Urho Kekkosen patsaat ja muistomerkit
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Urho Kekkosen muistoksi pystytettyjen patsaiden ja muistomerkkien vanhin on Kalervo Kallion rintakuva (1960) Presidentinlinnan Atrium-salissa. Suurin Kekkosen muistomerkki on Pekka Kauhasen Suuri aika, Urho Kekkosen muistomerkki (1990) Kajaanin Kirkkopuistossa. Helsinkiin pystytettiin Pekka Jylhän Lähde, Urho Kekkosen muistomerkki vuonna 2000. Ulkomailla Urho Kekkosen muistoksi paljastettiin Aime Kuulbusch-Mölderin reliefi Tallinnan matkustajasataman A-terminaalissa vuonna 2011, sekä Andrei Kovaltšukin ja työryhmän veistos Aleksei Kosyginin ja Urho Kekkosen muistopatsas (2013) Kostamuksessa. Tuhoutuneita tai poistettuja on Tampereella, Oulussa ja Portugalissa.
| Teoksen nimi | Paikka | Paikkakunta | Kartalla | Tekijä | Paljastusvuosi | Kuva |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Urho Kekkonen[1] | Atrium-sali, Presidentinlinna | Helsinki | Kalervo Kallio | 1960 | ||
| Urho Kekkonen[2] | Tamminiemi | Helsinki | Tommaso Gismondi | 1976 | ||
| Etyk-veistos[3] | Näsinneulan aula (nykyään varastossa) |
Tampere | Urpo Kärri | 1979 (poistettu vuoden 1990 aikoihin) |
||
| Urho Kekkosen 80-vuotismuistolaatta[4] | Saivaara | Enontekiö | Pentti Papinaho | 1980 | ||
| Urho Kekkosen patsas[5] | Vuolijoki | Matias Keskinen | 1984 (tuhoutunut Oulussa 1989) |
| ||
| Hautapaasi[6] | Hietaniemen hautausmaa | Helsinki | Harry Kivijärvi | 1987 | 
| |
| Presidentti Kekkosen rintakuva[7] | Valtiosali, Eduskuntatalo | Helsinki | Aimo Tukiainen | 1980-luvun loppu (muunnos vuoden 1967 rintakuvasta)[8] |
| |
| Suuri aika, Urho Kekkosen muistomerkki[9] | Kirkkopuisto | Kajaani | Pekka Kauhanen | 1990 | 
| |
| Lähde, Urho Kekkosen muistomerkki[10] | Hakasalmen puisto | Helsinki | Pekka Jylhä | 2000 | 
| |
| Presidentti Urho Kaleva Kekkosen patsas[11] | Rantapuisto | Raahe | Matti Peltokangas | 2008 | 
| |
| O Rei da Finlandia[12] | Sintra, Portugali | Auli Korhonen | 2009 (poistettu 2011) | 
| ||
| Urho Kaleva Kekkosen kohokuva[13] | Matkustajasatama, A-terminaalin seinä | Tallinna, Viro | Aime Kuulbusch-Mölder | 2011 | 
| |
| Aleksei Kosyginin ja Urho Kekkosen muistopatsas[14] | Kostamus, Karjalan tasavalta, Venäjä | Andrei Kovaltšuk ja työryhmä | 2013 | 
|
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Atrium Suomen tasavallan presidentti. Tasavallan presidentin kanslia. Viitattu 21.7.2012.
- ↑ Elettra Cecilia: Tommaso Gismondi SuperEva. DADA S.p.A. P. IVA e C.F.. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 21.7.2012. (italiaksi)
- ↑ Teemu Kuusijoensuu: Vuoden 1975 kokouksesta tehty jättiveistos hylättiin tamperelaiseen varastoon – kukaan ei huoli 500 kiloista järkälettä Ilta-Sanomat 14.7.2018. Viitattu 8.9.2021.
- ↑ Saivaara Luontoon.fi. Metsähallitus. Viitattu 29.11.2017.
- ↑ Jukka Lindfors: Kekkospatsaat Elävä arkisto. 16.10.2009. Yle OY. Viitattu 19.7.2012.
- ↑ Timo Valjakka: Harry Kivijärvi (muistokirjoitus) HS.fi. 4.2010. Sanoma company. Viitattu 21.7.2012. [vanhentunut linkki]
- ↑ Jari Laasanen: Niinistö puuttuu vielä ”puhemies-presidenttien” kokoelmasta Yle uutiset. 11.5.2012. Yleisradio OY. Viitattu 22.7.2012.
- ↑ Johannes Ijäs: Sauli Niinistön rintakuva odottaa tekijäänsä – eduskunnassa käsiteltiin puuttuvaa patsasta Demokraatti 11.3.2020. Viitattu 10.5.2020.
- ↑ Pekka Kauhanen Julkiset veistokset ja monumentit. 2006. Tampereen kaupunki, Tampereen nykytaiteen museo. Viitattu 22.7.2012.
- ↑ julkiset veistokset Helsingin taidemuseo. Arkistoitu 11.4.2018. Viitattu 22.7.2012.
- ↑ Paula Holmila: Raahen UKK:n veistäjä on kaksinkertainen presidentintekijä Uusi Suomi. 13.8.2008. Uusi Suomi. Viitattu 22.7.2012.
- ↑ O Rei da Finlandia Kuvataiteilijamatrikkeli. Viitattu 1.6.2020.
- ↑ Tallinnan satamassa paljastettiin Kekkosen kohokuva Suomen suurlähetystö, Tallinna. 17.2.2011. Suomen suurlähetystö. Viitattu 30.1.2017.
- ↑ Kostamuksen kaivoskaupungissa paljastettiin Aleksei Kosyginille ja Urho Kekkoselle pystytetty patsas Virallinen Karjala. Viitattu 23.7.2014 (venäjäksi). Sama teksti venäjäksi
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Urho Kekkonen (1900–1986), tasavallan presidentti Kansallisbiografia. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 18.7.2012.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||