Luettelo Äänekosken julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Näytä koordinaatit OSM-kartalla
Vie koordinaatit GeoJSON-muodossa

Luettelo Äänekosken julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä sisältää Äänekosken kaupungissa olevat pysyvät patsaat, muistomerkit ja muistolaatat. Äänekoskeen on liitetty Äänekosken mlk, Konginkankaan ja Sumiaisten kunnat sekä Suolahden kaupunki.

Julkiset taideteokset, muistomerkit ja muistolaatat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Merkinnän syy: Puuttuu mm. monia sotamuistomerkkejä.

Tämä luettelo on osa valtakunnallista Suomen julkisten taideteosten ja muistomerkkien luettelointia. Luettelossa on pysyvästi julkisilla paikoilla olevia taideteoksia, muistomerkkejä ja muistolaattoja sekä hautausmailla olevia yleisiä muistomerkkejä ja patsaita. Luettelossa ei mainita rakennusten sisällä ja suljetuilla sisäpihoilla olevia julkisia teoksia eikä yksittäisten hautojen veistoksia. Teokset ovat luettelossa nimensä mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Sijaintipaikka on puiston, aukion, rakennuksen tai muun vastaavan nimi ja/tai katuosoite. Alue tarkoittaa kaupunginosaa/kunnanosaa, taajamaa, kylää, osa-aluetta tai asuinaluetta. Karttalinkki osoittaa teoksen sijaintipaikan kymmenien metrien tarkkuudella. Paljastusvuosi on teoksen julkistuksen tai paljastuksen vuosi sijaintipaikalla (suluissa on mainittu valmistumisvuosi, jos se poikkeaa huomattavasti paljastusvuodesta).

Julkinen teos Paikka Alue Kartalla Tekijä Paljastusvuosi Kuva WD
August Koskisen muistolaatta[1][2] Tippatehtaankatu 55 Suolahti 62.5662°N, 25.8392°E 1982
Cityhirvet[3][4] Hirvaskankaan kiertoliittymä Suonenjoentie-Vanha Rannankyläntie-Hitonlahdentie (ABC Hirvaskankaan kaakkoispuolella) Hirvaskangas 62.5167°N, 25.6921°E Alonen, SamuliSamuli Alonen
Hiljalan riihen muistotaulu[1] Kylämuseon seinässä, ohjeellinen katuosoite Mäkikyläntie 475; maantieltä 60 m itään 62.586°N, 25.5384°E 2003
Honkaristi[5][6][7] Luijanharjun luoteisosassa, pohjoisrinteessä (polkua noin 120 m Kapeenkosken kanava-alueen pohjoispäästä itään, polunristeyksestä 50 m pohjoisluoteeseen Pörrönsalmen suuntaan) Kapeenkylä 62.5365°N, 25.8356°E 1980 (uusittu 1999 ja 2011)
Itsenäisyyden 50-vuotiskuusien muistolaatta[1] Itsenäisyyden puisto, Tehtaankatu 1 62.5995°N, 25.7269°E 1967
Jorma Kinnusen maailmanennätysheitto[1] Koivistonkylän koulun urheilukenttä, Koivistonkyläntie 143 Koivistonkylä 62.5314°N, 25.74°E 2008
JR 50:n muistomerkki (Kolmeen sotaan Keiteleen rannalta)[1] Suolahden Wanhan Aseman pihalla, Asematori 1 Suolahti 62.5695°N, 25.8542°E 2017
JR 50:n sotaanlähdön muistomerkki[8] Wanhan Aseman pihan laidalla, Asematori Suolahti 62.5692°N, 25.8535°E 1991
Jääkärit Suolahden asemalta -muistolaatta[1] Suolahden Wanhan Aseman seinässä, Asematori 1 Suolahti 62.5695°N, 25.8543°E 2000
Kalle Piilosen patsas[9][10][1][11] Itsenäisyydenpuisto, Tehtaankatu 1 62.5996°N, 25.7273°E Tapper, NoraNora Tapper 1996
