Gabriel Wallenius
Gabriel Wallenius (22. marraskuuta 1725 Vesilahti (luult.) – 15. marraskuuta 1808 Kitee) oli suomalainen kruununvouti ja talousmies.
Walleniuksen vanhemmat olivat Tottijärven kappalainen Josef Wallenius (k. 1759) ja Anna Katarina Kirckhauff. Hän kävi Porin triviaalikoulua ja pääsi ylioppilaaksi 1745.
Wallenius opiskeli Turun akatemiasta 1745 ja sitten Greifswaldin yliopistossa 1746 ja suoritti lainopillisen tutkinnon Turun akatemiassa. Wallenius oli ensin kanneviskaalinkonttorin ylimääräisenä kanslistina 1751 ja Uudenkaupungin vt. pormestarina 1751–1753 ennen kuin siirtyi 1753 Pohjois-Karjalaan, ja oli siellä Karjalan tuomiokunnan vt. tuomarina 1753–1759 ja Karjalan pohjoisen voutikunnan kruununvoutina 1759–1806. Walleniuksesta tuli asessori 1806. Hän sai nimen ”Karjalan kuningas” tehtyään kohennusta paikallisiin oloihin, muun muassa verotusta oikeudenmukaistettiin, rakennettiin maanteitä jne. Wallenius omisti Pohjois-Karjalassa kaksi maatilaa, Liperissä Siikasalmen hovin ja Tohmajärvellä Jouhkolan hovin, joista tuli mallitiloja.[1]
Gabriel Wallenius oli naimisissa 1764–1807 Kristina Sofia Posseniuksen (k. 1807) kanssa. Heidän poikansa oli senaattori, kuvernööri ja Turun hovioikeuden presidentti Erik Wallensköld. Muista Walleniuksen pojista Josef Wallenius (1766–1800) oli kamarikollegion kanslistina Tukholmassa, Gabriel Wallenius (1776–1819) oli Karjalan alisen kihlakunnan kruununvoutina ja Petter Wallenius (1773–1838) oli Tohmajärven kirkkoherrana. Walleniuksen tyttären Maria Walleniuksen poika oli Viipurin hovioikeuden presidentti, valtioneuvos ja valtiopäivämies Claes Gabriel Molander, vuodesta 1833 Nordenheim (1805–1875).[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja osa 9 p. 831
- ↑ Kotivuori, Yrjö: Gabriel Wallenius. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Luettu 5.6.2014.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||
