Siirry sisältöön

Luettelo Kuopion julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Lisää linkkejä
Wikipediasta
Näytä koordinaatit OSM-kartalla
Vie koordinaatit GeoJSON-muodossa

Luettelo Kuopion julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä on luettelo Kuopion kaupungin alueella sijaitsevista julkisilla paikoilla olevista pysyvistä taideteoksista, muistomerkeistä, muistolaatoista ja ympäristötaideteoksista. Kuopioon on liitetty seuraavat kunnat: Kuopion mlk, Riistavesi, Vehmersalmi, Karttula, Nilsiä, Maaninka ja Juankoski. Lisäksi Juankoskeen oli aiemmin liitetty Muuruvesi ja Säyneinen.

Kuopion julkisesta taiteesta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin ja Tampereen ohella Kuopio kuuluu Suomen kaupungeista niihin, joissa on eniten julkisia taideteoksia ja muistomerkkejä. Vuonna 2013 Kuopiossa oli kaupungin omistamia julkisia taideteoksia 72 kappaletta[1]. Kaupungin omistamien tai ylläpitämien lisäksi Kuopiossa on seurakuntien teoksia. Muistolaattoja on Kuopiossa viitisenkymmentä kappaletta (2013), joka on kaupungin kokoon nähden eniten Suomessa[2][1].

Lapinlahdelta kotoisin olevalta Eemil Haloselta on Kuopiossa 12 julkista teosta, joista yhdeksän on taiteilijan kuoleman jälkeen paljastettuja jälkivalosta. Eräs Kuopion näkyviä patsaita on Minna Canth, jonka vuonna 1937 paljastettu patsas istuu keskellä Bengt Schalinin suunnittelemaa Minna Canthin puistoa. Myös J.V. Snellmania muistetaan ja kunnioitetaan Kuopiossa useilla tavoilla.

Kaupungin vanhin muistomerkki on Johannes Takasen J. V. Snellmanin rintakuva, joka paljastettiin vuonna 1886. Ensimmäinen naisen veistämä julkinen teos Kuopiossa on Essi Renvallin sankarimuistomerkki Haavoittunut sotilas vuodelta 1952.

Näkyviä kuopiolaisia teoksia ovat myös Heikki Konttisen Veljmies (1959) Kauppatorin Kauppahallin itäpuolisessa suihkualtaassa, sekä Kauppahallin vastapuolella seisova Taru Mäntysen Siskotyttö (1984).

Ensimmäinen isokokoinen seinämaalaus Kuopiossa oli Ulla Laitisen muraali Oodi lähiön naisille / Kuun jumalatar (1986-1987) Särkiniemessä Lohkaretiellä. Uudempaa seinämaalaustyyliä edusti esimerkiksi Street Art Vantaa -ryhmän "kalakukkoa" esittänyt Severi Gallus, joka valmistui Puistokadun ja Torikadun kulmauksessa sijainneen kerrostalon päätyseinään elokuussa 2016.[3]

Taideteokset, muistomerkit ja muistolaatat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Näytä koordinaatit OSM-kartalla
Vie koordinaatit GeoJSON-muodossa

Luettelossa on pysyvästi julkisilla paikoilla ulkotilassa sijaitsevia tai ulkoa käsin nähtäviä taideteoksia, muistomerkkejä ja muistolaattoja sekä hautausmailla olevia yleisiä muistomerkkejä ja patsaita. Luettelossa ei mainita rakennusten sisällä ja suljetuilla sisäpihoilla olevia julkisia teoksia eikä yksittäisten hautojen veistoksia. Teokset ovat luettelossa nimensä mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Sijaintipaikka on puiston, aukion, rakennuksen tai muun vastaavan nimi ja/tai katuosoite. Alue tarkoittaa kaupunginosaa/kunnanosaa, taajamaa, kylää, osa-aluetta tai asuinaluetta. Karttalinkki osoittaa teoksen sijaintipaikan kymmenien metrien tarkkuudella. Paljastusvuosi on teoksen julkistuksen vuosi sijaintipaikalla (suluissa on mainittu valmistumisvuosi, jos se poikkeaa huomattavasti paljastusvuodesta).[1] Luettelossa on 268 kohdetta.

Julkinen teos Paikka Alue Kartalla Tekijä Paljastusvuosi Kuva WD
A. J. Melan muistomerkki[4][a] Snellmaninkatu 20 Väinölänniemi 62.8908°N, 27.6905°E Hannu T. Konttinen 1990
Aamunkoi[5][6] Sarastuskaaren pysäköintilaitoksen itäinen julkisivu, Sarastuskaari 7 Savilahti 62.8892°N, 27.6225°E Antti Immonen 2023
Aapelin muistomerkki / Hyvän tuulen voima[7][b] Ollinpuisto, Tulliportinkatu 48 Multimäki 62.8929°N, 27.6734°E Kari Juva 1989
Aaro J. Jalkasen muistomerkki[8][c] Puijonsarventie Puijo 62.939°N, 27.6436°E Kaj Michael 1980
Aino[9] Alannepuisto, Aittolammentie Jynkkä 62.8546°N, 27.6562°E Eemil Halonen 1986 (1921)
Airakselan sukumuistomerkki (Airaksisten suvun muistopatsas)[10][11] Airakselantie 714 Karttula, Airaksela 62.7465°N, 27.3988°E 1948
Aivoitus[12] Kuopion yliopistollinen sairaala, rakennus 10:n edessä Puijonlaakso 62.898°N, 27.6519°E Pauno Pohjolainen 2010
Alavan kirkon julkisivun seinäreliefit[13] Alavan kirkko Niirala 62.8863°N, 27.6622°E Eeli Aalto 1969
Aleksandr Pushkin[9][14][d] Valkeisenpuisto, Valkeisenkatu 2 Hatsala 62.8914°N, 27.6643°E Oleg Komov 1986
Angelus Domini[15] Puijon kirkko, Taivaanpankontie 3 Puijonlaakso 62.9015°N, 27.6472°E Arvo Siikamäki 2006
August Ahlqvist-Oksasen muistomerkki[8][e] Kuopion lyseo, Kauppakatu 24 Multimäki 62.8916°N, 27.6792°E Erkki Korhonen 1982
Aurinko[16] Kalevan koulu, Pohjankatu 2, koulun lounaisseinä Linnanpelto 62.9046°N, 27.6967°E Liisa Hallamaa 1979
Barson mallit[17] Kauppakatu 41, Käsityökadun puolella olevat digiprintatut seinälaatat Multimäki 62.8922°N, 27.6811°E Jaana Partanen ja Heikki Lamusuo 2015
C. R. Dahlström – Puijon torni 1856[18][19] Puijon torni (Puijontie 135) Puijo 62.9094°N, 27.6554°E Veikko Jalava 1956
Carlsonin liiketalon reliefit[20] Kauppakatu 32 Multimäki 62.8917°N, 27.6768°E Uno Aro 1930
Edvard Gyllingin muistomerkki[8][f] Työnkulma, Maaherrankatu 25 Vahtivuori 62.8939°N, 27.6873°E Taisto Martiskainen 1982
Eero Haapalaisen muistomerkki[4][g] Minna Canthin katu 49 Hatsala 62.89°N, 27.6706°E Riitta Huttunen 1989
Eero Yrjö Pehkosen muistolaatta[21][22][23][h] Tulliportinkatu 30 Vahtivuori 62.8935°N, 27.6832°E 2017
Eestin kansalliseepoksen Kalevipoegin muistomerkki[8][i] Keskusseurakuntatalo, Suokatu 22 Multimäki 62.8949°N, 27.681°E Paavo Halonen 1983
Einar Vihman muistomerkki[24][j] Puistokatu 16 Hatsala 62.893°N, 27.671°E Erkki Korhonen 1992
Eino Hjalmar Kuvajan muistolaatta[25][k] Tulliportinkatu 37 Hatsala 62.8927°N, 27.6674°E 2003
Elisabeth Stenius-Aarneenkallion muistomerkki[24][l] Aarneenkallion puisto, Haapaniemenkatu Haapaniemi 62.8869°N, 27.6779°E Anu Matilainen 1991
Elämän liekki[16] Alavan sairaala, Kaartokatu 9 Haapaniemi 62.8865°N, 27.6665°E Eemil Halonen 1982 (1938/1949)
Elämän lähde[20] Alavan sairaala, Kaartokatu 9 Haapaniemi 62.8865°N, 27.6662°E Yrjö Rosola 1949
Elämän veden lähde[15] Puijon kappeli, Siunauskappelintie 3 Hatsala 62.9°N, 27.6677°E Arvo Siikamäki 1988
Elämän virta[26] Männistön päiväkoti, Männistönkatu 13 Männistö 62.9001°N, 27.7088°E Jarkko Liutu 2021
Ensimmäisen suomenkielisen kauppakoulun muistolaatta[27][m] Puijonkatu 17 Multimäki 62.8914°N, 27.6801°E
Evakkotie-muistomerkki[4] Karjalankadun ja Siunauskappelintien kulmaus Hatsala 62.8994°N, 27.6646°E Herman Joutsen 1989
Even Flow[28][6] Sarastuskaaren kiertoliittymän alikulkukäytävien välinen tukimuurin, Sarastuskaari – Hehkukatu Savilahti 62.8884°N, 27.6229°E Veera Launonen 2023
Evoluutio[29] KYS Kaarisairaala, Puijonlaaksontie 2 Puijonlaakso 62.8978°N, 27.6507°E Jaana Partanen ja Heikki Lamusuo 2015
Futura II[7][14] Nuorisokeskus, Kauppakatu 44 Multimäki 62.8913°N, 27.6728°E Martti Aiha 1989
Garden of Love[30] (Joutsen)[31][32] Bellanranta, Siikaranta 4 Haapaniemi 62.8734°N, 27.6612°E Pekka Jylhä 2023
G-piste (toisinto GTK:lla Espoossa olevasta teoksesta)[33] Geologian tutkimuskeskuksen Itä-Suomen yksikkö, Neulaniementie 5 Savilahti 62.8913°N, 27.6272°E Aimo Hoffrén
Gust. Raninin muistomerkki[4][n] Raninin rantapuisto, Kirkko- ja Varastokadun kulmaus Väinölänniemi 62.8893°N, 27.6955°E Paavo Halonen 1989
