Kulttuuritalo Laikku

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kulttuuritalo Laikku
Rakennuksen pääsisäänkäynti.
Rakennuksen pääsisäänkäynti.
Sijainti Keskustori 4
Tammerkoski, Tampere
Koordinaatit 61.49875°N, 023.7621°E
Rakennustyyppi kokoontumisrakennus
Valmistumisvuosi 1925
Suunnittelija Jussi ja Toivo Paatela
Omistaja Tampereen kaupunki
Käyttäjä Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut
Tyylisuunta 1920-luvun klassisismi
Kerrosluku 4
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Kulttuuritalo Laikku on 28. huhtikuuta 2018 avattu taide- ja tapahtumakeskus, joka sijaitsee Tampereen Keskustorin laidalla Tammerkosken läheisyydessä. Rakennus on tunnettu aiemmin nimellä Vanha kirjastotalo, sillä se on Tampereen kaupunginkirjaston entinen pääkirjasto. Talon ovat suunnitelleet Jussi ja Toivo Paatela, ja se on valmistunut vuonna 1925.[1][2][3]

Kulttuuritalon toiminnasta vastaa Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut, mutta mukana on myös muita toimijoita ja tapahtumanjärjestäjiä. Laikussa sijaitsee Lastenkulttuurikeskus Rulla, Maahanmuuttajainfo Mainio, Järjestöhautomo, Pispalan Sottiisin festivaalitoimisto, Kansainvälinen toimintakeskus, Nuorisoseurat Häme ja Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto.[4] Lisäksi siellä on viisi kokoustilaa, iso ja pieni galleria, taidelainaamo ja kahvila.[3][5]

Rakennuksen historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakennus Tammerkosken puolelta kuvattuna noin vuonna 1927.

Kirjastotalon rakentamisesta oli puhuttu Tampereella jo 1893, mutta ratkaiseva käänne tapahtui 1919, kun kenkätehtailija Emil Aaltonen lahjoitti hanketta varten miljoona markkaa.[2] Talon sijoituspaikaksi oli tarjolla useita vaihtoehtoja, ja aiheesta käytiin julkisuudessa vilkasta keskustelua. Kaupunginvaltuusto päätti 1920, että kirjasto rakennetaan Venäläisen kirkon aukiolle. Kirjastonhoitaja Juho Arvi Kemiläinen ei kuitenkaan pitänyt sitä parhaana paikkana kirjastolle, ja myöhemmin suunnitelmia muutettiin. Lopulliseksi paikaksi valikoitui Vanhan kirkon puisto.[6]

Talon suunnittelukilpailu järjestettiin 1922. Jussi ja Toivo Paatela voittivat sekä ensimmäisen että toisen palkinnon ja ryhtyivät tekemään varsinaisia rakennuspiirustuksia. Tässä vaiheessa taloon päätettiin lisätä tilat kaupunginvaltuuston istuntosalille sekä työväenopistolle ja taidenäyttelyille. Kirjastotalosta tuli valmistuessaan maan nykyaikaisin, ja se maksoi yhteensä 3,5 miljoonaa. Talon vihkiäisissä Aleksis Kiven päivänä 1925 Aaltonen lahjoitti vielä 200 000 markkaa, jotta kirjaston eteen saataisiin Aleksis Kiven patsas. Se pystytettiin 1928.[2][7]

Vuonna 1962 valtuusto ja työväenopisto siirtyivät muualle. Kirjasto sai 1970-luvun alussa koko rakennuksen omaan käyttöönsä. Kirjasto levittäytyi myös Frenckellin tehtaan vanhaan pannuhuoneeseen, johon kunnostettiin lukusali ja varasto vuonna 1973. Tilat olivat silti kirjastolle liian ahtaat. Koska kirjastotalon laajentaminen olisi ollut hankalaa sen suljetun muodon vuoksi, vuonna 1978 järjestettiin arkkitehtuurikilpailu uudesta pääkirjastosta. Raili ja Reima Pietilän suunnittelema pääkirjasto Metso valmistui Hämeenpuistoon 1986. Kirjasto muutti uusiin tiloihin, ja Paateloiden rakennus sai nimeensä sanan ”vanha”.[8][9][10]

Vanha kirjastotalo peruskorjattiin ja muutettiin virasto- ja kulttuuritiloiksi. Talo avattiin uudelleen vuonna 1988.[1] Siellä toimivat sen jälkeen muun muassa kaupungin kouluvirasto ja Galleria Emil. Rakennus suljettiin joulukuussa 2016 ja remontoitiin kulttuuritaloksi, joka otettiin käyttöön keväällä 2018.[10][11]

Taloa ympäröi puisto.

