Hyvinvointialue

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hyvinvointialue (ruots. välfärdsområde) on Marinin hallituksen sote-uudistuksessa kunnista ja valtiosta erillinen julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan itsehallinto.[1] Eduskunta hyväksyi 23.6.2021 sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevat lakiesitykset.[2] Uudistuksen toimeenpanoa koskevan lain mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävät ja järjestämisvastuu siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille 1.1.2023.[3]

Alueellisen yhteistyön ja tarkoituksenmukaisen palvelurakenteen toteuttamiseksi hyvinvointialueista muodostetaan viisi yhteistyöaluetta,[4] jotka vastaavat nykyisiä yliopistosairaaloiden erityisvastuualueita[5].

Hyvinvointialue järjestää sille lailla säädetyt tehtävät, joita toiminnan alkaessa ovat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestäminen. Hyvinvointialue voi hoitaa alueellaan myös sen lakisääteisiä tehtäviä tukevia tehtäviä, kuten kansainvälinen toiminta ja hyvinvointialueiden keskinäinen edunvalvonta. Se voi alueellaan tai yhdessä toisen hyvinvointialueen kanssa harjoittaa vähäriskistä liiketoimintaa, joka tukee sen lakisääteisten tehtävien hoitamista. Sopimuksen nojalla hyvinvointialueet voivat hoitaa tehtäviään yhdessä. Yhteistyön muotoja ovat yhteinen toimielin, yhteinen virka, sopimus viranomaistehtävän hoitamisesta ja hyvinvointiyhtymä. Hyvinvointiyhtymän toimialana voi olla vain tukipalvelujen tuottaminen. Hyvinvointiyhtymälle ei voida siirtää järjestämisvastuuta.[1]

Hyvinvointialueiden perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maakuntiin perustuvia hyvinvointialueita perustetaan 17. Uudenmaan erillisratkaisun perusteella Uudellemaalle perustetaan lisäksi neljä hyvinvointialuetta (Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan, Länsi-Uudenmaan ja Vantaa-Keravan hyvinvointialueet).[4] Helsingin kaupunki vastaa sote- ja pelastustoimen tehtävien järjestämisestä omalla alueellaan ja perustettava HUS-yhtymä erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla.[3]

Aikataulu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyvinvointialueet perustetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen toimeenpanolailla. Eduskunnan hyväksyttyä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen lakiesitykset toimeenpanolaki tulee voimaan 1.7.2021. Hyvinvointialueiden toimintaa valmistelevien väliaikaisten valmisteluelinten toiminta maakunnissa käynnistyy viimeistään syyskuussa 2021. Hyvinvointialueiden aluevaalit järjestetään 23. tammikuuta 2022 ja aluevaltuustot aloittavat toimintansa 1. maaliskuuta 2022.[3]

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille 1.1.2023.[3]

Hyvinvointialueille siirtyvä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen henkilöstö siirtyy ns. vanhoina työntekijöinä hyvinvointialueiden palvelukseen. Hyvinvointialueiden palvelukseen siirtyy noin 172 900 henkilöä 332 kunnasta tai kuntayhtymästä. Lisäksi noin 14 400 henkilöä jatkaa Helsingin kaupungin palveluksessa ja HUS-yhtymän palveluksessa 22 800 henkilöä. Sosiaali- ja terveydenhuollon tukipalveluissa työskentelevä henkilö siirtyy hyvinvointialueen henkilöstöön, jos tehtävistä vähintään puolet on sosiaali- tai terveydenhuollon tukitehtäviä.[6]

Omaisuusjärjestelyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen omaisuus siirretään hyvinvointialueiden omistukseen tai hallintaan seuraavien periaatteiden mukaisesti:

  • Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien kuntayhtymien varat, velat ja vastuut siirtyvät hyvinvointialueille lain nojalla
  • Kuntien ja muiden kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen irtain omaisuus, sopimukset ja henkilöstön lomapalkkavelka siirtyvät hyvinvointialueille korvauksetta
  • Hyvinvointialue vuokraa kuntien omistukseen jäävät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen toimitilat kolmen vuoden siirtymäajaksi (+1 vuoden optio).[7]

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen varat ja velat, vastuut ja velvoitteet jäävät Helsingin kaupungille. HUS-sairaanhoitopiirin omaisuus siirtyy HUS-yhtymälle.[8]

Hyvinvointialueiden hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Aluevaltuusto

Hyvinvointialueen ylin päättävä elin on aluevaltuusto, joka vastaa hyvinvointialueen toiminnasta, hallinnosta ja taloudesta. Aluevaltuuston valtuutetut ja varavaltuutetut valitaan aluevaaleissa nelivuotiskaudeksi. Valtuutettujen määrä on hyvinvointialueen asukasluvusta riippuen 59–89. Vuoden 2021 elokuun väestötietojen perusteella vuoden 2022 aluevaaleissa valittavien valtuutettujen lukumäärät ovat:[9]