Hanna Partasen muistolaatta[34][35][36][o] Seinässä Kasarmikadun ja Tulliportinkadun risteyksessä, Kalakukkoleipomo Hanna Partanen (Kasarmikatu 15) Hatsala 62.8927°N, 27.6686°E 2019
Hannes Kolehmainen[20][p] Väinölänniemi 26, Väinölänniemi Väinölänniemi 62.8855°N, 27.6948°E Heikki Konttinen 1953
Hannes Kolehmaisen muistolaatta[18][p] Lapinlinnankatu 6 Multimäki 62.8911°N, 27.6811°E 1950
Herman Saastamoisen muistomerkki (1)[37][q] Hermanninaukio 3B Haapaniemi 62.8805°N, 27.683°E Veijo Tuomainen 2000
Herman Saastamoisen muistomerkki (2)[37][38][q] Puijonkatu 19 Multimäki 62.8921°N, 27.6798°E Erkki Korhonen 1998
Hevosenhakija[7] Piekanankujan toriaukio Litmanen 62.8348°N, 27.6297°E Eemil Halonen 1988 (1898)
Hilja Maria Väänäsen muistomerkki[39][r] Muuruveden kotiseutumuseon piha, Muuruvedentie 24 Juankoski, Muuruvesi 63.0158°N, 28.2029°E 1996[40]
Horkanlahden hautausmaan (1865-1913) muistomerkki[41] Horkanlahden hautausmaa, Lempelänniementie 286 Vehmersalmi, Horkanlahti 62.7459°N, 28.0829°E 1965[40]
Hunaja[33] Hiltulanlahden koulu; Hiltulanlahdenkatu 7 Hiltulanlahti 62.8068°N, 27.605°E Jaakko Himanen 2019
Huu-Ha[42] Niiralan koulu, Huuhankatu 2 Niirala 62.8935°N, 27.6639°E Pekka ja Teija Isorättyä 2022
Huuto aamuun / Pikku Pietari[16] Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampus, laitosrakennuksen (Snellmania, Yliopistonranta 1) sisäpihalla (karttalinkki likimääräinen) Savilahti 62.8919°N, 27.6348°E Erkki Korhonen 1982
Hyönteisten tanssi[33] Kuikkalammen päiväkoti, Kaivannonlahdenkatu 27 Lehtoniemi 62.8598°N, 27.699°E Kaisu Koivisto 2019
Höyryveturi Kukko, Vr3, nro 752[43][44][s] Kuopion rautatieaseman puistometsäalueella, Asemakatu 1a Maljalahti 62.897°N, 27.6828°E
Ihmeruuna Vonkauksen patsas[45][t] Hautolahdentie 225 pihapiirissä, melko lähellä Leväsen rantaa Karttula, Hautolahti 62.7924°N, 27.092°E Herman Joutsen (suullisen tiedon mukaan)
Iisalon veljesten muistolaatta[37][u] Kullervonkatu 2 Männistö 62.8993°N, 27.7061°E 2002
J[46] Junttan Oy:n julkisivu, Matkuksentie 7 62.8379°N, 27.5982°E Lars Holmström 2008
J. V. Snellmanin ja Johanna Lovisa Wennbergin häiden 160-vuotismuistolaatta[25][v] Malmbergin talo, Snellmaninkatu 20 Väinölänniemi 62.891°N, 27.6907°E 2005
J. V. Snellmanin muistolaatta (1)[25][v] Haapaniemenkatu 15 Multimäki 62.8913°N, 27.6775°E 2006
J. V. Snellmanin muistolaatta (2)[25][v] Snellmanin koulu, piharakennus Mutteri, Maaherrankatu 13 Vahtivuori 62.8917°N, 27.6889°E 2006
J. V. Snellmanin muistolaatta (3)[18][v] J. V. Snellmanin kotimuseo, Snellmaninkatu 19 Väinölänniemi 62.891°N, 27.6907°E 1906
J. V. Snellmanin muistolaatta (4)[25][v] Tulliportinkatu 27 Multimäki 62.8934°N, 27.6802°E 2006
J. V. Snellmanin rintakuva[20][14][v] Snellmaninpuisto, Maaherrankatu 8-10 Vahtivuori 62.8914°N, 27.6864°E Johannes Takanen 1886
J. V. Snellmanin Saima-lehden muistomerkki[47][48][w] Keskusseurakuntatalo, Suokatu 22 Multimäki 62.8949°N, 27.6814°E Matti Komulainen 1984
Johan Henrik Tawastin patsas[49][50][51][52][x] Maaninkatalon puisto, Maaningantie 32 Maaninka 63.1548°N, 27.3009°E Aulin Rimm 1999
Jorma Korpelan muistomerkki[47][y] Kuopion yhteiskoulu, Koljonniemenkatu 41 Kuopionlahti 62.8896°N, 27.6781°E Irma Mattila 1985
Juhani Ahon muistomerkki[47][z] Kuopion lyseo, Kauppakatu 24 Multimäki 62.8916°N, 27.6791°E Olli Halonen 1983
Juhani Ahon virsut[53][54][14][z] Kuopion torin kulmalla, Puijonkatu 19 Multimäki 62.8916°N, 27.6799°E Pekka Kauhanen 2014 (2013 nimikyltissä)
Juho Rissasen syntymäpaikan muistomerkki[24][aa] Kemilänrinne 3 Peipposenrinne 62.9037°N, 27.676°E Kauko Rissanen 1992
Juice Leskisen näköispatsas[55][ab] Juicen tori Juankoski, Juankoski 63.066°N, 28.3296°E Villu Jaanisoo 1995
Juice Leskisen synnyinkodin muistolaatta[56][57][58][ab] Laivarannantie 15 Juankoski, Juankoski 63.0702°N, 28.3247°E 2015
Jussi Jänes[12] Keilankannan kiertoliittymä, Saaristokaupunki Rautaniemi 62.8528°N, 27.6995°E Kaisa Törmänen 2009
Jynkän taistelun muistomerkki[24][ac] Kallaveden kirkon vieressä, Rauhalahdentie 21 Jynkkä 62.8477°N, 27.6424°E Pauli Saastamoinen 1994
Jänissalolaisten kirkkoveneen haaksirikon (1850) muistomerkki[59] Vehmersalmen laivarannan puisto, Satamarannantie 16 (karttalinkki likimääräinen) Vehmersalmi, Vehmersalmi 62.7629°N, 28.0182°E Eero Äijö 1980
Kaarle Aksel Gottlundin muistomerkki[37][ad] Kuninkaankatu 9 Väinölänniemi 62.8893°N, 27.6859°E Aulin Rimm 1997
Kaarlo Luodon muistomerkki[24][ae] Itkonniemenkatu 27 Itkonniemi 62.8977°N, 27.7104°E Väinö Lätti 1992
Kaksi enkeliä[60] Jönköpingin päiväkoti, Sotilaspojankatu 6 Itkonniemi 62.8989°N, 27.7147°E Sakari Tohka 1962
Kaleidoskooppi[61][62][6] Sarastuskaaren kiertoliittymän alikulkukäytävät, Sarastuskaari – Hehkukatu Savilahti 62.8884°N, 27.6225°E Ramboll Valostudio 2023
Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki, Sankaripuisto[18] Sankaripuisto Multimäki 62.894°N, 27.6746°E 1960
Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki, Muuruvesi[63][64] Muuruveden sankarihautausmaa, Kustilankuja 2 (Kirkkokatu 2) Juankoski, Muuruvesi 63.0156°N, 28.2055°E Tauno Gröndahl 1964
Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki, Nilsiä Nilsiän ortodoksisen kirkon piha, Laitisenmäentie 1 Nilsiä 63.2052°N, 28.07°E 1966
Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki, Syvänniemi[65] Syvänniemen ortodoksisen rukoushuoneen piha, Mihailantie 8[66] Karttula, Syvänniemi 62.8681°N, 27.1611°E 1961
Karjalassa lepäävien muistomerkki, Maaninka Maaningan ortodoksisen kirkon piha, Pihtisalmentie 120 Maaninka 63.1684°N, 27.287°E
Karttulan ensimmäisen kirkon (1766-1888) muistomerkki[67][68] Karttulan hautausmaa, Kirkkotie 28 Karttula, kirkonkylä 62.8877°N, 26.9692°E 1963
Karttulan toisen kirkon (1888-1920) muistomerkki[69] Karttulan kirkon edusta, Kirkkotie 23 Karttula, kirkonkylä 62.8877°N, 26.967°E
Kasarmialueen muistomerkki[18][14] Kasarminpuisto, Tulliportinkatu 37 Hatsala 62.8929°N, 27.6688°E 1963
Kastetta[12] Leväsen palvelukeskus, Leväsentie 27 Levänen 62.8581°N, 27.6227°E Anu Kiiskinen 2007
Kasvava keskustelu / Pylväs 2[4] Kalevalantori Männistö 62.9012°N, 27.7035°E Jan Bormann 1990
Kasvu[70] Kuopion klassillisen lukion julkisivu, Opistotie 1 Hatsala 62.899°N, 27.6621°E Mervi Eitakari 1988
Katkeamaton viiva[71] Valtuustotalon sisäpiha, Suokatu 42 (karttalinkki likimääräinen) Hatsala 62.894°N, 27.6697°E Ken Hiratsuka 1995
Katkotut kahleet[20] Iso hautausmaa, osaston 140 itäpääty Puijo 62.8982°N, 27.6718°E Eemil Halonen 1920
Kauden satoa[72] Iloharjunkadun kiertoliittymä Savilahti 62.8899°N, 27.6368°E Jaakko Pernu 2022
Kaukolämmitystoiminnan alkamisen muistolaatta[27] Kasarmikatu 16 Hatsala 62.8925°N, 27.6683°E
Kavereiden kanssa / Among the Friends[73] Sinikellon päiväkodin pihanpuoleinen julkisivu, Taivaanpankontie 4 Puijonlaakso 62.8999°N, 27.6486°E ROP eli Tuomo Rosenlund ja Pekko Orava 2024
Keko[53][14] Kuopion verotalo, Tulliportinkatu 35 Multimäki 62.8931°N, 27.6719°E Pauno Pohjolainen 2014
Kevät[60][14] Valkeisenlampi Haapaniemi 62.8897°N, 27.667°E Heikki Nieminen 1956
Kiekkalan talon sankarivainajat 1939-44 lähde? Kiekkalantie 1 Karinniemi 62.7398°N, 27.6708°E
Kiven lapset[7] Valtatie 5 (Matkuksentien liittymän kaakkoisosassa) Hiltulanlahti 62.8197°N, 27.6122°E Pekka Manner 1994
Korkoa korolle, Kansalliskauppa 100 vuotta[4][14][af] Kaupungintalon puisto, Tulliportinkatu 31 Multimäki 62.8936°N, 27.6773°E Väinö Lätti 1990