Kansalaissodan muistomerkki, Äänekoski[1] Äänekosken kirkon kirkkotarha, Vellamontie 1a 62.6086°N, 25.726°E 1977
Kapearaiteisen rautatien muistomerkkiveturi (Kukkopilli pässinradan muistomerkki)[1] Kuhnamontie 1 62.5997°N, 25.7298°E
Karjalaan jääneiden vainajien muistolaatta, Sumiainen Sumiaisten hautausmaa, melko lähellä kellotapulia, Sumiaisraitti 4 (karttalinkki likimääräinen) Sumiaisten kirkonkylä 62.6549°N, 26.0491°E
Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki, Konginkangas[12][13] Konginkankaan hautausmaa, Kirkkotie 5 Konginkangas 62.7774°N, 25.8076°E 1962
Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki, Suolahti[1][14][13] Katvelankatu 1 Suolahti 62.5658°N, 25.8615°E Lähteenkorva, ArmasArmas Lähteenkorva 1961
Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki[13][1] Äänekosken kirkon hautausmaa, Vellamontie 1a 62.6085°N, 25.7267°E Liimatainen, KirstiKirsti Liimatainen 1955
Kasvu-muistomerkki[1] Suojarinne 14 Suolahti 62.5568°N, 25.8667°E Piilonen, HannuHannu Piilonen 1990
Kasvu-reliefi[10][1] Kaupungintalon pääsisäänkäynnin vieressä, Hallintokatu 4 62.6031°N, 25.7296°E Hirvimäki, VeikkoVeikko Hirvimäki 1985
Kauppiasmuistomerkki[10][1][15] Wessmannin puisto, Äänekoskentie 304 62.6018°N, 25.7298°E Hirvimäki, VeikkoVeikko Hirvimäki 1980
Kenraali Lauri Sutelan muistolaatta[16][1] Suolahden Wanhan Aseman vieressä, Granholmintie 4 edessä Suolahti 62.5691°N, 25.8518°E 2017
Keski-Suomen opiston muistomerkki[1] Äänejärven länsirannalla, sillan pielessä, Wessmanninkatu 2 62.602°N, 25.7317°E 1980
Keski-Suomen Opiston sotilaskäytön muistolaatta[1] Kivessä lyhyellä metsäpolulla aiemman kansanopiston pohjoispuolella, Sirkanpolku 1 Suolahti 62.5608°N, 25.88°E
Kinttukujan muistomerkki[16][1] Viiskulma, Ravintola Willen vieressä 62.601°N, 25.7301°E 2017
Kirjailija Juho Hoikkasen muistolaatta[1] Koivistonkyläntie 143 Koivistonkylä 62.5317°N, 25.7382°E 1984
Konginkankaan onnettomuuden muistoristi[17] Linja-auto-onnettomuuden tapahtumapaikan lähellä, Ouluntie 2163 Konginkangas 62.777°N, 25.7823°E
Kotakennään sillan muistokivi[1] Kotakennäänsalmi eli Pankkisalmi, Vanha Vaasantie 62.6016°N, 25.6959°E
Kuntalan muistolaatta[16] Viiskulmassa, ravintola Willen pihassa; Äänekoskentie 311 62.6012°N, 25.7289°E 2017
Kurjet [2][18] Keski-Suomen opiston päärakennuksen etupiha, Sirkanpolku 3 62.5601°N, 25.8785°E Kananen, EskoEsko Kananen 1984
Lastaajat-veistos[10][1][19][2][14] Wanhan Aseman piha-alue, Asematori 1 Suolahti 62.5695°N, 25.8537°E Junno , TapioTapio Junno 1982
Martat ry:n juhlavuoden muistolaatta[1] Mikonraitti 9 62.607°N, 25.7236°E 2002
Metsästä nousee kurki[20][21] Viiskulman kiertoliittymä (Äänekoskentien ja Kauppakadun kiertoliittymä) 62.6014°N, 25.7279°E Suuronen, JariJari Suuronen 2021
Mikko Niskasen muistokivi[22][23][1] Mikonpuisto, Mikonraitti 62.6072°N, 25.723°E
Nuijasodan 1596 ja isovihan taisteluiden 1714 muistomerkki[24][25][12][26][27] Lylynharju Konginkangas, Liimattala 62.7424°N, 25.7529°E Mäilä, VilhoVilho Mäilä 1950
