota 1941-1945, s. 19-20. 7. osa. Kuopio: Kivi, 1957.
  4. Toim Jari Leskinen ja Antti Juutilainen: Jatkosodan Pikkujättiläinen, s. 193, 891, 895. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-28690-6.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]