Sairaanhoitopiiri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomen sairaanhoitopiirit, sekä yliopistolliset ja keskussairaalat.

Sairaanhoitopiiri oli vuoteen 2022 saakka Suomen terveydenhoidossa hallinnollinen yksikkö, jonka tehtävänä oli tarjota jäsenkuntiensa asukkaille erikoissairaanhoidon palveluja.

Sairaanhoitopiirit määriteltiin erikoissairaanhoitolaissa. Viimeisimmätkin sairaanhoitopiirit aloittivat toimintansa erikoissairaanhoitolain voimaanpanolain nojalla vuonna 1991.[1] Erikoissairaanhoidon järjestämisvelvoite on kunnilla. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymät tuottavat erikoissairaanhoidon palvelut jäsenkuntiensa asukkaille. Erikoissairaanhoitolain 3 § mukaan: "Kunnan, joka on kotikuntalain mukaan henkilön kotikunta, on huolehdittava siitä, että tämä saa tarpeellisen erikoissairaanhoidon terveydenhuoltolain mukaisesti. Tämän velvoitteen mukaisen erikoissairaanhoidon järjestämiseksi kunnan on kuuluttava johonkin sairaanhoitopiirin kuntayhtymään".[2] Erikoissairaanhoidon lisäksi sairaanhoitopiirit vastaavat:

  • ensihoidon järjestämisestä alueellaan
  • kunnallisen terveydenhuollon tuottamien laboratorio- ja kuvantamispalvelujen, lääkinnällisen kuntoutuksen sekä muiden vastaavien erityispalvelujen kehittämisen ohjauksesta ja laadun valvonnasta
  • tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta alueellaan
  • kunnallisen terveydenhuollon tietojärjestelmien yhteensovittamisesta.[3]

Sote-uudistuksessa 1.1.2023 sairaanhoitopiirit lakkasivat ja niiden tehtävät siirtyivät Uudellamaalla HUS-yhtymälle ja muualla Suomessa hyvinvointialueille.[4]

Piirit maakunnittain 2000–2022[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokainen sairaanhoitopiiri kuului jonkin yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen.[5] Nykyiset sairaanhoitopiirit ovat:

Lyhenne Sairaanhoitopiiri Jäsenkuntia 2022[6] Vastaava maakunta (likimain) Yliopistollinen sairaala
HUS Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 24 Uudenmaan maakunta Helsingin seudun yliopistollinen keskussairaala
VS Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 28 Varsinais-Suomen maakunta Turun yliopistollinen keskussairaala
S Satakunnan sairaanhoitopiiri 16 Satakunnan maakunta Turun yliopistollinen keskussairaala
KH Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri 11 Kanta-Hämeen maakunta Tampereen yliopistollinen sairaala
P Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 23 Pirkanmaan maakunta Tampereen yliopistollinen sairaala
PH Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri 12 Päijät-Hämeen maakunta Helsingin seudun yliopistollinen keskussairaala
KYM Kymenlaakson sairaanhoitopiiri 6 Kymenlaakson maakunta Helsingin seudun yliopistollinen keskussairaala
EK Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri 9 Etelä-Karjalan maakunta Helsingin seudun yliopistollinen keskussairaala
ES Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 9 Etelä-Savon maakunnan länsiosa Kuopion yliopistollinen sairaala
IS Itä-Savon sairaanhoitopiiri 4 Etelä-Savon maakunnan itäosa Kuopion yliopistollinen sairaala
PK Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri 13 Pohjois-Karjalan maakunta Kuopion yliopistollinen sairaala
PS Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 18 Pohjois-Savon maakunta Kuopion yliopistollinen sairaala
KS Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 21 Keski-Suomen maakunta Kuopion yliopistollinen sairaala
EP Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 18 Etelä-Pohjanmaan maakunta Tampereen yliopistollinen sairaala
V Vaasan sairaanhoitopiiri 13 Pohjanmaan maakunta Turun yliopistollinen keskussairaala
KP Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 10 Keski-Pohjanmaan maakunta Oulun yliopistollinen sairaala
PP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 29 Pohjois-Pohjanmaan maakunta Oulun yliopistollinen sairaala
KAI Kainuun sairaanhoitopiiri 8 Kainuun maakunta Oulun yliopistollinen sairaala
LP Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri 6 Lapin maakunnan lounaisosa Oulun yliopistollinen sairaala
L Lapin sairaanhoitopiiri 15 Muut osat Lapin maakunnasta Oulun yliopistollinen sairaala
Yhteensä: 20 sairaanhoitopiiriä 293 manner-Suomi -

Sen lisäksi Ahvenanmaalla on edelleen Ålands hälso- och sjukvård, joka on maakuntahallituksen alainen laitos. Ahvenanmaalla on 16 kuntaa.

Sairaanhoitopiirien alueet noudattelivat pääosin nykymaakuntien rajoja, seuraavin poikkeuksin:[6]

Ennen vuotta 2023 lakanneet sairaanhoitopiirit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sairaanhoitopiiri Olemassa vuosina Jäsenkuntia Yliopistollinen sairaala
Helsingin sairaanhoitopiiri 1991–1999 1 Helsingin yliopistollinen keskussairaala
Uudenmaan sairaanhoitopiiri 1991–1999 31 Helsingin yliopistollinen keskussairaala

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Erikoissairaanhoitolain voimaanpanolaki finlex.fi.
  2. Erikoissairaanhoitolaki 1.12.1989/1062 (Finlex Ajantasainen lainsäädäntö) finlex.fi.
  3. Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 33 ja 39 § finlex.fi.
  4. Sote-uudistuksen vaikutukset kuntien omaisuuteen Soteuudistus. Viitattu 4.3.2023.
  5. Valtioneuvoston asetus erityistason sairaanhoidon erityisvastuualueista 156/2017 finlex.fi.
  6. a b Sairaanhoitopiirien jäsenkunnat (sairaanhoitopiirien jäsenkuntien lkm Manner-Suomessa vuosittain päivitettävästä excel-liitetiedostosta) 2021. Kuntaliitto,. Viitattu 23.3.2021 päivitetty.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]