Paadentaipaleen asutuksen muistomerkki[1] Paatelan kanavan venesatamassa, Äänekoskentie 840 Suolahti 62.5693°N, 25.7835°E 2012
Paavo Ravilan muistolaatta[1][2] Granholmintie 8 Suolahti 62.5691°N, 25.8505°E 1982
Paimentytön sunnuntai -patsas[1][28] Suihkukaivo Äänekosken kirkon hautausmaalla, Vellamontie 1a 62.6088°N, 25.7279°E Ilkka, EliasElias Ilkka 1938
Paperipuu ui -patsas[10][1].[29] Keskuspuistossa kaupungintalon edessä, Hallintokatu 2 62.6028°N, 25.7281°E Koivusalo, JussiJussi Koivusalo 1982
Pitkä-Reinon muistolaatta ja patsas[16][1] Muistolaatta on metsikössä suuressa, noin 5 m korkeassa siirtolohkareessa. Niinivedentie 737 Koivistonkylä 62.5402°N, 25.7312°E Kautto, AarneAarne Kautto 2001, 2017
Postikonttorin muistolaatta[1] Muhluniementie 111 Koivistonkylä 62.5381°N, 25.7141°E 1986 tai 1976[30]
Rajakivi[1] Mustalahdentien varressa, Mustalahdentie 41 62.6349°N, 25.8106°E
Ristinkivi[31][6][32] Luijanharjun luoteisosassa, pohjoisrinteessä (polkua noin 130 m Kapeenkosken kanava-alueen pohjoispäästä itään, muistomerkki noin 25 m polusta etelään) Kapeenkylä 62.5359°N, 25.8365°E
Sanansaattaja-patsas[1] Äänekosken kirkon hautausmaa, Vellamontie 1a 62.6083°N, 25.7269°E Kananen, EskoEsko Kananen 1963
Sankarikivi eli Kotoisen konnun puolesta -muistolaatat[1][33] Siirtolohkare metsäpolulla aiemman Keski-Suomen Opiston pohjoispuolella, Sirkanpolku 1 Suolahti 62.5608°N, 25.8798°E Rehtijärvi, MarttiMartti Rehtijärvi 1954
Sankarimuistomerkki, Konginkangas[34][35] Konginkankaan sankarihautausmaa, Kirkkotie 5 Konginkangas 62.7774°N, 25.8071°E Virkkala, IlmariIlmari Virkkala 1962
Sankarimuistomerkki Liekki, Suolahti[1][14] Suolahden kirkon sankarihautausmaa, Katvelankatu 1 Suolahti 62.5662°N, 25.8611°E Rehtijärvi, MarttiMartti Rehtijärvi 1947
Sankarimuistomerkki, Sumiainen[36] Sumiaisten sankarihautausmaa, Sumiaisraitti 4 Sumiaisten kirkonkylä 62.6547°N, 26.0491°E Virkkala, IlmariIlmari Virkkala 1955
Sankarimuistomerkki Kätketty aarre, Äänekoski[1] Äänekosken kirkon sankarihautausmaa, Vellamontie 1a 62.6086°N, 25.7268°E Manninen, JooseppiJooseppi Manninen 1957
Sankarivainajien muistomerkki, Köyhyydenkylä (Talvi-, jatko- ja Lapin sodan 1939-1944 sankarivainajien muistolle)[37] Rautionmäen Köyhyydenkylä, Rautionmäentie 570 Sumiainen 62.7003°N, 26.1119°E 1989
Soihtusillan muistolaatta[38] Kivitolpassa sillankaiteen vieressä, Viiskulma 62.6009°N, 25.7278°E 2017
Sotaan lähdön muistokivi[12][39] Konginkankaan kirkon, seurakuntakodin ja kotiseutumuseon välissä, Kirkkotie 4 Konginkangas 62.778°N, 25.8074°E 1991
Sotaan lähdön muistolaatta, Sumiainen[39] Sumiaisten koulun seinä, Koulutie 4 Sumiaisten kirkonkylä 62.6579°N, 26.0458°E 1986
Suolahden sotilaspiirin muistolaatta[1] Kotakennääntie 2 62.6005°N, 25.7247°E
Suolahden työväentalon muistolaatta[1] Niemelänkatu 4 Suolahti 62.5657°N, 25.8439°E 1982
Suunnannäyttäjä[40] Äänekosken Energian katolla 62.6026°N, 25.7117°E Liimatainen, AriAri Liimatainen 2015
