Joensuun puistot

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sadonkorjuumarkkinat Rantapuistossa 2007.

Joensuun puistot ovat Joensuun kaupungissa sijaitsevia julkisia viheralueita.

Keskustan puistot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaudenpuisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaudenpuisto (vuoteen 1920 Nelikulmapuisto [1], ent. Teatteripuistikko[2]) on Joensuun ydinkeskustassa kaupungintalon ja torin välissä ja osaa taidemuseolle johtavaa keskusta-akselia. Puistossa on Vapaudenpatsas (Yrjö Liipola, 1923) ja Antin ahven -suihkulähde (Lauri Leppänen, 1949).

Puistossa ylioppilaat kokoontuvat lakkiaispäivänä päivällä, ja he marssivat sieltä sankarihaudoille. Kaupungin suuri joulukuusi pystytetään joulukuussa Vapaudenpuistoon.

Puiston ainoa rakennus on vuolukivipintainen yleisö-wc (2005).

Rantapuistot ja Eliel Saarisen puisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pielisjoen rannalla on rantapuisto, joka on jaettu Pohjoiseen rantapuistoon ja Eteläiseen rantapuistoon. Pohjoinen rantapuisto, jonka nimi muutettiin välillä Runonlaulajanpuistoksi (1937-1939)[2], sijoittuu Elielinkujan ja Suvantokadun väliin ja Eteläinen rantapuisto Suvantokadusta etelään kohti Koivuniemen puistoa.

Eliel Saarisen puistossa (ent. Kaupungintalon puisto, Pakkahuonepuisto) Siltakadun puolella on Ryhtipatsas (Uno Aro, 1958).

Puistossa oli 1990-luvulla puistokirpputoreja. Kalamarkkinat pidetään Rantapuistossa keväisin ja syksyisin. Rantapuistossa on mukulakivisen Elielinkujan päässä ravintolalaiva Elina ja matkustajasatamassa kesäravintola Tuulaaki.

Sataman Pakkahuone muutettiin vuonna 2007 Esittävän Taiteen Tila ry:n ylläpitämäksi eri taideryhmien harjoittelu- ja esiintymistilaksi [3]. Käsityökeskus muutti tiloista Taitokortteliin 2006.

Joulukuussa 2006 valmistui [4] rantaan ns. promenaadilaituri, yli 200 metriä pitkä puinen kävelylaituri, jossa on yhtä pitkä puupenkki. Sataman lähellä on laattapintainen taideaukio, jonka viereen tuli kesällä 2007 teräspitsinen taideteos, "Välke." (Jukka Niskanen ja Teijo Karhu).

Papinkadun päässä, oikeastaan jo Koivuniemen puistossa on Merenkulun muistomerkki (Jouko Solonen, 1968).

Joensuun rantapuistovyöhyke on yksi Museoviraston vuonna 2009 määrittelemistä valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[5]

Kanavapuisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joenrannan puisto jatkuu kaupungintalolta ylöspäin Kanavapuistona. Puistossa on lasten leikkipaikka. Konservatorion rakennus, joka on entinen tyttölyseo ja pääkirjasto, on jugendtyylinen rakennus, jossa on myös goottilaisia vaikutteita (Magnus Schjerfbeck, 1913). Sen takana on ravintola Astoria. Entisen paloaseman edustalla oleva alue on Pötkänniemi, jossa on mattolaituri ja pysäköintialue. Pötkällä oli 1950-luvulla rakennettu Joensuun ensimmäinen jääkiekkokaukalo. Se purettiin 1980-luvun alussa.[6] Ennen rautatiesiltaa on ABC-aseman venelaituri.

Keskuspuisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskuspuisto on pieni, neljänneskorttelin kokoinen alue Pankkitalon ja taidemuseon välissä, Siltakadun ja Kirkkokadun kulmassa. Puistossa pidetään kesäisin yhteislauluiltoja, ja sitä kutsutaan myös laulupuistoksi. Puistoalue pieneni, kun Pankkitalon pysäköintialuetta laajennettiin 1990-luvulla.

Ystävyydenpuisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tienviitat ystävyyskaupunkeihin ystävyydenpuistossa

Ystävyydenpuisto (ent. Urheilupuisto) sijaitsee Urheilutalon ja yliopiston välissä, pääkirjaston edustalla. Puistossa on lasten leikkipaikka ja kilometriviitat Joensuun ystävyyskaupunkeihin, mistä puisto on saanut nimensä. Ystävyydenpuistoon tehtiin perusparannus 2008. Se sai uudet penkit ja uuden ympäristötaideteoksen, kuvanveistäjä Jarmo Lehikoisen Kolme aurinkoa.[7]

Jääkäripuisto eli Kolmiopuisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rantakadun ja Torikadun alkupäässä sijaitseva kolmikulmainen puisto nimitettiin Jääkäripuistoksi, kun sinne pystytettiin Suomen sodan aikaista Karjalan jääkäriä esittävä Jääkäripatsas (Erkki Eronen, 1988). Lasten leikkipaikassa on monipuolinen välineisto.

Ristinpuisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhän Nikolaoksen kirkko puiston mäen päällä.
Syksyistä Ristinpuistoa.
Keskuspuiston yhteislauluilta kesällä 2008.

Ortodoksisen Pyhän Nikolaoksen kirkon takainen puisto on nimeltään Ristinpuisto. Puistossa on leikkikenttä. Puisto on ortodoksisen päiväkoti Pääskyn leikkipaikkana. Puistoon aiottiin sijoittaa Karjalaan jääneiden raja- ja laatokankarjalaisten sankarivainajien muistomerkki 1990-luvun alussa, mutta asukkaat vastustivat sitä, koska se olisi pienentänyt vapaassa käytössä olevan puistoalueen pinta-alaa, ja muistomerkki (Herman Joutsen 1990) saikin paikan Rauhanpuistosta hautausmaan vierestä.

Kirkkopuisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luterilaisen kirkon ympärillä oleva puisto ja sen laaja, etelään viettävä nurmikko on kesäisin suosittu piknik-paikka joen rannassa. Vanhat petäjät tarjoavat vilpoisia varjopaikkoja. Puistossa pelataan frisbeetä, petankkia, jalkapalloa ja vuonna 2008 alueelle avattiin Joensuun ensimmäinen pysyvä frisbeegolfkenttä. Talvella puiston rinne on keskustan vilkkain pulkkamäki. Puisto rajoittuu Koivuniemen kenttään. Puistoalue pieneni vuonna 2004, kun Papinkadun laitaan tehtiin kirkon uusi pysäköintialue, josta asukkaat valittivat Korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti. Puistossa on Joensuun seurakunnan ensimmäisen ja toisen väliaikaisen kirkon muistomerkki (Veikko Jalava, 1953).

Vekarapuisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsikadun varrella, Vesikon edustalla oleva lasten leikkipuisto on Vekarapuisto. Se tunnetaan myös Naskalin puistona, puistossa olevan päiväkerhotalon Naskalin mukaan. Puistoon on rakennettu pieniä kumpareita; puisto valmistui nykymuotoonsa Lasten vuonna 1979.

Eteläpuisto, Koivuniemi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eteläkadun eteläpuolella olevassa Hasanniemeen jatkuvassa puistossa on koirien ulkoilupuisto. Puisto rajoittuu Pielisjokeen. Puiston nimenä on myös Koivuniemi, aikaisemmin se oli Rättiniemi. Puistossa on pidetty kesäisin lampaita.

Kanervalan ja Otsolan puistoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilvespuisto sijaitsee Ilveksenkadun ja Länsikadun välissä, Jänönpuisto Otsonkadun varrella. Puistot syntyivät vuoden 1947 asemakaavan myötä.

Vuokonpuistossa Matarakadun ja Vanamokadun välissä on urheilukenttä.

