Jussi Koivusalo

Jussi Arvi Koivusalo (23. maaliskuuta 1929 Alavus – 6. tammikuuta 2000) oli suomalainen kuvanveistäjä, jonka ateljee sijaitsi Espoon Mankkaalla. Hän sai kuvataiteen valtionpalkinnon 1981 ja Espoon kaupungin taidepalkinnon 1983. Hänen teoksiaan on muun muassa Valtion taidemuseon, Amos Andersonin taidemuseon sekä monien kaupunkien ja seurakuntien kokoelmissa.

Jussi Koivusalon vanhemmat olivat kotoisin Seinäjoelta. Hän syntyi toisena perheen kolmesta lapsesta heidän asuessaan Alavudella. Vuonna 1932 perhe muutti Seinäjoelle. Lapsuusajan kotikaupungilleen Koivusalo lahjoitti yhdessä vaimonsa kanssa yhteensä 20 veistosta.

Koivusalo valmistui kuvanveistäjäksi Suomen Taideakatemian koulusta, ja hänen töitään oli ensi kerran esillä vuonna 1958. Hän osallistui seitsemän kertaa Suomen Taiteilijain yhteisnäyttelyyn ja neljä kertaa Suomen Kuvanveistäjien viisivuotisnäyttelyihin (vuosina 1960, 1965, 1970 ja 1975). Hän oli mukana näyttelyissä myös Pariisissa, Hampurissa, Berliinissä ja Budapestissa. Jussi Koivusalon viimeinen yksityisnäyttely pidettiin vuonna 1991 Galleria Sculptorissa Helsingissä.

Koivusalo käytti materiaaleinaan tavallisimmin pronssia, marmoria, graniittia ja puuta.

Jussi Koivusalo toimi 1960-luvulla Suomen Kuvanveistäjäliiton johtokunnan jäsenenä sekä liiton omistaman taidevalimon johtajana. Vuonna 1989 hänet nimitettiin liiton kunniajäseneksi. Hän toimi myös Espoon kuvataiteilijoiden puheenjohtajana 1970- ja 1980-luvun vaihteessa.

Jussi Koivusalo avioitui farmaseutti Raili Koivusalon kanssa vuonna 1958. Heillä ei ollut lapsia. Suomen Kulttuurirahastolla on heidän testamenttiinsa perustuva nimikkorahasto, joka tukee kuvataiteilijoita apurahoilla ja muilla sopivilla tavoilla.

Kuvia julkisista taideteoksista

• 
  Dioriittiperhe, 1961, Pori.
• 
  Liike, 1963 Espoo.
• 
  Paimentyttö, 1963, Seinäjoki.
• 
  Kurjet, 1972, Seinäjoki.
• 
  Tuuliviiri, 1982, Espoo.
• 
  Iso Musta, 2009, Espoo.

Aiheesta muualla

• Jussi Koivusalo taiteilijamatrikkelissa