Suuren kalan pyytäjä[41][42] Kotakennääntien ja Matkakadun kiertoliittymä 62.6008°N, 25.7244°E Liimatainen, AriAri Liimatainen 2009[43]
Talonpoikaiskulttuurisäätiön kunniakilpi[1] Muhluniementie 111 Koivistonkylä 62.538°N, 25.7141°E 1980
Talonpoikaiskulttuurisäätiön kunniakilpi[1] Hirsiaitan seinä, metsässä aiemman Keski-Suomen opiston pohjoispuolella, Sirkanpolku 1 Suolahti 62.5607°N, 25.8803°E
Ulkoministeri Rudolf Holstin muistolaatta[16][1] Kartano-Kievarin pihassa Hietamalla, Saarijärventie 434 62.5908°N, 25.6017°E 2017
Urheiluhullut[44][45][10][1] Liikuntatalon ulkoseinä, Koulumäenkatu 2 62.608°N, 25.7231°E Nordin, AnttiAntti Nordin 1982
Urheilu yhdistää -patsas[46] Äänekosken liikuntatalon itäkulmalla, Koulunmäenkatu 2 62.6078°N, 25.7245°E Liimatainen, AriAri Liimatainen 2017
Vanhan hautausmaan muistokivi[12] Pohjoisniemi, lähellä nykyistä uimarantaa; Lepotie Konginkangas 62.7912°N, 25.8153°E 1970
Vapaussodan sankaripatsas, Konginkangas[47] (Vuoden 1918 muistomerkki)[12] Konginkankaan sankarihautausmaa, Kirkkotie 5 Konginkangas 62.7775°N, 25.8071°E 1920
Vapaussodan sankaripatsas, Sumiainen [47] Sumiaisten sankarihautausmaa, Sumiaisraitti 4 Sumiaisten kirkonkylä 62.6548°N, 26.0489°E
Venäläiskivi ja sen Koiviston kahakan muistolaatta[1] Koivistonkyläntie 200 62.5337°N, 25.7453°E 1978
Vapaussodan sankaripatsas, Äänekoski [47][48][1] Äänekosken kirkon kirkkotarha, Vellamontie 1a 62.6087°N, 25.7261°E 1923[49]
Väliharjun rajapyykki[1] Väliharju, Sumiaistentie 820 62.6206°N, 25.9389°E

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq Muistomerkit Äänekoskella; Äänekosken kaupungin karttapalvelu
  2. ↑ a b c d Marko Onnela, et al.: Suomen muistomerkit. Osa VII: Keski-Suomi, s. 89. Lastaajat, suun. Tapio Junno, paljastettu 1982 Suolahden kaupungin 50-v.juhlaksi. Samalla sivulla maininnat Esko Kanasen Kurjet-veistoksesta, akateemikkojen Paavo Ravila ja August Koskinen muistolaatoista (1982). Nousiainen: Väriteos Henna, 1998. ISBN 951-97134-6-8.
  3. ↑ CV Samuli Alonen (b.1977) Design Alonen Oy. Viitattu 12.6.2023.
  4. ↑ Eriikka Hienola: Matkakeskuksen hirvi saa kolmannen lajitoverin (tilaajille) Keskisuomalainen, ksml.fi. 12.12.2014. Viitattu 12.6.2023.
  5. ↑ Honkaristi Kansalaisen karttapaikka, asiointi.maanmittauslaitos.fi. Viitattu 15.8.2021.
  6. ↑ a b Kapeenniemi (pdf) (opaskartta) static1.squarespace.com. Arkistoitu 15.8.2021. Viitattu 15.8.2021.
  7. ↑ Koiviston kylä, Koiviston museotie ja Kapeenniemen virkistys- ja koskikalastusalue (pdf) (sivu 12: Honkaristi) Koiviston kyläyhdistys ja Äänekosken Kehitys Oy. Viitattu 20.8.2023.
  8. ↑ Suolahden taidekokoelma Äänekosken kaupunki. Arkistoitu 8.10.2019. Viitattu 10.12.2019.
  9. ↑ Kalle Piilosen patsas Äänekoski. Arkistoitu 12.12.2017. Viitattu 11.12.2017.
  10. ↑ a b c d e f Patsaat ja muistomerkit Äänekosken alueella; Visitaanekoski.fi
  11. ↑ Marko Onnela, et al.: Suomen muistomerkit. Osa VII: Keski-Suomi, s. 96. Kalle Piilosen patsas, suun. Nora Tapper, paljastettu 1996. Nousiainen: Väriteos Henna, 1998. ISBN 951-97134-6-8.
