Aleksis Kiven patsaat ja muistomerkit

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomessa on toista kymmentä kansalliskirjailija Aleksis Kiveä esittävää patsasta ja hänelle omistettua muistomerkkiä. Lisäksi Viipurissa paljastettiin vuonna 1932 Yrjö Liipolan lyyrisesti Kivi-aiheinen Metsän poika.

Aleksis Kivestä ei ole tiettävästi säilynyt yhtään valokuvaa. Sen vuoksi kaikki hänestä tehdyt veistokset ja kuvat perustuvat piirroksiin.[1]

Vanhimmat Aleksis Kiven muistomerkit ovat Erland Stenbergin Tuusulassa oleva hautamuistomerkki (1877) ja Stenbergin veistämä rintakuva (1879), joka on Suomen Kansallisteatterissa. Wäinö Aaltonen veisti yhteensä neljä Aleksis kiven patsasta, joista tunnettu on Helsingin Rautatientorilla Kansallisteatterin edessä oleva mietteissään olevan, istuvan kirjailijan pronssipatsas jalustan sivustoilla olevine Kivi-aiheisine reliefeineen (1939). Eräs tämän monumentaalisen veistoksen luonnoksista on Mäntän keskustorilla vuonna 2009 paljastettu Wäinö Aaltosen Kubistinen Aleksis Kivi (1930).

Luettelo Aleksis Kiven muistomerkeistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luettelo Aleksis Kiven muistomerkeistä paljastusvuosijärjestyksessä.

Teoksen nimi Paikka, Kaupunginosa Paikkakunta Kartalla Tekijä Paljastusvuosi Kuva WD
Aleksis Kiven hautamuistomerkki[2] Tuusulan hautausmaa Tuusula Erland Stenberg 1877 Grave of Aleksis Kivi H2913 Aleksis Kiven hauta C.JPG
Aleksis Kiven rintakuva Kansallisteatteri Helsinki Erland Stenberg 1879
Aleksis Kiven rintakuva[3] Eteläsuomalainen osakunta Helsinki Johannes Haapasalo 1912
Aleksis Kiven rintakuva[4] Lahden taidemuseo, Kordelinin säätiön kokoelma Lahti Johannes Haapasalo 1920
Runoilija ja muusa Kulttuuritalo Laikun edusta Tampere 61.4989°N, 23.7616°E Wäinö Aaltonen 1928 Runoilija ja muusa.JPG Wikidata-logo.svg
Metsän poika Lenininpuisto Viipuri 60.7109°N, 28.744°E Yrjö Liipola 1932
Aleksis Kiven patsas Kirjastotalon edusta Nurmijärvi 60.4631°N, 24.8076°E Aukusti Veuro 1934 Aukusti Veuro - Aleksis Kiven patsas - 1934 - Nurmijärven kirjaston edusta, Punamullantie 1 - Nurmijärven kk.jpg
Aleksis Kivi[5] Forssan kehräämöalue, Forssan kirjasto Forssa 60.8146°N, 23.6218°E Veuro, AukustiAukusti Veuro 1934 Aukusti Veuro Aleksis Kivi.JPG
Aleksis Kiven muistopatsas Rautatientori, Kansallisteatterin edusta Helsinki 60.1717°N, 24.9439°E Wäinö Aaltonen 1939 Waino Aaltonen Aleksis Kiven muistopatsas 1939.jpg Wikidata-logo.svg
Aleksis Kiven muistomerkki Kaupunginteatterin edusta Turku 60.4464°N, 22.2645°E Wäinö Aaltonen 1949 Aleksis Kivi by Wäinö Aaltonen 1962.jpg Wikidata-logo.svg
Metsänpoika Hyrylän Jääkärinpuisto Tuusula Alpo ja Nina Sailo 1984
Kubistinen Aleksis Kivi Keskustori Mänttä 62.0282°N, 24.6236°E Wäinö Aaltonen 2009 (1930) Wäinö Aaltonen kubistinen Aleksis Kivi.jpg

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Miltä Aleksis Kivi näytti?
  2. Aleksis Kiven patsaat ja muistomerkit (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 24.9.2010. Museovirasto. Viitattu 26.3.2016.
  3. Hannes Sihvo: Jukolan veljekset, Häme ja Kivi A. Kivi, Suomen kansalliskirjailija. Nurmijärven kunta, Kirjasto- ja kulttuuripalvelut. Viitattu 4.7.2013.
  4. Teosluettelo - veistokset Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto. Alfred Kordelinin säätiö. Viitattu 4.7.2013.
  5. Eeva Hannula, Nina Keski-Korpela: Forssan taidekokoelma yllättävän laaja; Yle 7.5.2013

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]