Olli Tiainen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo 1800-luvun sissipäälliköstä. Samannimisestä keilaajasta kertoo artikkeli Olli Tiainen (keilaaja).

Olli Tiainen (17701833) oli Suomen sodan (1808–1809) sissipäällikkö ja rajakapteeni. Hän oli alkujaan nurmekselainen talonpoika, syntynyt nykyisen Rautavaaran Tiilikkajärven Tiilikanaution torpassa. Suomen sodan syttyessä valitsivat Nurmeksen ja Pielisjärven seudun talonpoikaississit hänet johtajakseen. Sissijoukkonsa avulla hän esti venäläisiä katkaisemasta Sandelsin ja Savon prikaatin peräytymistä Ouluun. Tiaisen sissijoukko aiheutti muutenkin runsaasti vastoinkäymisiä ja hankaluuksia Pohjois-Karjalaan tunkeutuneelle viholliselle.

Olkijoella tehdyn sopimuksen jälkeen Tiainen joutui hajoittamaan joukkonsa ja hän pakeni itse Ruotsin puolelle. Hänet esiteltiin Tukholmassa kuningas Kustaa IV Aadolfille, joka antoi Tiaiselle kultaisen urhoollisuusmitalin ja lupasi hänelle vielä eläkkeenkin. Tiaisen elämä Ruotsissa oli kuitenkin hankalaa puuttuvan ruotsin kielen taidon takia, ja lopulta hän päätyi rajavartijaksi Haaparantaan. Tiainen palasi Suomeen 1818, mutta hän säilytti itsellään Ruotsin kansalaisuuden eikä suostunut vannomaan uskollisuudenvalaa Venäjän keisarille. Tiainen kuoli 1833 kotitilallaan lavantaudin uhrina.

Hänen muistomerkkinsä on pystytetty Nurmekseen (1870) ja Joensuuhun (Bertel Jung, 1932). Joensuussa muistomerkki sijaitsee Tiaiselle nimetyssä Tiaisenpuistossa Tiaisenkadun ja Tikkamäentien kulmauksessa. Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö on nimennyt yhden hirsirakenteisen kokoontumis- ja juhlatilan Liperin Ylämyllyllä, Joensuun lähellä Olli Tiaisen majaksi.

Heinäkuussa 2008 esitettiin Vuonislahdessa Heikki Turusen kirjoittamaa näytelmää Olli Tiainen – Suomen sodan sankari.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Heikki Turunen ryhtyi Suomen sotaan. Helsingin Sanomat, 21.7.2008, s. C8.