  12. ↑ a b c d e Konginkankaan merkkirakennuksia ja muistomerkkejä; Konginkangas.fi
  13. ↑ a b c Matti K. Hyvärinen: Kuninkaat käskivät - Isänmaa kutsui II : Keski-Suomen sotamuistomerkit nuijasodasta veteraanien perintöön, s. 199-200. Korpilahti: Matti K. Hyvärinen, 2014. ISBN 978-952-93-4668-4.
  14. ↑ a b c Rikkinen, Kalevi ym. (toim.): ”Suolahti”, Finlandia: Otavan iso maammekirja. 5, Keski-Suomi, Etelä-Savo, s. 121. Helsinki: Otava, 1985. ISBN 951-1-08345-7.
  15. ↑ Marko Onnela, et al.: Suomen muistomerkit. Osa VII: Keski-Suomi, s. 95. Kauppiasmuistomerkki, suun. Veikko Hirvimäki, paljastettu 1980. Nousiainen: Väriteos Henna, 1998. ISBN 951-97134-6-8.
  16. ↑ a b c d e Timo Enäkoski: Äänekosken historiaa muistiin; Äänekosken kaupunkisanomat 5.8.2017
  17. ↑ Kaksi kuollut kolarissa Konginkankaalla, samassa paikassa Suomen synkin liikenneonnettomuus vuonna 2004; IL 9.1.2022
  18. ↑ Keski-Suomen opisto 120v – historian lehtien havinaa ÄKS (Äänekosken Kaupunkisanomat), aksa.fi. 14.11.2014. Viitattu 10.6.2023.
  19. ↑ Lastaajapatsas Suolahti; Tukkilaiset.com
  20. ↑ Viiskulman kiertoliittymän taideteos paikoilleen ÄKS (Äänekosken Kaupunkisanomat), aksa.fi. 28.10.2021. Viitattu 10.6.2023.
  21. ↑ POKEn opiskelijat saavat pian Äänekosken Viiskulman taideteoksen valmiiksi ÄKS (Äänekosken Kaupunkisanomat), aksa.fi. 10.10.2020. Viitattu 10.6.2023.
  22. ↑ Keskustaajama (PDF) (merkitty karttaan numerolla 14) 2018. Äänekosken kaupunki. Viitattu 10.12.2019.
  23. ↑ Mikko Niskanen muistomerkki ja Mikon puisto avoinmuseo.fi. Arkistoitu 28.2.2018. Viitattu 10.12.2019.
  24. ↑ Nuijasodan muistomerkki visitaanekoski.fi. Viitattu 29.5.2019.
  25. ↑ Äänekosken ympäristökasvatuskohteet (PDF) kestavaelamantapa.fi. Viitattu 29.5.2019.
  26. ↑ Pohjan sota ja Isoviha; Saarijarvi.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
  27. ↑ Rikkinen, Kalevi ym. (toim.): ”Konginkangas”, Finlandia: Otavan iso maammekirja. 5, Keski-Suomi, Etelä-Savo, s. 77. 'nuijasodan ja isovihan taisteluiden muistoksi pystytetty Mäilän patsas Saarijärvelle johtavan maantien varrella'. Helsinki: Otava, 1985. ISBN 951-1-08345-7.
  28. ↑ Ramin Kortit 158: Äänekosken hautausmaa ÄKS, aksa.fi. 20.03.2016. Viitattu 10.6.2023.
  29. ↑ Marko Onnela, et al.: Suomen muistomerkit. Osa VII: Keski-Suomi, s. 94. Paperipuu ui, suun. Jussi Koivusalo, paljastettu 1982. Nousiainen: Väriteos Henna, 1998. ISBN 951-97134-6-8.
  30. ↑ Koiviston kylä, Koiviston museotie ja Kapeenniemen virkistys- ja koskikalastusalue (pdf) (sivu 6) Koiviston kyläyhdistys ja Äänekosken Kehitys Oy. Viitattu 20.8.2023.
  31. ↑ Ristinkivi Kansalaisen karttapaikka, asiointi.maanmittauslaitos.fi. Viitattu 15.8.2021.