Kuin ruoho[7] Iso hautausmaa (tuhkattujen vainajien muistomuuri; osasto 6U) Puijo 62.9005°N, 27.6732°E Taru Mäntynen 1988
Kuopio Observatorium[15] Maria Jotunin puisto Kuopionlahti 62.8868°N, 27.6807°E Rúrí 1995
Kuopion ensimmäisen kirkon muistokivi[18] Kaupungintalon puisto Multimäki 62.8934°N, 27.6774°E 1952
Kuopion ensimmäisen puhelimen muistomerkki[4] Peräniemen kasino Väinölänniemi 62.8807°N, 27.6992°E Väinö Lätti 1988
Kuopion ensimmäisen puhelinkeskuksen (1883–1912) muistolaatta Kuninkaankatu 20 Vahtivuori 62.8926°N, 27.6849°E 1983[40]
Kuopion ilmapommitusten uhrien muistolaatta[25][74][ag] Kuninkaankatu, kivimuuri tuomiokirkon kohdalla Vahtivuori 62.8911°N, 27.6852°E 2010
Kuopion ja Castrop-Rauxelin ystävyyspatsas[8] Rauhalahti, kylpylähotelli Rauhalahden uimaranta, Katiskaniemi Levänen 62.8658°N, 27.6499°E Jan Bormann 1983
Kuopion kansallisen kaupunkipuiston muistokivi[75] Tenniskenttien itäpuolinen aukio, Kallanrannan P-alueen kaakkoispuolella, Kallanranta, Väinölänniemi Väinölänniemi 62.8859°N, 27.6976°E 2022
Kuopion korkeakoulun opiskelijoiden muistolaatta Sotku, Kuopion kasarmialue, Suokatu 42 Hatsala 62.8943°N, 27.6689°E 1982
Kuopion lottien ilmavalvontatehtävän 1939-1944 muistolaatta[76] Puijon torni Puijo 62.9094°N, 27.6554°E 2007 K
Kuopion lyseon muistolaatta[18] Kuopion lyseo, Kauppakatu 24 Multimäki 62.8916°N, 27.6793°E 1966
Kuopion pursiyhdistyksen muistolaatta[27] Kauppakatu 25-27 Vahtivuori 62.8921°N, 27.6859°E
Kuopion sokeainkoulun muistolaatta lähde?[ah] Kuopion sokeainkoulun (läntisimmän rakennuksen, Kuopion kaupungin rakennustunnus 297-11-52-1-5) seinä, Vuorelankatu 5 Linnanpelto 62.899°N, 27.6878°E
Kuopion teknillisen oppilaitoksen muistolaatta Snellmanin koulu, Maaherrankatu 13 (kadun puolella) Vahtivuori 62.8919°N, 27.6879°E
Kuopion toisen ja kolmannen kirkon muistokivi[18] Piispanpuiston pohjoisosa Väinölänniemi 62.889°N, 27.6883°E 1952
Kuopion toriroskikset[77] Kuopion torin luoteisosassa kioskirakennusten vieressä, Haapaniemenkatu 17a Multimäki 62.8924°N, 27.6774°E Saija Vihervuori 1998
Kuopiota talvi- ja jatkosodissa puolustaneiden muistomerkki (Ilmatorjuntatykki ja muistolaatta)[27] Tanssiteatteri Sotkun vieressä vanhalla kasarmialueella, Suokatu 42 Hatsala 62.8941°N, 27.6685°E 1997
Kuutar ja Päivätär[53][54][14] Kuopion tori, Kauppakatu 45 Multimäki 62.8917°N, 27.6775°E Pekka Kauhanen 2014 (2013 nimikyltissä)
Lehtipoika[60][14] Savon Sanomien toimitalon edusta, Vuorikatu 21 Vahtivuori 62.8929°N, 27.6823°E Raimo Utriainen 1961
Lennart Heljaksen muistomerkki[24][ai] Päivärinteentie 31 (karttalinkki likimääräinen) Linnanpelto 62.8995°N, 27.6785°E Erkki Korhonen 1991
Lentoon[16] Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampus, Studentian kohdalla Savilahdella (70 m rannasta) Savilahti 62.8941°N, 27.6376°E Markku Viitasalo 1982
Lintukoto (Shangri-La)[78] Valteri-koulu Mäntykankaan piha, Sampsankatu 8 (koordinaatit suuntaa-antavia) Männistö 62.9026°N, 27.7115°E Virpi Kanto 2024
Lip-la-tus[7] Kauppakeskus Sektori Kirjastokatu 11 Multimäki 62.8926°N, 27.6801°E Marja Kolu 1988
Lottahovin muistomerkki[21] Hannes Kolehmaisen patsaalta noin 35 m pohjoiskoilliseen, Väinölänniemi Väinölänniemi 62.8858°N, 27.6949°E 2018
Louhi-laivan haaksirikossa 1934 hukkuneiden muistomerkki[79][59][aj] Rantakalliolla entisen osuusliikkeen edustalla, Pahkakallio, Enonlahti Vehmersalmi, Enonlahti 62.6883°N, 28.06°E Saija Äijö ja Eero Äijö 1965
Lyyransoittaja[9] Männistön nuorisotalo, Männistönkatu 15 Männistö 62.9003°N, 27.7067°E Eemil Halonen 1987 (1937)
Maria Jotunin muistolaatta[18][ak] Minna Canthin katu 36 Kuopionlahti 62.8904°N, 27.6809°E 1960
Maria Jotunin muistomerkki[80][14][ak] Teatteriaukio, Niiralankatu 2 (Hapelähteenkatu 9) Niirala 62.8925°N, 27.6657°E Raimo Utriainen 1983
Martti Ahtisaaren muistolaatta[37][81][al] Puistokatu 29 Hatsala 62.8955°N, 27.671°E 2000
Martti Häikiön muistolaattalähde?[am] Puistokatu 21 Hatsala 62.8923°N, 27.6718°E
Matti Pietikäisen muistomerkki, laatta[47][an] Puijon torni Puijo 62.9094°N, 27.6552°E Irma Mattila 1986
Matti Pietikäisen muistomerkki, reliefi[47][an] Puijon torni Puijo 62.9094°N, 27.6553°E Irma Mattila 1986
Meijerin historiaa[24] Kauppakatu 5-7 Vahtivuori 62.8924°N, 27.6918°E Taru Mäntynen 1991
Merellä[82][83][84] Kuopion matkustajasataman aallonmurtaja, Vahtivuori 2 Vahtivuori 62.8916°N, 27.7017°E Väinö Lätti 2024 (1986)
Meri lahjoitti sen meille[12] Keilankanavan laituri, Saaristokaupunki Rautaniemi 62.8509°N, 27.6988°E Sirpa Miettinen, Valpuri Lindberg ja Piia Kukkaslahti Ferreira 2010
Metsän kansa[85] Lönnrotinkatu 25:n piha (Kiinteistö Oy ET-Hoiva-asunnot 1, Mäntykampus) Männistö 62.9018°N, 27.7051°E Kirsi Miettinen ja Marko Ausma 2015
Minna (seinäreliefi)[86][87][ao] Minna Canthin katu 22 (Kanttila, Kuninkaantien puoleinen seinä) Väinölänniemi 62.8905°N, 27.6856°E Jukka Huhtala 2007
Minna Canthin muistolaatta[8][ao] Minna Canthin katu 22 (Kanttila) Väinölänniemi 62.8907°N, 27.6857°E 1977
Minna Canthin patsas[20][ao] Minna Canthin puisto Maljalahti 62.8965°N, 27.6858°E Eemil Halonen 1937
Moottoritien tekijöiden muistomerkki[33] Vitostie (1826 tai 1744), Kuopio Pitkälahti 62.8305°N, 27.6087°E 1990–1996 (noin)
Muistomerkki 1918 vakaumuksen miehille[18] Iso hautausmaa, osaston 140 keskivaiheilla Puijo 62.8982°N, 27.6707°E 1946
Muraali[88] Suokatu 28 Multimäki 62.8949°N, 27.6787°E Jukka Peltosaari ja Laura Lehtinen 2018
Muualle haudattujen vainajien muistopaikka[25] Iso hautausmaa (sankaripatsaan itäpuolella) Puijo 62.8983°N, 27.6722°E Väinö Lätti 2004
Muualle haudattujen muistomerkki[89] Säyneisen sankarihautausmaan ja Säyneisen kirkon vieressä, Kirkkoharjuntie 2 A Säyneinen, kirkonkylä 63.209°N, 28.4672°E 2013
Muuntamomuraali 1[90] Savonkatu 27 62.8928°N, 27.6743°E Salla Ikonen 2024 K
Muuntamomuraali 2[90] Inkilänmäki (K-market Inkiväärin vieressä; Inkilänmäenkatu 24) 62.9145°N, 27.676°E Salla Ikonen 2024 K
Muuntamomuraali 3[90] Martti Ahtisaaren koulun vierestä (Keilantori), Saaristokaupunkiin ajettaessa 62.8523°N, 27.7006°E Salla Ikonen 2024 K
Muuntamomuraali 4[90] Lippumäen urheilualue; Rauhalahdentie 66 62.8389°N, 27.6617°E Salla Ikonen 2024 K
Muuntamomuraali 5[91][92] Kalevalankatu 33 62.9007°N, 27.7021°E Salla Ikonen 2025 K
Muuntamomuraali 6[91][92] Pölhö, Saaristokatu 62.8687°N, 27.67°E Salla Ikonen 2025 K
Muuntamomuraali 7[91][92] Shell Levänen, Rauhalahdentie 2 62.8612°N, 27.6294°E Salla Ikonen 2025 K
Muuntamomuraali 8[91][92] Särkiniementie 25 62.874°N, 27.6415°E Salla Ikonen 2025 K
Muuntamomuraali 9[91][92] Kuopio-halli, Opistotie 4 (koordinaatit korjattava) 62.8966°N, 27.6584°E Salla Ikonen 2025 K
Muuntamo No 149 / ”Valopiä”[15][14] Kaupungintalon puisto, Tulliportinkatu 31 Multimäki 62.8933°N, 27.677°E Tülay Schakir 2006
Muuruveden kirkon rakentajien muistomerkki[63] Muuruveden kirkon alue, Kustilankuja 2 (aiempi Kirkkokatu 2), lähellä ruumishuonetta) Juankoski, Muuruvesi 63.016°N, 28.2045°E 2004
Myötätuuli[7] Savon ammattiopisto, Hehkukatu 1 (Voima-rakennuksen eteläseinä) Savilahti 62.8876°N, 27.625°E Väinö Lätti 1990 (uusi sijainti: 2022)
Mårten Johan Lindforssin muistomerkki[8][ap] Kasarmikatu 14 Hatsala 62.8921°N, 27.6684°E Väinö Lätti 1980 (1975)
Mäkihyppyjä 1886–1986 Ski jumps Puijon torni Puijo 62.9094°N, 27.6554°E Irma Mattila? 1986?