Aluevaltuusto päättää aluehallituksen kokoonpanosta ja asettaa hyvinvointialueen muut toimielimet sekä valitsee hyvinvointialuejohtajan.[10]

Hyvinvointialueen pakolliset toimielimet ovat

  • Aluevaltuusto
  • Aluehallitus
  • Tarkastuslautakunta
  • Kansalliskielilautakunta (kaksikielisillä hyvinvointialueilla)
  • Saamen kielen lautakunta (Lapin hyvinvointialueella).[10]

Hyvinvointialueen rahoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyvinvointialueiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion varoin ja lisäksi asiakasmaksuin.[11] Valtion rahoituksen lähtötaso vuonna 2023 perustuu kuntien sote-palveluiden ja pelastustoimen vuoden 2021 tilinpäätösten ja vuoden 2022 talousarvioiden keskiarvoon. Kustannukset skaalataan vuoden 2022 tasoon. Rahoituksen kokonaismäärä tarkistetaan vuosittain ottamalla huomioon palvelutarpeen arvioitu kasvu, arvioidut kustannustason muutokset ja hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle kuuluvien tehtävien laajuuden ja laadun muutokset.[12] Yksittäisen hyvinvointialueen rahoitus määräytyy, valtakunnallisen rahoituksen kokonaistason lisäksi, sen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palvelutarvetta ja olosuhdetekijöitä kuvaavien tekijöiden perusteella.[11]

Hyvinvointialueilla on itsehallintoon perustuva oikeus päättää rahoituksen käytöstä ja kohdentamisesta. Toiminnan rahoittajana toimivan valtiovallan (Sosiaali- ja terveysministeriön) ohjaus toteutetaan ministeriön ja hyvinvointialueen välisessä vuosittaisessa ohjaus- ja arviointiprosessissa.[13]

Luettelo hyvinvointialueista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartta Suomen hyvinvointialueista

Suomeen perustetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen toimeenpanoa ja voimaanpanoa koskevan lain perusteella seuraavat 21 hyvinvointialuetta 1.7.2021 lukien. Helsingin kaupungilla ja Ahvenanmaan maakunnalla on sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu omalla alueellaan.[3][14]

  1. Lapin hyvinvointialue
  2. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
  3. Kainuun hyvinvointialue
  4. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
  5. Keski-Suomen hyvinvointialue
  6. Pohjois-Savon hyvinvointialue
  7. Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
  8. Etelä-Savon hyvinvointialue
  9. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
  10. Pirkanmaan hyvinvointialue
  11. Kanta-Hämeen hyvinvointialue
  12. Pohjanmaan hyvinvointialue
  13. Satakunnan hyvinvointialue
  14. Varsinais-Suomen hyvinvointialue
  15. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
  16. Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
  17. Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
  18. Päijät-Hämeen hyvinvointialue
  19. Kymenlaakson hyvinvointialue
  20. Etelä-Karjalan hyvinvointialue
  21. Vantaa-Keravan hyvinvointialue
  22. Helsingin kaupunki
  23. Ahvenanmaa

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Mikä on hyvinvointialue Soteuudistus. Valtioneuvosto. Viitattu 20.6.2021.
  2. Historiallinen sote-uudistus hyväksyttiin eduskunnassa – terveydenhoidon järjestäminen siirtyy pois kunnilta YLE Uutiset. 23.6.2021. Yle.fi. Viitattu 23.6.2021.
  3. a b c d e Hyvinvointialueiden perustaminen Soteuudistus. Valtioneuvosto. Viitattu 20.6.2021.
  4. a b Esityksen pääasiallinen sisältö – sivu 1 Hallituksen esitys eduskunnalle hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 241/2020 vp). 2020. Eduskunta. Viitattu 20.6.2021.
  5. Uusi rakenne Soteuudistus. Valtioneuvosto. Viitattu 20.6.2021.
  6. Henkilöstön asema sote-uudistuksessa Soteuudistus. Valtioneuvosto. Viitattu 20.6.2021.
  7. Omaisuusjärjestelyt ja kompensaatiosääntely Soteuudistus. Valtioneuvosto. Viitattu 20.6.2021.
  8. Omaisuusjärjestelyt Soteuudistus. Valtioneuvosto. Viitattu 20.6.2021.
  9. Aluevaalit Vaalit. Viitattu 6.10.2021.
  10. a b Hyvinvointialueen johtaminen Soteuudistus. Valtioneuvosto. Viitattu 20.6.2021.
  11. a b Hallituksen esitys sote-uudistukseksi ja uudistusta koskeva lainsäädäntö etenee eduskuntaan 8.12.2020. Valtioneuvosto. Viitattu 20.6.2021.
  12. Hyvinvointialueiden rahoitus Soteuudistus. Valtioneuvosto. Viitattu 20.6.2021.
  13. Hyvinvointialueiden rahoituksen valmistelun lähtökohtia Soteuudistus. Valtioneuvosto. Viitattu 20.6.2021.
  14. Hyvinvointialuekartta Soteuudistus. Viitattu 23.6.2021.