Rantakylän ja Utran puistoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koillispuisto on laaja alue, joka käsittää muun muassa pientaloalueen, urheilukenttiä, koirapuiston ja ulkoilualueen.

  • Paulanpuisto Rantakylän ostoskeskuksen lähellä. Sen lähellä on liikennepuisto Pataluodon ja Latolankadun välissä
  • Ollilantien puisto.
  • Tyllinpuisto
  • Kaakkurintien lähileikkipaikka.
  • Airotien, Kölitien, Kaaritien, Laurinpuistikon, Aaponpuistikon, Timonpuistikon, Huopaajantien, Hankaintien leikkipaikat.
  • Ahdinpuisto Utran koulun vieressä on puisto, jonka suunnitteluun Utran koulun lapset ovat osallistuneet.

Niinivaaran, Penttilän, Hukanhaudan ja Karsikon puistoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymä Kimmelin puistosta Pielijoen yli Kanavapuistoon ja vanhalle kirjastotalolle.
Hotelli Kimmelin takainen puisto.
Niinivaaran Vesitorninpuistoa, taustalla Pielisensuun kirkko.

Joen rannalla hotelli Kimmelin (1977) takana oleva Sirkkapuisto [8] on melko vähän käytetty laaja alue, mm. siksi, että sitä luullaan Kimmelin pihaksi. Kesällä 2006 siellä oli ympäristötaidenäyttely Joen 3. ulottuvuus. Puiston paikalle suunniteltiin 1970-luvulla teatteri- ja konserttitaloa.

Tiaisenpuisto on rajakapteeni Olli Tiaiselle nimetty puisto Tiaisenkadun ja Tikkamäentien kulmauksessa. Puistossa on Olli Tiaisen muistopatsas (Bertel Jung, 1932).

Kirjurinkadun puistossa pidetään alueen asukasjuhlat.

Niinivaaran vesitorninpuistossa Pielisensuun kirkon takana on vanha vesitorni.

Penttilän Mäntylän alueella oleva Aarnialanpuisto tunnetaan komeista hongistaan.

Muita puistoja: Lakkapuistikon ja Vesitorninpuiston lähileikkipaikka. Kissamäen Innanpuisto.

Repokallion metsämäinen virkistysalue on alueen tärkeimpiä lenkkeily- ja hiihtopaikkoja.

Linnunlahden ja Noljakan puistoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasvitieteellinen puisto on perustettu puulajipuistoksi eli arboretumiksi. Sen keskus on Itä-Suomen yliopiston kasvitieteellinen puutarha, Botania. Puisto ulottuu Linnunniemestä Siilaisenpuron pohjoisrannalle ja rajautuu Heinäpurontien itäpuolisiin korttelialueisiin, kasvitieteellisen puutarhan alueeseen ja Pyhäselkään. Pinta-ala on noin 71 ha.

Siirtolapuutarhan puistossa on leikkipaikka.

Martinpuisto ulottuu Mehtimäeltä Siilaisenpurolle.

Marjalan puistoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marjalassa bunkkerinmuseon alue nimettiin Veteraanipuistoksi vuonna 2003.

Peikkopuistossa on leikkipaikka ja aikuisten puutarhakeinu.

Koirapuistot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuun koirapuistot ovat muun muassa Koivuniemessä (aidattu 2005), Rantakylän Koillispuistossa (aidattu 2005), Niinivaaranpuistossa (aidattu 2006), Siilaisella ja Penttilässä Villanpuistossa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Joensuun kaupungin historia II-IV, s. 179
  2. a b Oravuo R., Promenadeja ja puistosoittoja. 1998lähde tarkemmin?
  3. Karjalainen 24.1.2007, 15.3.2007, 17.9.2007lähde tarkemmin?
  4. Karjalainen 16.12.2006lähde tarkemmin?
  5. Joensuun rantapuistovyöhyke Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  6. Heikki Tarma: Joensuun jääkiekon juuret ja siivet Pötkän kentältä, Karjalainen 21.6.2007
  7. Karjalainen 29.9.2008
  8. asemakaava nro 167801