Mäkihyppääjän talo[12][93][93][94][95] Lehtoniemen päiväkodin piha, Lehtoniementie 107 (Saaristokaupunki) Rautaniemi 62.8522°N, 27.7044°E Jan-Erik Andersson 2009-2010
Männistön päiväkodin graafisen betonin kuviot[26] Männistön päiväkoti, Männistönkatu 13 Männistö 62.9°N, 27.7086°E Markku Kolehmainen ja
Ines Mikkonen, Ellen Sipilä ja Vuokko Takalo.		 2021
Mökit ja mäet (Rakentajain muistomerkki)[15][14] Valkeisenpuisto Niirala 62.889°N, 27.6591°E Antti Immonen 2004
N. R. af Ursinin muistomerkki[24][aq] Minna Canthin katu 21-23 Multimäki 62.8906°N, 27.6807°E Väinö Lätti 1991
Nalliainen[53][54][96][14] Kauppakatu 49 Multimäki 62.8915°N, 27.6762°E Pekka Kauhanen 2014
Neljä sukupolvea[60] Harjulan sairaala, Niuvantie 4 Savilahti 62.897°N, 27.6388°E Heikki Nieminen 1957
Nilsiän vanhan ristikirkon muistokivi[97][98] Vanhan kirkon puisto (=Nilsiän hautausmaa), Pisantie 2 Nilsiä 63.2028°N, 28.0897°E 1952
Nimettömien kumpujen alla lepäävien muistomerkki Vehmersalmen hautausmaa, Huttujärventie 1 Vehmersalmi, Vehmersalmi 62.7612°N, 28.0358°E 1992
Nimetön (nainen ja lapset)[20] Niiralan päiväkoti, Huuhankatu 25 (koordinaatit pihalle) Niirala 62.8909°N, 27.6533°E Armas Tirronen 1950
Nimetön[9] Neulamäen koulu, Pinokuja 6 Neulamäki 62.8831°N, 27.6102°E Paavo Halonen 1987
Nimetön[7] Suomen Pankki, Puutarhakatu 4 Linnanpelto 62.8986°N, 27.6829°E Kari Huhtamo 1993
Nousee[60][99] Koulupuisto, Opistotie (Kuopiohallin kohdalla 90 m Opistotieltä valtatietä 5 kohti) Hatsala 62.8988°N, 27.6585°E Heikki Varja 1972
Nuorisokasvatustyön muistomerkki[4] Pohjois-Savon opisto, Kansanopistotie 32 Hiltulanlahti 62.8153°N, 27.6271°E Pauli Saastamoinen 1987
Nälkävuosien (1865–1867) uhrien muistomerkki, Vehmersalmi[41] Horkanlahden hautausmaan kaakkoisosa, Lempelänniementie 286 Vehmersalmi, Horkanlahti 62.7457°N, 28.0838°E 2010[40]
Nälkävuosina haudattujen vainajien yhteismuistomerkki (Nälkään kuolleiden patsas)[67][100] Karttulan hautausmaa, Kirkkotie 28 Karttula, kirkonkylä 62.8877°N, 26.9698°E 1963
Oksapoika[53][54][14] Kauppakatu 47, H-talon edusta Multimäki 62.8915°N, 27.6769°E Pekka Kauhanen 2014
Olli Pekka Zittingin muistomerkki lähde?[ar] Muuruveden kotiseutumuseon piha, Muuruvedentie 24 Juankoski, Muuruvesi 63.0157°N, 28.2029°E 2012[40]
Oma tahto[60] Julkulan sairaala, Puijonsarventie 26 Julkula 62.932°N, 27.6304°E Taru Mäntynen 1979
Oodi lähiön naisille / Kuun jumalatar[9] Lohkaretie 3 Särkiniemi 62.8809°N, 27.6382°E Ulla Laitinen 1986-1987
Ori Erakon muistomerkki[101][102] Pörönmäki, Pörön luonnonsuojelualueen sisällä, noin 200 m näköalatornista kaakkoon. Karttula, kirkonkylä 62.8911°N, 26.9589°E
Paavo Ruotsalaisen muistomerkki (Armo)[98][103][as] Nilsiän kirkonmäellä, Kirkkomäentie 1 Nilsiä 63.2032°N, 28.0823°E Reino Puustinen 1982
Paikka auringossa / Aurinko[16] Kalevan koulu, Pohjankatu 2, koulun lounaisseinä Linnanpelto 62.9046°N, 27.6967°E Liisa Hallamaa 1979
Pennejä taivaasta[15] Osuuspankki, Puijonkatu 25 Multimäki 62.8932°N, 27.6796°E Pauno Pohjolainen 2001
Petter Wilhelm Heikkisen muistomerkki lähde?[at] Muuruveden kotiseutumuseon piha, Muuruvedentie 24 Juankoski, Muuruvesi 63.0158°N, 28.203°E 2006[40]
Pietari Brahen muistomerkki[47][au] Piispanpuiston keskiaukion vieressä Väinölänniemi 62.8884°N, 27.6888°E Olli Halonen 1985
Pohjolan emäntä[9][14] Kuopion kaupunginkirjasto Maaherrankatu 12 Vahtivuori 62.8929°N, 27.6871°E Eemil Halonen 1985 (1940)
Portaali-valoteos ("Lux borealis")[104][105][106] Vt 5:n alikulkutunneli Hatsalan klassillisen koulun ja Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) välillä Puijonlaakso ja Hatsala 62.8962°N, 27.6514°E Tiiti Hynninen et al. 2018
Presidentti Urho Kekkosen muistolaatta[37][av] Kuninkaankatu 30 Vahtivuori 62.8946°N, 27.6842°E 2001
Primavera / Purot kalliossa[16][107] Kuopion yliopistollisen sairaalan puisto, Pienen Mustinlammen rantapuistikko Puijonlaakso 62.896°N, 27.6465°E Terho Sakki 1983
Primavera II[7] Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampus, Snellmania Savilahti 62.8928°N, 27.6361°E Terho Sakki 1991
Puijon merkkikivi Puijonrinteentie, Pesäpallostadionin P-paikan lähellä Puijo 62.903°N, 27.6664°E
Pullopostia[53][54][14] Kauppatori, Siskotyttö-patsaan aukio; Kauppakatu 45 Multimäki 62.8918°N, 27.6778°E Pekka Kauhanen 2014 (2013 nimikyltissä)
Punavankien muistolaatta[108][21] Puistokartano, Kuopion kansalaisopisto, Puistokatu 20, Suokadun puoleinen pääty Hatsala 62.8948°N, 27.6684°E 2018
Pylväsasetelma[109] Kiertoliittymä Viitostie-Hulkontie Pitkälahti 62.8367°N, 27.6085°E Iivo Vänskä
Pölläkkä Petolehdossa[110] Petosentien – Lehtoniementien kiertoliittymä Pirtti 62.8341°N, 27.6665°E Antti Immonen 2017
Raita-aita[16] Käsityökatu 41 Maljalahti 62.8956°N, 27.6802°E Mauri Favén 1983
Raivaajat / Pellervo-patsas[60][14] Kaupungintalon puisto, Tulliportinkatu 31 Multimäki 62.8939°N, 27.6791°E Kalervo Kallio 1962
Rakentuva ja toimiva maailma[60] Savon ammatti- ja aikuisopisto, Presidentinkatu 3 Haapaniemi 62.8867°N, 27.6736°E Heikki Häiväoja 1973
Rantakala[12] Kaivannonlahden kiertoliittymä, Saaristokaupunki Rautaniemi 62.8589°N, 27.6892°E Iiro Muraja ja Ari Tiilikainen 2010
Rauhanmerkki[16][111][112] Rauhalahden leirintäalue, Rauhankatu 3 (karttalinkki likimääräinen) Levänen 62.8642°N, 27.6412°E Anja Juurikkala 1983
Rauhan risti[113] Nilsiän Louhosareena, Pajujärventie 90 63.2129°N, 28.0109°E Matti Kuosmanen 2025
Reikäleipä[53][54][14] Kuopion tori, Kauppakatu 45 Multimäki 62.8918°N, 27.6794°E Pekka Kauhanen 2014
Roland Östermanin muistokivi[114] Laivarannasta pihaan johtavan tien vieressä (entisellä, vuoden 1932 nurmikentällä) (karttalinkki likimääräinen) Karhonsaari, Ranta-Toivala 62.9371°N, 27.7693°E Johannes Haapasalo 1931
Runonlaulaja Lauri Väänäsen ja kansanrunoilija Pietari Väänäsen muistomerkki[115][aw] Muuruveden kotiseutumuseon edustalla, Muuruvedentie 24 (sijainti Muuruveden kirkon pysäköintipaikan - Kustilankuja 2 - länsipuolella)[116][117] Juankoski, Muuruvesi 63.0158°N, 28.2028°E 1985[40]
Saaristo[12] Keilankannan tori, Saaristokaupunki Rautaniemi 62.8519°N, 27.7004°E Saara Repo ja Janne Repo 2010
Saastamoisen rullatehtaan muistolaatta[118] Korppiniementie (33), savupiipussa entisen rullatehtaan raunioilla Karttula, Syvänniemi 62.8507°N, 27.1508°E
Sankarimuistomerkki, Hirvilahti[119] Hirvilahden kappelin sankarihautausmaa Hirvilahti 63.0156°N, 27.3309°E Eljas Airaksinen 1959
Sankarimuistomerkki, Karttula[120] Karttulan kirkon sankarihautausmaa Karttula, kirkonkylä 62.8879°N, 26.9674°E Ilmari Wirkkala 1954
Sankarimuistomerkki Haavoittunut sotilas, Kuopio[20] Sankaripuisto Multimäki 62.8933°N, 27.6739°E Essi Renvall 1952
Sankarimuistomerkki, Maaninka[52] Maaningan kirkon sankarihautausmaa, Maaningantie 33 Maaninka 63.1545°N, 27.2978°E Evert Porila 1920
Sankarimuistomerkki, Nilsiä[98] Sankarihautausmaa, Vanhan kirkon puisto, Pisantie 2 Nilsiä 63.2025°N, 28.09°E Pentti Valkama 1953
Sankarimuistomerkki, Puutosmäki[121][59] Puutosmäen hautausmaa, Konnuslahdentie 20 Vehmersalmi, Puutosmäki (Räsälä) 62.6999°N, 27.8242°E Viljo Savikurki 1951
Sankarimuistomerkki Siunaava enkeli, Riistavesi[20] Riistaveden sankarihautausmaa, Joensuuntie 2505 Riistavesi 62.9181°N, 28.1335°E Johannes Haapasalo 1953
Sankarimuistomerkki, Syvänniemi Syvänniemen kirkon sankarihautausmaa Karttula, Syvänniemi 62.8583°N, 27.1578°E
Sankarimuistomerkki, Säyneinen[89] Säyneisen sankarihautausmaa, Kirkkoharjuntie 2 A (Säyneisen kirkosta 15 m itään) Säyneinen, kirkonkylä 63.2089°N, 28.4671°E
Sankarimuistomerkki Ihmissielu ajan ahdingossa, Vehmasmäki[122] Vehmasmäen kappelin sankarihautausmaa Vehmasmäki 62.75°N, 27.566°E Matti Itkonen 1961
Sankarimuistomerkki, Vehmersalmi[123][124][59] Vehmersalmen hautausmaa, Huttujärventie 1 Vehmersalmi, Vehmersalmi 62.7603°N, 28.0367°E Alpo Sailo ja Nina Sailo 1950
Sidos[7] Kilponiementie 3 piha-aukion betoniseinä Pirtti 62.8348°N, 27.6715°E Jaakko Rönkkö 1993
Siskon lisko[53][54][14] Kuopion torin kulmalla, Puijonkatu 17, Kuopion Lyseon itäpuolella Multimäki 62.8916°N, 27.68°E Pekka Kauhanen 2014 (2013 nimikyltissä)
Siskotyttö[9][14] Kauppatori, kauppahallin länsipuoli Multimäki 62.8918°N, 27.6777°E Taru Mäntynen 1984
Solut-yhteisötaideteos[125][6] Savilahdentien alikulku Neulaniementien risteyksessä Savilahti 62.8904°N, 27.6345°E Veera Launonen 2023