Arkkitehtuuri ja status[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paatelat voittivat kirjastotalon arkkitehtuurikilpailun 1922. Heidän alkuperäisessä ehdotuksessaan rakennus oli kaksikerroksinen ja kaareva. Myöhemmin suunnitelmia kuitenkin muutettiin niin, että talosta tuli nelikerroksinen ja suorakaiteen muotoinen. Kasvaneisiin tiloihin tuli kirjaston lisäksi myös muita toimijoita.[12]

Rakennus edustaa 1920-luvun klassisismia, joka on tyyliltään pelkistetympää kuin varhaisempi uusklassisismi.[13] Pääjulkisivua hallitsevat monumentaaliset portaat ja koko talon korkuiset pilarit. Pääsisäänkäynti toimii päätteenä vanhalle puistoakselille, joka on peräisin 1800-luvun alusta.[12]

Rakennus on osa Keskustoria, joka muodostaa valtakunnallisesti merkittävän kokonaisuuden yhdessä Hämeenkadun ja Hämeensillan kanssa.[14] Talo kuuluu olennaisena osana myös Tammerkosken ja Koskipuiston kaupunkimaisemaan.[15] Rakennusta ei kuitenkaan ole suojeltu; voimassa oleva asemakaava on vuodelta 1938, eikä siihen sisälly suojelumerkintää.[16]

Taideteokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakennuksen kolmannessa kerroksessa on musiikkisali (entinen kaupunginvaltuuston istuntosali), jossa on Allan Salon maalaama suurikokoinen Tampere-fresko (1956). Sisätiloissa on myös Emil Aaltosta esittävä patsas.[10][17] Kulttuuritalo Laikkuun on sijoitettu teoksia myös Tampereen taidemuseon kokoelmista.[5]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kalliosaari, Kati: Tampereen Vanhasta kirjastosta tulee Kulttuuritalo Laikku – Ihmisten ja tapahtumien talo avataan ensi huhtikuussa Aamulehti. 23.8.2017. Viitattu 15.2.2018.
  2. a b c Peltola, Jarmo: Uusi kirjastotalo Koskesta voimaa. 2006. Viitattu 1.6.2018.
  3. a b Ala-Korpela, Anu: Täällä saa oleilla – Lauantaina se avataan: Aamulehti katsasti etukäteen Tampereen uuden Kultturitalo Laikun Aamulehti. 26.4.2018. Viitattu 27.4.2018.
  4. Kulttuuritalo Laikku Tampere: Kulttuuritalo Laikku. Viitattu 27.4.2018.
  5. a b Rämö, Marjo: Vanha kirjastotalo pyhitetään vihdoin kulttuurille – Katso kuvat sisältä! Tamperelainen. 26.8.2017. Viitattu 27.4.2018.
  6. Koivisto, Tuomo: Vanhan kirjastotalon paikaksi oli monta vaihtoehtoa. Tammerkoski, 2017, nro 7, s. 18–19.
  7. Tampereen kirjastot ennen ja nyt. Tietoja Tampereen kaupungin kirjastoista 2015 (PDF) s. 2. Tampere: Tampereen kaupunginkirjasto – Pirkanmaan maakuntakirjasto, 2015. Viitattu 15.2.2018.
  8. Tampereen kirjastot ennen ja nyt. Tietoja Tampereen kaupungin kirjastoista 2015, s. 4. Viitattu 16.2.2018.
  9. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 44–45. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1.
  10. a b c Talon historia 17.5.2013. Tampere: Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut. Viitattu 16.2.2018.
  11. Vanha kirjastotalo avataan Kulttuuritalo Laikkuna la 28.4.2018 23.1.2018. Tampere: Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut. Viitattu 15.2.2018.
  12. a b Tampereen Keskustori: Rakennetun ympäristön historia ja nykytila (PDF) s. 47. Tampere: Tampereen kaupunki & Arkkitehdit MY, 2017. Viitattu 1.6.2018.
  13. Tampereen Keskustori: Rakennetun ympäristön historia ja nykytila, s. 38. Viitattu 1.6.2018.
  14. Tampereen Hämeenkatu, Hämeensilta ja Keskustori Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Helsinki: Museovirasto. Viitattu 1.6.2018.
  15. Tampereen Keskustori: Rakennetun ympäristön historia ja nykytila, s. 72. Viitattu 1.6.2018.
  16. Tampereen Keskustori: Rakennetun ympäristön historia ja nykytila, s. 70. Viitattu 1.6.2018.
  17. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 44.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]