Kanta-Hämeen hyvinvointialue

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Kanta-Hämeen hyvinvointialue sijainti.svg
Yleistä
Väkiluku 170 028
Alue Kanta-Hämeen maakunta
Keskuspaikka Hämeenlinna
Kunnat 11
Erityisvastuualue Tampereen yliopistollinen sairaala
Aluevaltuusto
Aluevaltuuston koko 59
Puolueet ja valtuustopaikat
SDP 15
Kokoomus 14
Keskusta 9
Perussuomalaiset 7
Vasemmistoliitto 6
Vihreät 3
Kristillisdemokraatit 3
Liike Nyt 1
Valta kuuluu kansalle 1

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on Kanta-Hämeen maakunnan kattava hyvinvointialue, joka perustetaan osana maakunta- ja soteuudistusta.

Kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyvinvointialueeseen kuuluu 11 kuntaa, joista kolme on kaupunkeja.[1]

Vuoden 2022 huhtikuussa hyvinvointialueella asui 170 028 asukasta.[2]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lakisääteinen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueelle 1. tammikuuta 2023 alkaen.[3]

Sairaanhoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kunnat kuuluvat Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiriin. Alueen keskussairaalana toimii Kanta-Hämeen keskussairaala Hämeenlinnassa. Alueella toimii myös Riihimäen sairaala.

Pelastustoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelastustoiminnan osalta hyvinvointialueen kunnat kuuluvat Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen toimialueeseen.

Aluevaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset aluevaalit järjestettiin 23. tammikuuta 2022,[4] ja aluevaltuustot aloittavat toimintansa maaliskuussa 2022.[5] Vuoden 2021 elokuun väestötietojen perusteella Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuustoon valittiin 59 valtuutettua.[6]

Vaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

VaalivuosiVas.SDPVihr.Kesk.MuutKDKok.PSGraafinen esitys, paikat ja äänestysprosenttiYht.%Sukupuolijakauma (M/N)
20226153923147
615393147
5946,6
2336
Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta sekä Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doriasta

Vuoden 2022 vaaleissa yli tuhat ääntä saaneita ehdokkaita olivat Kaisa Lepola, sd. (1 534 ääntä), Lulu Ranne, ps. (1 517), Johannes Koskinen, sd. (1 415), Sanni Grahn-Laasonen, kok. (1 258), Tarja Filatov, sd. (1 254), Johanna Häggman, kesk. (1 166) Juha Isosuo, kok. (1 157) ja Päivi Räsänen, kd. (1 117). Valituista pienimmät henkilökohtaiset äänimäärät saivat Hannele Saari, kd. (187 ääntä), Kylli Kylliäinen, kd. (191) ja Teppo Turja, ps. (192).[7]

Huomionarvoista vaaleissa oli naisehdokkaiden suuri menestys; Yhdessäkään naisehdokkaita asettaneessa puolueessa ei miesehdokas saanut suurinta äänimäärää[8], ja naiset ottivat 61 prosenttia valtuustopaikoista.

Ainoa vaaliliitto puolueiden välillä tehtiin Valta kuuluu kansalle -puolueen ja Kristallipuolueen kesken, mikä tuotti 59:nnen vertausluvun (1 030). Siten viimeinen valtuustopaikka meni VKK:lle, jolla oli vaaliliiton eniten ääniä saanut ehdokas.[8]

Kotikunnittain tarkasteltuna hyvinvointialueen suurin kaupunki Hämeenlinna sai läpi eniten valtuutettuja, 26 paikkaa 59:stä. Toiseksi suurin kaupunki Riihimäki sai 13 valtuustopaikkaa, ja kolmanneksi suurin Forssa otti 6 paikkaa. Janakkala ja Loppi saivat kumpikin 5 edustajaa, Hattula 3 ja Hausjärvi yhden.[7] Täten maakunnasta jäi neljä kuntaa ilman valtuutettua.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hyvinvointialueet Vaalit. Viitattu 22.1.2022.
  2. Väestörakenteen ennakkotiedot muuttujina Kuukausi, Alue ja Tiedot Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat. Viitattu 4.6.2022.
  3. Hyvinvointialueiden perustaminen - Soteuudistus. Viitattu 22.1.2022.
  4. Aluevaalit Vaalit. Viitattu 22.1.2022.
  5. Hyvinvointialueiden perustaminen - Soteuudistus. Viitattu 22.1.2022.
  6. Aluevaltuustot Vaalit. Viitattu 22.1.2022.
  7. a b Kanta-Hämeen hyvinvointialue, valitut tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 15.3.2022.
  8. a b Kanta-Hämeen hyvinvointialue, ehdokaskohtaiset tulokset tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 3.4.2022.