Sosiaaliturva-lehden muistomerkki[4] Sepänkatu 5 Väinölänniemi 62.8879°N, 27.6902°E Irma Mattila 1987
Sotaan lähdön muistomerkki, Juankoski[126] Juankosken entisen kaupungintalon edustalla, Juankoskentie 13 Juankoski, Juankoski 63.0673°N, 28.3333°E 1989
Sotaan lähteneiden muistomerkki, Muuruvesi[63] Muuruveden sankarihautausmaa, Kustilankuja 2 (Kirkkokatu 2; "alueen kulmassa lähellä maantietä") Juankoski, Muuruvesi 63.0154°N, 28.2065°E
Sotaan lähteneiden muistomerkki, Säyneinen[127] Säyneisen kirkon edessä ja maantien läheisyydessä, Kirkkoharjuntie 2 A Säyneinen, kirkonkylä 63.2087°N, 28.4663°E 1993
Sotiin lähdön muistokivi, Syvänniemi[100] Hermannintalon edessä (Vanha Syvänniemen navetta, sittemmin Ekokeskus ja Teatteri Hermannin koti), Postitie 32 Karttula, Syvänniemi 62.8525°N, 27.157°E
Sotiin lähteneiden muistomerkki (14.10.1939 ja 19.6.1941) ja Petäjäsaaressa 6.3.1940 henkensä uhranneiden 23 nilsiäläisen sankarivainajan muistolaatta, samassa kivessä[128][103] Vanhan kirkon puiston aidan ulkopuolella, Pisantie 2 Nilsiä 63.2026°N, 28.0892°E Matti Hurskainen 1990-luku
Sotien 1939-1945 muistomerkki[4] Kasarminpuisto Hatsala 62.8936°N, 27.6686°E Väinö Lätti 1987
Sotien 1939-1945 muistomerkki (Veteraanipatsas), Vehmersalmi[129][59] Kirkkopuisto, Lempeläntie 17 Vehmersalmi, Vehmersalmi 62.7603°N, 28.0332°E Väinö Lätti 1988
Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -järjestötoiminnan muistomerkki, Rytky[37][130] [131] Länsi-Kuopion nuorisoseurantalo, Lintumäenrinne 8 (ent. Lintumäentie) Rytky 62.8467°N, 27.404°E Väinö Lätti 1996
Suojeluskuntatalon muistolaatta, Muuruvesi[132] Muuruveden kylätalo, Rantatie 9 Juankoski, Muuruvesi 63.0128°N, 28.2113°E
Suojeluskuntatalon muistolaatta, Nilsiä[133] Manttu-rakennuksen sisäpihan ulkoseinä, Mantunsuora 1 Nilsiä 63.2025°N, 28.0835°E 2003
Suojeluskuntatalon muistolaatta, Vehmersalmi[59] Nuorisotalo Majakan seinä, Linnatie 1 Vehmersalmi, Vehmersalmi 62.7623°N, 28.033°E Ilta Pelkonen 1997
Suojeluskuntatalo Suojalinnan muistomerkki[37] Minna Canthin katu 16 Väinölänniemi 62.8909°N, 27.6887°E Väinö Lätti 1994
Suomen ensimmäisen kadettikoulun muistomerkki[8] Satamapuisto, Kauppakatu 1 Vahtivuori 62.8923°N, 27.6957°E 1980
Suomen sodan 1808–1809 Löttökosken 14.9.1808 taistelupaikan muistomerkki[10][134][135] Kuttajärventie 6, pienellä kumpareella Syvänniemen opastekartan takana Karttula, Syvänniemi 62.867°N, 27.1655°E 1983
Suomen sodan 1808–1809 Löttökosken 14.9.1808 taistelussa surmansa saaneiden venäläissotilaiden muistomerkki Syvänniemen ortodoksisen rukoushuoneen piha, Mihailantie 8[66] Karttula, Syvänniemi 62.8681°N, 27.1609°E
Suomen sodan (Ruokovirran taistelun 27.3.1808) muistomerkki[136][137] Ruokovirran vanhan kanavan kaakkoisrannalla, Tavisalmentie 476 Maaninka, Tavisalmi 63.1051°N, 27.3326°E Eino Pitkänen
Syli[9] Puijonlaakson palvelukeskus, Sammakkolammentie 12 Puijonlaakso 62.9035°N, 27.6467°E Taru Mäntynen 1987
Talvisodan (1939-1940) aikaisen lentopommin sirpaleen tekemä reikä metallisessa valopylväässä ja muistolaatta valopylväässä[138][139][ag] Valopylväs, Kauppa- ja Vuorikadun risteyksen läheisyydessä, Kauppakatu 35 Vahtivuori 62.8918°N, 27.6828°E
Tavinsalmen kuninkaankartanon muistomerkki[140][52][ax] Maaninkatalon puisto, Maaningantie 32 Maaninka 63.155°N, 27.3012°E Kaj Michael 1981 (siirretty 1997)

Tawast-Schmidtin suvun muistomerkki[49][50] Maaningan hautausmaan itäosa, Maaningantie 33 Maaninka 63.1529°N, 27.3002°E Aulin Rimm 2002 (2001)
Tiedon juuret[16] Kuopion yliopisto Canthian sisäpiha, Harjulantie 1 Savilahti 62.895°N, 27.6411°E Veikko Hirvimäki 1982
Tila[15] Väinölännimen harjanteella, Hannes Kolehmaisen patsaalta noin 150 m Väinölänniemen stadionin suuntaan (kaakkoon) Väinölänniemi 62.8873°N, 27.686°E Hannu Siren 1995
Tiukanlinnan parlamentti[141] Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampuksen piha-alue, Melania-rakennuksen lähellä Kallaveden Savilahden rannalla Savilahti 62.893°N, 27.634°E Jaana Partanen 2023
Tulla ja mennä[15][142] Rypysuontie 49:ää vastapäätä, etelään johtavan jalankulun ja pyöräilyn väylän alussa, Länsi-Puijo Rypysuo 62.9208°N, 27.6363°E Kaisa Törmänen 2014 (2004)
Tuntemattomien vainajien muistomerkki[98] Vanhan kirkon puisto, Pisantie 2 Nilsiä 63.202°N, 28.091°E 1968
Tuntemus[7] Petonen Pelastusopisto, Hulkontie 83 (sisäänpääsyltään rajoitetulla, yleensä suljetulla piha-alueella) Litmanen 62.8368°N, 27.6543°E Hannu Siren 1995 (1983)
Työväentalon muistolaatta[18] Minna Canthin katu 20 Väinölänniemi 62.8908°N, 27.6867°E 1969
Täyssinän rauhan rajamerkki[143] Pisanmäki, noin 200 m näköalatornista eteläkaakkoon (kallioon hakatut merkinnät ja muistolaatta) Juankoski, Säyneinen 63.2148°N, 28.326°E
Upseerikerhon muistolaatta[47] Entinen upseerikerho, Kuopion kasarmialueen rakennus I, Kasarminpuiston päiväkodin eteläseinä Hatsala 62.8933°N, 27.6676°E 1985
Vaeltaja[15] Valtatie 5:n ja 9:n liittymä Vehmasmäki 62.7204°N, 27.5795°E Antero Toikka 2000
Valapaton viiva[144] Rönönsalmen rantakallio Väinölänniemellä (Väinölänniemi 79) Väinölänniemi 62.8816°N, 27.7029°E
Valoa kohti [145][146] Nilsiän pelastusasema, Valkeiskylä 3 Nilsiä 63.2152°N, 28.0592°E Pekka Jylhä 2022
Valtiopäivämiesten muistomerkki[37] Kuopion talouskoulu, Asemakatu 4 Maljalahti 62.897°N, 27.6895°E Taru Mäntynen 2001
Vanhan läppäsillan muistomerkki[147] Kallansillat, Päivärannan puoleinen pää; moottoritien rinnakkaistiellä Sorsasalo 62.9394°N, 27.6681°E 2014
Vapaussodan v.1918 valkoisten muistomerkki, Hirvilahti[148] Hirvilahden kappelin sankarihautausmaa Hirvilahti 63.0157°N, 27.3315°E 1920
Vapaussodan v.1918 valkoisten muistomerkki, Karttula[149] Karttulan kirkon sankarihautausmaa Karttula, kirkonkylä 62.8879°N, 26.9674°E Ilmari Wirkkala 1922
Vapaussodan v.1918 valkoisten muistomerkki, Nilsiä[150][98] Vanhan kirkon puisto, Pisantie 2 Nilsiä 63.2027°N, 28.0898°E Germund Paaer 1921
Vapaussodassa kuolleiden muistomerkki, Muuruvesi[63][151] Muuruveden sankarihautausmaa, Kustilankuja 2 Juankoski, Muuruvesi 63.0157°N, 28.2058°E Eemil Halonen 1919
Veijarimuistomerkki[47] Veijaripuisto, Tasavallankadun ja Presidentinkadun risteys Haapaniemi 62.8828°N, 27.6743°E Paavo Halonen 1984
Veljmies[60][14] Kauppatori, Kauppahallin itäpuoli Multimäki 62.8918°N, 27.6794°E Heikki Konttinen 1959
Vertikaali [82][83][84] Kuopion matkustajasataman aallonmurtaja, Vahtivuori 2 Vahtivuori 62.893°N, 27.7023°E Väinö Lätti 2024 (1986)
Veteraanikivi, Maaninka Maaningan kirkon pohjoispuolella kirkkomaalla, Maaningantie 33 Maaninka 63.1547°N, 27.2987°E
Victor Barsokevitschin muistomerkki[47][ay] Kuninkaankatu 16 (VB-valokuvakeskus) Väinölänniemi 62.8906°N, 27.6853°E Väinö Lätti 1983
Victor Julius von Wrightin muistomerkki[24][az] Vuorikatu 15 Väinölänniemi 62.8905°N, 27.6829°E Olli Halonen 1992
Viesti Sinulle[12] Keilankanavan kalliopuisto, Saaristokaupunki Rautaniemi 62.851°N, 27.6973°E Harald Karsten 2010
Viipurin hovioikeuden muistolaatta[27] Minna Canthin katu 28 Väinölänniemi 62.8906°N, 27.6838°E
Vilho Petter Nenosen muistolaatta[18][ba] Kirkkokatu 25 Väinölänniemi 62.8892°N, 27.6864°E 1965
Viäntö (Savilahden maisemapylväs)[72] Savilahti 62.8945°N, 27.6462°E Bratislav Toskovic 2022
VR:n Kuopion konepajan muistomerkki[152] Linnanpelto 62.899°N, 27.7004°E
Yrjö Maunu Sprengtportenin muistomerkki ja perhepuisto[37][bb] Satamapuisto Vahtivuori 62.8919°N, 27.6945°E Jaakko Rönkkö 1995
Yrjö Räisäsen (Sasu Punasen) muistomerkki[47][bc] Kirjastokatu 4 Vahtivuori 62.8928°N, 27.6841°E Väinö Lätti 1986
Ystävyyskaupunkitienviitta[8] Kartanonkadun ja Rauhankadun risteys Levänen 62.8639°N, 27.6385°E Erkki Korhonen 1982
Ystävä[16][111][112] Rauhalahden leirintäalue (Rauhankatu 3) Levänen 62.864°N, 27.6447°E Anja Juurikkala 1983
Äiti ja lapsi (Äidinrakkaus)[60][153] Haapaniemen päiväkoti, Tasavallankatu 8 Haapaniemi 62.8823°N, 27.6741°E Eemil Halonen 1963 (1915)
Äiti ja lapsi[9][153] Riistaveden palvelukeskus, Museopirtintie 3 Riistavesi, Melalahti 62.9153°N, 28.1476°E Eemil Halonen 1985 (1915)
Äiti lapsi sylissään[16] Harjulan sairaala, Niuvantie 4 Savilahti 62.8972°N, 27.6387°E Eemil Halonen 1980 (1913)

Huomautuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Aukusti Juhana Mela (1846–1904) oli luonnontutkija, tietokirjailija ja kulttuurivaikuttaja.