  32. ↑ Koiviston kylä, Koiviston museotie ja Kapeenniemen virkistys- ja koskikalastusalue (pdf) (sivu 16: Ristinkuvi eli Sunnin Jaarikan kivi) Koiviston kyläyhdistys ja Äänekosken Kehitys Oy. Viitattu 20.8.2023.
  33. ↑ Matti K. Hyvärinen: Kuninkaat käskivät - Isänmaa kutsui II : Keski-Suomen sotamuistomerkit nuijasodasta veteraanien perintöön, s. 181-182. Sankarikiven laatoissa on yhteensä 66:n sisällissodassa 1918, talvisodassa ja jatkosodass menehtyneen sankarivainajan nimet. Korpilahti: Matti K. Hyvärinen, 2014. ISBN 978-952-93-4668-4.
  34. ↑ Matti K. Hyvärinen: Kuninkaat käskivät - Isänmaa kutsui II : Keski-Suomen sotamuistomerkit nuijasodasta veteraanien perintöön, s. 127-128. Korpilahti: Matti K. Hyvärinen, 2014. ISBN 978-952-93-4668-4.
  35. ↑ Konginkankaan hautausmaa; Sotasampo
  36. ↑ Sumiainen; Sotasampo
  37. ↑ Matti K. Hyvärinen: Kuninkaat käskivät - Isänmaa kutsui II : Keski-Suomen sotamuistomerkit nuijasodasta veteraanien perintöön, s. 104-105. viisikumpuisessa muistomerkissä on muistona yksi kivi kullekin seudun sankarivainajalle. Korpilahti: Matti K. Hyvärinen, 2014. ISBN 978-952-93-4668-4.
  38. ↑ Kun olympiasoihtu saapui kaupunkiin – Soihtusillan muistomerkki on paljastettu; Äänekosken kaupunkisanomat 19.11.2017
  39. ↑ a b Matti K. Hyvärinen: Kuninkaat käskivät - Isänmaa kutsui II : Keski-Suomen sotamuistomerkit nuijasodasta veteraanien perintöön, s. 104. Korpilahti: Matti K. Hyvärinen, 2014. ISBN 978-952-93-4668-4.
  40. ↑ Tätä tyttöä ei pyörän tarakalla kyyditä; Sisä-Suomen Lehti 19.1.2015
  41. ↑ Sanna Kuitunen (15.5.2015) Röyhkeä varas vei merenneidolta atraimen Äänekoskella. (Tilaajille. Sisä-Suomen Sanomat)
  42. ↑ Sami Rahkonen (3.9.2015) Merenneidolta anastettu atrain korvattiin uudella Äänekoskella. (Tilaajille. Sisä-Suomen Sanomat)
  43. ↑ Maarit Verronen: Turvaa ja taidetta - tarinoita liikenneympyröistä; s. 148; Aviador 2021
  44. ↑ Urheiluhullut Äänekoski. Arkistoitu 12.12.2017. Viitattu 11.12.2017.
  45. ↑ Urheiluhullut kaipaisi uutta maalipintaa, arvioi taiteilija ÄKS. 14.7.2013. Äänekosken Kaupunkisanomat Oy. Viitattu 4.12.2019.
  46. ↑ Riku Tulla:Urheilu yhdistää -patsas julkistettiin Liikuntatalolla - teosta koristavat Kinnusen keihäät; Sisä-Suomen Lehti 16.9.2017
  47. ↑ a b c Matti K. Hyvärinen: Kuninkaat käskivät - Isänmaa kutsui II : Keski-Suomen sotamuistomerkit nuijasodasta veteraanien perintöön, s. 68-69. Sumiaisten muistomerkki pystytetty mahdollisesti ennen talvisotaa Lotta-järjestön keräysvaroilla. Korpilahti: Matti K. Hyvärinen, 2014. ISBN 978-952-93-4668-4.
  48. ↑ Sirola, Anna: Puhukoon paatinen pylväs, s. 118. Väyläkirjat, 2017. ISBN 978-952-7168-35-6.
  49. ↑ Äänekosken sankaripatsaan paljastus. Keskisuomalainen, 30.1.1923, nro 23, s. 3. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 17.3.2024.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Luettelo_Äänekosken_julkisista_taideteoksista_ja_muistomerkeistä&oldid=22266514”