Aurora Järnefelt

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Aurora Fredrika Järnefelt (o.s. Molander, 8. elokuuta 1800 Halola, Maaninka25. kesäkuuta 1868 Kuopio[1]) oli teologi Johan Molanderin tytär ja kenraali, kuvernööri ja senaattori Alexander Järnefeltin äiti.[2]

Aurora Järnefelt oli Suomen kulttuurielämässä näkyvästi vaikuttaneiden sisarusten Eero, Arvid, Armas ja Aino Järnefeltin (myöh. Sibelius) isänäiti. Hän oli pojanpoikansa Arvid Järnefeltin vanhemmistaan Alexander ja Elisabeth Järnefeltistä kirjoittamassa Vanhempieni romaanissa toisen päähenkilön eli Alexander Järnefeltin äiti.

Aurora Fredrika syntyi tuolloin Ilomantsin kirkkoherrana toimineen Johan Molanderin (25. toukokuuta 1762 – 28. tammikuuta 1837) ja Fredrika Lovisa Tavastin (k. 1827) perheeseen.[3]

Aurora Molander meni naimisiin Karjalan kihlakunnan kruununvouti Gustav Adolf Järnefeltin (26. heinäkuuta 1791 – 17. toukokuuta 1838)[4] kanssa.[5] Perheeseen syntyi yhdeksän lasta, viisi tyttöä ja neljä poikaa. Heidän pojistaan nuorin, August Alexander Järnefelt syntyi vuonna 1833 Tohmajärvellä. Alexanderin ollessa viisivuotias Gustav Järnefelt kuoli ja pian tämän jälkeen perheen omaisuus myytiin pakkohuutokaupalla. Aurora muutti lastensa kanssa vuonna 1845 Kuopioon.[5]

Aurora Järnefelt peri mieheltään suuren omaisuuden, mutta tuohon aikaan nainen ei saanut itse hallita sitä. Hänelle määrättiin holhooja, joka tuhlasi rahat viimeistä penniä myöten. Järnefelt joutui tämän johdosta asumaan kahdentoista Kuopion vuotensa aikana yhdessätoista eri osoitteessa. Lopulta aatelisnainen päätyi hellahuoneeseen ja kuoli vuonna 1868. Häneltä jäi näkemättä poikansa Alexander Järnefeltin Kuopion kuvernöörinä toteuttama asiakirjojen suomeksi kirjoituttaminen ja taiteista tunnetut lapsenlapsensa.[6]

Aurora Järnefeltin pojat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • vanhin poika, Gustav Johan oli Ilomantsin kihlakunnantuomari
  • toiseksi vanhin, Karl Konstantin oli Viipurin läänin maanmittari
  • Klas Erik oli Kontiolahden kirkkoherra
  • nuorin poika, kenraaliluutnantti ja senaattori August Alexander valitsi sukunsa perintönä sotilasuran.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://dbgw.finlit.fi/kenraalit/?id=203 (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. http://www.sibelius.fi/suomi/suku_perhe/suku_jarnefelt.htm
  3. Kotivuori, Yrjö: Johan Molander. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  4. Kotivuori, Yrjö: Gustaf Adolf Järnefelt. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  5. a b http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hum/histo/pg/julkunen/pikkukau.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. Tiihonen, Maritta toim.: "Kiveen kaiverretut kohtalot", Sunnuntaisuomalainen-liite, 4.11.2006.