  2. ↑ Nimimerkki Aapeli eli Simo Puupponen (1915–1967) oli kirjailija ja toimittaja.
  3. ↑ Aaro Johannes Jalkanen (1875–1960) oli varatuomari ja kulttuurivaikuttaja.
  4. ↑ Aleksandr Puškin (1799–1837) oli romantiikan ajan venäläinen runoilija ja prosaisti. Puškinin patsas on ystävyyskaupunki Pihkovan lahja Kuopiolle 1986.
  5. ↑ August Ahlqvist, kirjailijana A. Oksanen (1826–1889), oli runoilija, suomalais-ugrilaisten kielten tutkija ja Keisarillisen Aleksanterin yliopiston suomen kielen professori.
  6. ↑ Edvard Gylling (1881–1938?) oli vasemmistolainen poliitikko ja tilastotieteilijä.
  7. ↑ Eero Haapalainen (1880–1937) oli sosiaalidemokraattinen poliitikko, toimittaja, Suomen Ammattijärjestön puheenjohtaja ja Suomen punaisen kaartin ylipäällikkö Suomen sisällissodan aikana.
  8. ↑ E. Y. Pehkonen (1882–1949) oli maalaisliittolainen poliitikko, ns. itsenäisyyssenaatin jäsen ja Oulun läänin maaherra.
  9. ↑ Kalevipoeg on kalevalamittaan kirjoitettu Viron kansalliseepos 1800-luvun loppupuolelta.
  10. ↑ Einar Vihma (18931944) oli kenraalimajuri ja Mannerheim-ristin ritari.
  11. ↑ Eino Kuvaja (1906–1975) oli sotilas ja Mannerheim-ristin ritari.
  12. ↑ Elisabeth Stenius-Aarneenkallio (1847–1924) vaikutti 1800-luvun loppupuolen Kuopiossa naisasialiikkeen syntyyn.
  13. ↑ Vuonna 1887 perustettu Kuopion kauppakoulu oli ensimmäinen suomenkielinen kauppakoulu.
  14. ↑ Gustaf Ranin (1825–1896) oli Kuopion ensimmäisiä tukkukauppiaita ja laivanvarustaja.
  15. ↑ Anna Johanna (Hanna) Partanen (1891–1969) oli kalakukoistaan tunnettu leipuri.
  16. 1 2 Hannes Kolehmainen (1889–1966) oli kestävyysjuoksija ja viisinkertainen olympiamitalisti.
  17. 1 2 Herman Saastamoinen (1850–1920) oli kauppaneuvos ja suuryrittäjä.
  18. ↑ Hilja Väänänen (1896–1987) oli poliitikko, joka toimi Maalaisliiton / Keskustapuolueen kansanedustajana vuosina 1951–1966.
  19. ↑ Vr3 eli Kukko on suomalainen järjestelyhöyryveturi.
  20. ↑ Vonkaus (1961–1979) oli punarautias suomenhevosruuna, joka kilpaili menestyksekkäästi ravurina.
  21. ↑ Tauno Iisalo (1916–1947) ja Pentti Iisalo (1920–2008) olivat Mannerheim-ristin ritareita.
  22. 1 2 3 4 5 6 Johan Vilhelm Snellman (1806–1881) oli filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies sekä vaikutusvaltainen fennomaani 1800-luvun Suomessa.
  23. ↑ Saima oli Kuopiossa 1844–1846 ilmestynyt ruotsinkielinen lehti, jota julkaisi J. V. Snellman.
  24. ↑ Johan Henrik Tawast (1763–1841) oli kreivi, diplomaatti ja kenraali Ruotsin armeijassa.
  25. ↑ Jorma Korpela (1910–1964) oli opettaja ja modernistinen kirjailija.
  26. 1 2 Juhani Aho (1861–1921) oli suomeksi pitkän uran tehnyt ammattikirjailija.
  27. ↑ Juho Rissanen (1873–1950) oli taidemaalari.
  28. 1 2 Juice Leskinen (1950–2006) oli laulaja-lauluntekijä, sanoittaja, runoilija ja kansantaiteilija.
  29. ↑ Jynkän taistelu käytiin Suomen sodan aikana 15. maaliskuuta 1808 Jynkänlahden tienoilla lähellä Kuopiota.
  30. ↑ Kaarle Aksel Gottlund (1796–1875) oli kirjailija, Helsingin yliopiston suomen kielen lehtori ja suomalaisuuden edistäjä.
  31. ↑ Kaarlo Luoto (1875–1947) oli toimittaja ja kirjailija, joka oli yksi Helsingin punakaartin johtajista vuoden 1905 suurlakon aikana.
  32. ↑ Kansalliskauppa oli Kuopiossa vuosina 1890–2001 toiminut vähittäiskauppaketju.
  33. 1 2 Talvisodan pommitusten aikana vuonna 1940 Kuopiota pommitettiin viisi kertaa.
  34. ↑ Suomenkielinen sokeainopetus alkoi Kuopion sokeainkoulussa vuonna 1871.
  35. ↑ Lennart Heljas (1896–1972) oli evankelisluterilainen pappi ja maalaisliittoa edustanut poliitikko.
  36. ↑ S/S Louhi oli sisävesimatkustajalaiva, jonka uppoamisessa Suvasveden Enonlahdessa 15. toukokuuta 1934 menehtyi 34 matkustajaa.
  37. 1 2 Maria Jotuni (1880–1943) oli kirjailija ja näytelmäkirjailija.
  38. ↑ Martti Ahtisaari (1937–2023) oli diplomaatti ja Suomen tasavallan presidentti. Hän toimi kansainvälisenä rauhanvälittäjänä ja sai Nobelin rauhanpalkinnon.
  39. ↑ Martti Häikiö (1949–2025) oli poliitikko, dosentti ja historiantutkija.
  40. 1 2 Matti Pietikäinen (1927–1967) oli 1950-luvulla kilpaillut mäkihyppääjä, joka voitti Falunin MM-kisoissa 1954 mäkihypyn kultaa.
  41. 1 2 3 Minna Canth (1844–1897) oli kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja.
  42. ↑ Mårten Johan Lindforss (1800–1869) oli eläinlääkäri, lääkäri ja aloitteiden tekijä.
  43. ↑ N. R. af Ursin (1854–1936) oli poliitikko, Suomen Työväenpuolueen ensimmäinen puheenjohtaja ja yksi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen perustajajäsenistä.
  44. ↑ Olli Zitting (1872–1929) oli suomalainen poliitikko ja Kansallisen Kokoomuksen kansanedustaja.
  45. ↑ Paavo Ruotsalainen (1777–1852) oli suomalainen maallikkosaarnaaja ja Suomen körttiläisen herätysliikkeen eli herännäisyyden johtaja.
  46. ↑ Petter Wilhelm Heikkinen (1883−1959) oli maanviljelijä, joka toimi Maalaisliiton puheenjohtajana, kansanedustajana ja ministerinä 1920- ja 1930-luvuilla sekä myöhemmin Kuopion läänin maaherrana.
  47. ↑ Pietari Brahe (1602–1680) oli ruotsalainen aatelinen ja valtiomies; sotilas, kreivi, valtaneuvos, vapaaherra, Suomen kenraalikuvernööri ja drotsi, joka 1600-luvulla kehitti ja uudisti Suomea merkittävästi ja perusti Kuopionkin.
  48. ↑ Urho Kekkonen (1900–1986) oli poliitikko ja Suomen tasavallan pitkäaikainen presidentti. Hän asui lapsena Kuopiossa.
  49. ↑ Pietari Väänänen (1764–1846) oli kansanrunoilija ja valtiopäivämies.
  50. ↑ Maaningan kylän Tavinsalmelle valmistui vuonna 1545 kuninkaankartano.
  51. ↑ Victor Barsokevitsch (1863–1933), isänsä puolelta puolalaista sukujuurta, oli Kuopiossa kuvaamoaan pitänyt tunnettu valokuvaaja.
  52. ↑ Viktor Julius von Wright (1856–1934) oli valtiopäivämies ja huonekalutehtailija Kuopiosta.
  53. ↑ Vilho Nenonen (1883–1960) oli suomalainen, niin Suomen armeijassa kuin Venäjän keisarillisessa armeijassakin palvellut tykistönkenraali.
  54. ↑ Yrjö Maunu Sprengtporten (1740–1819) oli suomenruotsalainen sotilas, joka vaikutti Ruotsin ja Venäjän politiikassa. Hän on Suomen ensimmäisen kadettikoulun isä sekä Suomen suuriruhtinaskunnan ensimmäinen kenraalikuvernööri.
  55. ↑ Yrjö Räisänen (pakinoitsijanimimerkki Sasu Punanen; 1888–1948) oli suomalainen toimittaja ja vasemmistolainen poliitikko.

Julkisilta paikoilta poistetut ja tuhoutuneet teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Teos Aiempi sijainti Nykyinen sijainti Tekijä Paljastettu Poistettu/
tuhoutunut		 Syy Kuva WD
Huivipäinen tyttö (Haapatyttö)[9] Ison hautausmaan pääportin edusta (Puijonkatu). Siunauskappelintie 3, Puijo ei tiedossa Eemil Halonen 1986 (1904) 2024 Teos on varastettu ilmeisesti 1.–10.4.2024 välisenä aikana.[154][155]
Kettu[156][15] Lippumäen puisto, Lippumäenkatu 3, Litmanen tuntematon Marja Kolu 1996 teos ja muut puistorakenteet purettu pois
Pertti ”Spede” Pasasen muistolaatta[27][157] Puutarhakadun betonimuurissa Päivärinteentie 21:n kohdalla, Linnanpelto tuntematon 2015 2024 Muistolaatta varastettu, varkaus havaittu 22.4.2024.[158][159][160]
Severi Gallus (muraali)[161][3][162][14] Torikatu 15, Multimäki teosta ei ole Street Art Vantaa -ryhmä 2016 2018 rakennus purettu
Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki, Vehmersalmi[124] (Elämänusko eväänämme kaipasimme Karjalaa)[59] Kirkkopuistossa Vehmersalmen seurakuntatalon edessä, Lempeläntie 15, Vehmersalmi tuntematon Oka Karvonen 1972 2024 Varastettu huhtikuussa 2024[163]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 3 Kuopio, Julkiset taideteokset ja muistomerkit ulkotiloissa, 2013
  2. ↑ Tikkanen, Seppo ja Hämäläinen Veli-Pekka: Saavutus tämäkin: Kuopiossa on tiettävästi eniten muistolaattoja Yle Uutiset Kulttuuri. 9.11.2013. Yleisradio Oy. Viitattu 9.7.2016.
  3. 1 2 Savon Sanomat 19.8.2016 s. B6-B7
  4. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuopion julkiset taideteokset ja muistomerkit ulkotiloissa, 2013, s. 11
  5. ↑ Aamunkoi savilahti.com. Viitattu 19.5.2025.
  6. 1 2 3 4 Savilahden Valon kaavan taide- ja valaistuskohteet 2024 (pdf) savilahti.com. Viitattu 19.5.2025.
