Julkinen tila

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Torit ovat julkisia tiloja; kuvassa Helsingin Senaatintori.

Julkinen tila on kaikille avoin tila, johon kuka tahansa voi mennä lupaa kysymättä. Valtion virastot tai kaupunkien ylläpitämät kirjastot, puistot ja aukiot ovat julkisia tiloja. Myös kadut ovat julkista tilaa.[1]

Yksityisiä tiloja ovat asunnot ja niihin liittyvät parvekkeet ja pihat.[1]

Julkisten ja yksityisten tilojen välillä on osittain julkisia eli puolijulkisia tiloja. Näitä ovat esimerkiksi kauppakeskukset ja kahvilat. Niihin voi mennä periaatteessa kuka tahansa, mutta ne ovat kuitenkin yksityisessä omistuksessa. Puolijulkisten tilojen omistajat voivat asettaa rajoituksia tilojen käytölle, esimerkiksi kieltää joitakin ihmisiä tulemasta sisään.[1]

Tilan julkisuuden aste saattaa vaihdella. Jos kotipihalla järjestetään kirpputori, yksityisestä tilasta tulee julkinen tietyksi aikaa. Julkinen katu voidaan sulkea aidoilla esimerkiksi ravintolaksi, jolloin se muuttuu yksityiseksi tilaksi.[1]

Yleinen paikka järjestyslaissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järjestyslain määräykset koskevat yleisesti käytettäviä paikkoja riippumatta siitä, kuka paikat omistaa.[2] Yleinen paikka tarkoittaa tietä, katua, jalkakäytävää, toria, puistoa, uimarantaa, urheilukenttää, vesialuetta, hautausmaata tai muuta vastaavaa aluetta. Yleinen paikka tarkoittaa myös rakennusta, joukkoliikenteen kulkuneuvoa ja muuta vastaavaa paikkaa, kuten virastoa, toimistoa, liikenneasemaa, kauppakeskusta, liikehuoneistoa tai ravintolaa, joka on yleisön käytettävissä joko jonkin tilaisuuden aikana tai muutoin. koskee yleisesti käytettäviä paikkoja riippumatta siitä, kuka paikat omistaa.[3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Kaikille avoin julkinen tila Lähellä kaupungissa. Viitattu 25.2.2020.
  2. Järjestyslaki Poliisi. Viitattu 25.2.2020.
  3. Järjestyslain mukainen julkinen paikka Minilex. Viitattu 25.2.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Seija Ridell, Päivi Kymäläinen ja Timo Nyyssönen: Julkisen tilan poetiikkaa ja politiikkaa. Tampere University Press, 2009. Teoksen verkkoversio (viitattu 25.2.2020).