  7. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Kuopion julkiset taideteokset ja muistomerkit ulkotiloissa, 2013, s. 5
  8. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Kuopion julkiset taideteokset ja muistomerkit ulkotiloissa, 2013, s. 9
  9. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuopion julkiset taideteokset ja muistomerkit ulkotiloissa, 2013, s. 4
  10. 1 2 Karttulan koulujen Ympäristöpolku (Pihkainmäki, Syvänniemi, Karttulanlahti ja Airaksela), arkistoitu kopio (pdf) (sivut 10 ja 19) Kuopion kaupunki, kuopiossa.fi. Arkistoitu 29.7.2018. Viitattu 29.7.2018.
  11. ↑ Suomen muistomerkit, Nousiainen, Väriteos Henna, (ISBN 951-98638-0-X, viitattu 11. syyskuuta 2019), s. 21 (Osa XI: Vanha Kuopion lääni)View and modify data on Wikidata
  12. 1 2 3 4 5 6 7 8 Kuopion julkiset taideteokset ja muistomerkit ulkotiloissa, 2013, s. 7
  13. ↑ Eeli Aalto: Jumalan silmä 1969 (tekijän blogi) Eeli Aalto blogi. 4.6.2009. Viitattu 25.6.2016.
  14. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 Patsaat ja veistokset; Kuopiontori.fi
  15. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuopion julkiset taideteokset ja muistomerkit ulkotiloissa, 2013, s. 6
  16. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Kuopio, Julkiset taideteokset ja muistomerkit ulkotiloissa, 2015; s. 3
  17. ↑ teoksen esittely: teostyyppi, sijainti rakennuksen seinä, sijaintipaikan osoite, tekijät ja valmistumisajankohta Ympäristötaiteen säätiö. Arkistoitu 8.3.2017. Viitattu 8.3.2017.
  18. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuopion julkiset taideteokset ja muistomerkit ulkotiloissa, 2013, s. 8
  19. ↑ (Arkistoitu – Internet Archive)
  20. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Kuopio, Julkiset taideteokset ja muistomerkit ulkotiloissa, 2015; s. 1
  21. 1 2 3 Kuopio: Julkiset taideteokset ja muistomerkit ulkotiloissa, arkistoitu kopio (pdf) 6.3.2019. Kuopion taidemuseo, kuopiontaidemuseo.fi. Arkistoitu 18.7.2020. Viitattu 13.6.2019.
  22. ↑ Senaattori Eero Yrjö Pehkoselle muistolaatta Kuopioon; Kuopio.fi 4.12.2017 (Arkistoitu – Internet Archive)
  23. ↑ Savon Sanomat 5.12.2017, s. B14
  24. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Kuopion julkiset taideteokset ja muistomerkit ulkotiloissa, 2013, s. 12
  25. 1 2 3 4 5 6 7 Kuopion julkiset taideteokset ja muistomerkit ulkotiloissa, 2013, s. 14
  26. 1 2 Jarkko Liutulta prosenttitaideteos Männistön uuteen päiväkotiin 6/2021. kuopiontaidemuseo.fi. Arkistoitu 26.9.2022. Viitattu 26.9.2022.
  27. 1 2 3 4 5 6 Kuopion taidemuseo 2015, s. 15
  28. ↑ Even Flow savilahti.com. Viitattu 20.5.2025.
  29. ↑ Evoluutio teoksen esittely Ympäristötaiteen säätiö. Arkistoitu 7.3.2017. Viitattu 7.3.2017.
  30. ↑ Pekka Jylhä: Works: Garden of Love, Kuopio 2023 pekkajylha.fi. Viitattu 11.3.2024.
  31. ↑ Jukka Eskanen: Kallaveden rannalle aiotaan rakentaa puisia sviittejä, joista pääsee pulahtamaan suoraan järveen 22.3.2023. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 11.3.2024.
  32. ↑ Jukka Eskanen: Kallaveden rannalle on noussut kuusimetrinen teräsjoutsen Kuopiossa 31.8.2023. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 11.3.2024.
  33. 1 2 3 4 Kuopion julkiset taideteokset ja muistomerkit ulkotiloissa (pdf) (sivu 9) 7.4.2020. Kuopion taidemuseo, kuopiontaidemuseo.fi. Arkistoitu 26.7.2020. Viitattu 27.7.2020.
  34. ↑ Kalakukkoleipuri Hanna Partanen saamassa muistolaatan Kuopioon 21.2.2018. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 11.9.2019.
  35. ↑ Kalakukkoleipuri Hanna Partanen sai muistolaatan Kasarmikadulle 6.9.2019. Kuopion kaupunki, kuopio.fi. Viitattu 11.9.2019.[vanhentunut linkki]
  36. ↑ Kononen, Seppo: Kalakukkomestari sai muistolaatan leipomonsa seinään 10.9.2019. Savon kielen seura r.y. Viitattu 21.6.2023.
  37. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuopion julkiset taideteokset ja muistomerkit ulkotiloissa, 2013, s. 13
  38. ↑ Pohjois-Savon taiteilijahakemisto (pdf) kulttuurihistoriallinenmuseo.kuopio.fi. päivitetty 2008. Viitattu 26.7.2018.
  39. ↑ Suomen muistomerkit, Nousiainen, Väriteos Henna, (ISBN 951-98638-0-X, viitattu 27. heinäkuuta 2020), s. 14 Juankoski (Osa XI: Vanha Kuopion lääni)View and modify data on Wikidata
  40. 1 2 3 4 5 6 7 teksti kohteessa
  41. 1 2 Elina Äijö: Video näyttää hautausmaan harvinaisuudet: "Väittäisin, ettei vastaavaa löydy muualta" (SSTV:n videossa tietoa muistomerkeistä) Savon Sanomat. 17.8.2015. Viitattu 13.8.2020.
  42. ↑ Pekka ja Teija Isorättyän prosenttitaideteos Huu-Ha on valmistunut Niiralan koululle 12/2022. Kuopion taidemuseo. Arkistoitu 7.12.2022. Viitattu 23.12.2022.
  43. ↑ Ruuskanen, Laura: Kuopion rautatieaseman museoveturi siirretään keskiviikkoiltana uuteen paikkaan Yle.fi. 28.4.2021. Viitattu 12.9.2023.
  44. ↑ Martikainen, Eeva, Myllynen, Reijo ja Puurunen, Hannu: KUOPION KONEPAJAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS (s. 3) senaatti.fi. 29.2.2016. Viitattu 12.9.2023.
  45. ↑ Suomen muistomerkit, Nousiainen, Väriteos Henna, (ISBN 951-98638-0-X, viitattu 11. syyskuuta 2019), s. 24 (Osa XI: Vanha Kuopion lääni)View and modify data on Wikidata
  46. ↑ J; taiderakentamisessa.fi
  47. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuopion julkiset taideteokset ja muistomerkit ulkotiloissa, 2013, s. 10
  48. ↑ Arkistokuva: Saima-lehden muistolaatta; Savon Sanomat 16.5.2016
  49. 1 2 Muistomerkkejä Savon kielen seura ry. Viitattu 16.9.2019.
  50. 1 2 Lassi Koponen: Historiaa (alaotsikko Muistomerkit. Artikkeli julkaistu kuvitettuna Joutavilla jottae se tietättää - pdf-julkaisun sivuilla 10-17 otsikolla Näin se lähti alkuuns. Sisäpiiritietoa. Tässä versiossa on myös kuvia muistomerkeistä) Savon kielen seura ry. Viitattu 9.8.2018.
  51. ↑ Reijo Valta: Maailman ainoa savolainen kreivi Pois työpöydältä - blogi. 12.8.2017. Viitattu 16.9.2019.
  52. 1 2 3 Maaninka jukkajoutsi.com. Viitattu 16.9.2019.
  53. 1 2 3 4 5 6 7 8 Kuopion taidemuseo 2015, s. 8
  54. 1 2 3 4 5 6 7 Taavitsainen, Ilkka: Oksapoika ja kuusi muuta Savon Sanomat. 11.9.2014. Keskisuomalainen Oyj. Viitattu 19.7.2016.
  55. ↑ Kuopion kuntakeskukset, Juankoski Kuopion kaupunki. Viitattu 12.4.2018.
  56. ↑ Seppo Tikkanen: Juice Leskinen saa muistolaatan Juankoskelle 12.2.2015. yle.fi. Viitattu 9.8.2018.
  57. ↑ Marja-Sisko Pihl (kertoja): Juice näyttely Juankosken tehtaan ja työväen museo Masuuni Brunoussa (videoesittely ”Jussista Juiceksi – Juankoskelta Tampereelle” -näyttelystä, sis. valokuva Juicen synnyinkodista ja siihen kiinnitetystä muistolaatasta) 2018. Juankosken Kulttuurihistoriallinen Seura ja Juankosken tehtaan ja työväen museo Masuuni Brunou via KuopioKanava. Viitattu 10.8.2018.
  58. ↑ Laivarannantie 15 Niiralan Kulma Oy. Viitattu 7.9.2018.
  59. 1 2 3 4 5 6 7 Suomen muistomerkit, Nousiainen, Väriteos Henna, (ISBN 951-98638-0-X, viitattu 12. syyskuuta 2019), s. 109 (Osa XI: Vanha Kuopion lääni)View and modify data on Wikidata
  60. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuopio, Julkiset taideteokset ja muistomerkit ulkotiloissa, 2015; s. 2
  61. ↑ Kaleidoskooppi savilahti.com. Viitattu 20.5.2025.
  62. ↑ Kaleidoskooppi facebook.com. 24.11.2023. Ramboll Finland. Viitattu 20.5.2025.
  63. 1 2 3 4 Muuruveden sankarihautausmaa kuopionseurakunnat.fi. Viitattu 10.8.2018.
  64. ↑ Tauno Gröndahl -esittely, sivu 2; Varkaus.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
  65. ↑ Kuopio, Karttula, Syvänniemen ort. tsasouna: Karj. jään. mm., arkistoitu kopio rastipukki.kuvat.fi. Arkistoitu 28.8.2018. Viitattu 8.8.2018.
  66. 1 2 Kuopion ortodoksisen seurakunnan alueella olevat pyhäköt ort.fi. Viitattu 27.7.2018.
  67. 1 2 Karttulan hautausmaa. Kirkkotie 28, 72100 Karttula kuopionseurakunnat.fi. Viitattu 22.9.2018.
  68. ↑ Suomen muistomerkit, Nousiainen, Väriteos Henna, (ISBN 951-98638-0-X, viitattu 11. syyskuuta 2019), s. 25 (Osa XI: Vanha Kuopion lääni)View and modify data on Wikidata
  69. ↑ Suomen muistomerkit, Nousiainen, Väriteos Henna, (ISBN 951-98638-0-X, viitattu 11. syyskuuta 2019), s. 26 (Osa XI: Vanha Kuopion lääni)View and modify data on Wikidata
  70. ↑ Teosnimi, vuosi ja tekijä mainitaan teoksessa, nämä nähtävillä myös valokuvassa: Mervi Eitakari: Kasvu (1988).
  71. ↑ Kuopion julkiset taideteokset ja muistomerkit ulkotiloissa (pdf) (sivu 6) 7.4.2020. Kuopion taidemuseo, kuopiontaidemuseo.fi. Arkistoitu 26.7.2020. Viitattu 27.7.2020.
  72. 1 2 Teokset, arkistoitu kopio 2022. Savilahti Kuopio -hanke, savilahti.com. Arkistoitu 22.9.2022. Viitattu 22.9.2022.
  73. ↑ Kavereiden kanssa ROP, rop.fi. 2024. Viitattu 7.5.2025.
  74. ↑ P.Tiikkanen (kuvitus ja taitto). Kuopion taidemuseo. 2013. Esite ”Kuopion keskustan muistolaatat” (sijaintipaikat esitettyinä kartalla)
  75. ↑ Kuopion kansallinen kaupunkipuisto viettää merkkipäivää – Vänärille ulkokuntosali ja juhlapuu Viikko-Savo, viikkosavo.fi. Viitattu 19.5.2025.
  76. ↑ Kuopion ilmapuolustus 1939 – 1944 (Arkistoitu – Internet Archive) Tammenlehvän Perinneliitto, sotamuistomerkit.fi, viitattu 24.7.2020
  77. ↑ Saija Vihervuori: Kuopion toriroskikset taiderakentamisessa.fi. Viitattu 19.5.2025.
  78. ↑ Virpi Kannon leikkisä veistoskokonaisuus on valmistunut Valteri-koulu Mäntykankaaseen julkinentaide.fi. 25.9.2024. Viitattu 11.10.2024.
  79. ↑ Viljakka, Vuokko: Louhi-laiva upposi 80 vuotta sitten Savon Sanomat. 14.5.2014. Viitattu 16.9.2018.
  80. ↑ Julkista taidetta Kuopiossa, ulkoteoksia, s. 1 (pdf) Kuopion taidemuseo. Viitattu 15.7.2016.
  81. ↑ Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy: Kuopion kasarmit. Puistokatu 29 Rakennushistoriaselvitys (pdf) (s. 54 muistolaatta Presidentti Martti Ahtisaari asui tässä rakennuksessa...; ISBN 978-952-7239-64-3 (pdf)) 2018. senaatti.fi. Viitattu 13.6.2019.
  82. 1 2 Väinö Lätin teoksia Kuopion aallonmurtajalla kuopiontaidemuseo.fi. xx.6.2024. Arkistoitu 24.7.2024. Viitattu 24.7.2024.
  83. 1 2 Väinö Lätin teoksia Kuopion aallonmurtajalla kuopio.fi. 20.6.2024. Viitattu 24.7.2024.
  84. 1 2 Iikka Taavitsainen: Kuopiolaisen teräsmiehen teokset saivat paikan matkustajasataman aallonmurtajalta (Tilaajille) savonsanomat.fi. 12.6.2024. Viitattu 24.7.2024.
  85. ↑ Kuopion julkiset taideteokset ja muistomerkit ulkotiloissa (doc) (sivu 8) 22.1.2018. Kuopion taidemuseo. Viitattu 29.6.2018.
  86. ↑ Minna-teoksen esittely: teostyyppi, sijainti rakennuksen seinä, osoite katujen kulma, tekijä ja valmistumisvuosi Ympäristötaiteen säätiö. Arkistoitu 8.3.2017. Viitattu 7.3.2017.
  87. ↑ Kanttila - kirjailija Minna Canthin kotitalo kuopiontori.fi. Viitattu 27.7.2018.
  88. ↑ Ville Pitkänen: "Siihen tulee pari psykedeelistä rusakkoa" – Kuopion keskustaan nousee toinen suuri seinämaalaus 6.6.2018. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 4.10.2018.
  89. 1 2 Säyneisen sankarihautausmaa. Kirkkoharjuntie 2 A, 73770 Säyneinen kuopionseurakunnat.fi. Viitattu 22.9.2018.
  90. 1 2 3 4 SallaIkonen.Com
  91. 1 2 3 4 5 Ihastuttaneet maalaukset muuntamoissa saivat jatkoa – aiheet kumpusivat kaupunkilaisten toiveista; Kuopion energia 21.7.2025
  92. 1 2 3 4 5 Sallan muraaleista on tullut kuopiolaisille maamerkkejä: Näin kierrät ne kaikki; Savon sanomat 25.7.2025
  93. 1 2 Lehtoniemen päiväkoti, arkistoitu kopio peda.net. Arkistoitu 16.7.2018. Viitattu 16.7.2018.
  94. ↑ Jan-Erik Andersson: Mäkihyppääjäntalo (sisältää videon (28min 30s), jossa Andersson avustajineen pystyttää teoksen pk:n pihalle) Kuopion taidemuseo, taidemuseo.kuopio.fi. Viitattu 16.7.2018.
  95. ↑ Lehtoniemen päiväkoti (uudisrakennus kesän 2010 asuntomessuille) linja-arkkitehdit.fi. Viitattu 16.7.2018.
  96. ↑ Nalliainen-veistos palasi Kuopion katukuvaan. Savon Sanomat 3.5.2016. Viitattu 23.6.2018.
  97. ↑ Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys osa 2, sivu 147; Pohjois-Savon liitto 2011 (Arkistoitu – Internet Archive)
  98. 1 2 3 4 5 Vanhan kirkon puisto (Nilsiä); Kuopion seurakunnat
  99. ↑ P. Tiikkanen (kuvitus ja taitto). Kuopion taidemuseo. 2012. Esite ”Kuopion kaupungin julkiset taideteokset” (sijaintipaikat esitettyinä kartalla)
  100. 1 2 Suomen muistomerkit, Nousiainen, Väriteos Henna, (ISBN 951-98638-0-X, viitattu 11. syyskuuta 2019), s. 28 (Osa XI: Vanha Kuopion lääni)View and modify data on Wikidata
  101. ↑ Suomen muistomerkit, Nousiainen, Väriteos Henna, (ISBN 951-98638-0-X, viitattu 11. syyskuuta 2019), s. 27 (Osa XI: Vanha Kuopion lääni)View and modify data on Wikidata
  102. ↑ Kuningas on tulossa Savon Sanomat, savonsanomat.fi. 24.9.2012. Viitattu 11.9.2019.
  103. 1 2 Martikainen, Eeva: Kulttuuripolku – Ympäristöpolku (s. 18–19) Kuopion kaupunki. Viitattu 18.9.2018.
  104. ↑ Sanna Pietikäinen: Portaali valoksi tunneliin, arkistoitu kopio 19.9.2017. savilahti.com. Arkistoitu 28.8.2018. Viitattu 8.8.2018.
  105. ↑ Arkistoitu kopio savilahti.com. Arkistoitu 28.8.2018. Viitattu 8.8.2018.
  106. ↑ Valoteosta aletaan rakentaa Kysille johtaviin alikulkukäytäviin (maksumuuri) 6.8.2018. savonsanomat.fi. Viitattu 8.8.2018.
  107. ↑ Riekki, s.228
  108. ↑ Punavankien muistolaatan paljastustilaisuus 27.9.2018 (arkistoitu kopio) Kuopion kaupunki, kuopio.fi. Arkistoitu 18.7.2020. Viitattu 13.6.2019.
  109. ↑ Verronen, Maarit: Turvaa ja taidetta - tarinoita liikenneympyröistä, s. 146. Aviador, 2021. ISBN 9789527347980
  110. ↑ Kuopion julkiset taideteokset ja muistomerkit ulkotiloissa (doc) (sivu 9) 22.1.2018. Kuopion taidemuseo. Viitattu 29.6.2018.
  111. 1 2 Matkailukeskus Rauhalahti, yhteystiedot (Arkistoitu – Internet Archive)
  112. 1 2 Rauhalahden aluekartta (pdf) (Arkistoitu – Internet Archive)
  113. ↑ Veera Nikkila: Nilsiän Louhosareenan yllä kohoaa jotain, mikä saa ohikulkijan hieraisemaan silmiään; mtvuutiset.fi 9.7.2025
  114. ↑ Muistokiven paljastus metsänhoitaja Roland Östermanille =Suomen metsänhoidon ystävien seuran aikakauskirja Tapio, nro 13-14 - heinäkuu 1932, s. 291-292, via digi.kansalliskirjasto.fi. 1.7.1932. Viitattu 6.5.2025.
  115. ↑ Kalevi Rikkinen (toim.) ja Hannes Sihvo (toim.), Finlandia: Otavan iso maammekirja, Otava, (ISBN 951-1-08662-6, viitattu 29. toukokuuta 2019), s. 44 Juankoski - Nähtävyyksiä (Osa 6: Pohjois-Savo)View and modify data on Wikidata
  116. ↑ Muuruveden kotiseutumuseo Pulkka, Pohjois-Savon muisti
  117. ↑ Tiedote Muuruveden museon aukiolosta ja Kotiseutuyhdistyksen toiminnasta (Arkistoitu – Internet Archive) Muuruveden kotiseutuyhdistys
  118. ↑ Suomen muistomerkit, Nousiainen, Väriteos Henna, (ISBN 951-98638-0-X, viitattu 11. syyskuuta 2019), s. 23 (Osa XI: Vanha Kuopion lääni)View and modify data on Wikidata
  119. ↑ Savon Sanomat 6.7.1959
  120. ↑ Kuopio, Karttula; Sotasampo
  121. ↑ Puutosmäen hautausmaa, Konnuslahdentie 20, 71330 Räsälä kuopionseurakunnat.fi. Viitattu 22.9.2018.
  122. ↑ Kuopio, Vehmasmäen hautausmaa; Sotasampo
  123. ↑ Kuopio, Vehmersalmen hautausmaa Sotasampo. Viitattu 7.9.2018.
  124. 1 2 Kalevi Rikkinen (toim.) ja Hannes Sihvo (toim.), Finlandia: Otavan iso maammekirja, Otava, (ISBN 951-1-08662-6, viitattu 29. toukokuuta 2019), s. 136 (Osa 6: Pohjois-Savo)View and modify data on Wikidata
  125. ↑ Solut-yhteisötaideteos savilahti.com. Viitattu 21.5.2025.
  126. ↑ Juankosken sotaan lähdön muistomerkki Sotamuistomerkit. Arkistoitu 22.1.2023. Viitattu 22.1.2023.
  127. ↑ Säyneisen hautausmaa. Kirkkoharjuntie 17, 73770 Säyneinen kuopionseurakunnat.fi. Viitattu 22.9.2018.
  128. ↑ Vanhan kirkon puisto (Muu muistomerkki) Sotasampo. Viitattu 7.9.2018.
  129. ↑ Väinö Lätti (Internet Archivessa, tallennettu 17.5.2005) Ars Libera. Arkistoitu 17.5.2005. Viitattu 16.9.2018.
  130. ↑ Länsi-Kuopion Nuorisoseura - Rytky lansi-kuopionnuorisoseura.com. Viitattu 16.7.2018.
  131. ↑ Rytkyn seuratalo (Koivuharju), Länsi-Kuopion Nuorisoseura ry seurantalot.fi. Viitattu 16.7.2018.
  132. ↑ Muuruveden Kylätalo, arkistoitu kopio (Suojeluskuntatalon muistolaatta näkyy kuvassa rakennuksen seinällä, vaikkei sitä erikseen mainita) Pohjois-Savon kylät ry, pohjois-savonkylat.fi. Arkistoitu 14.8.2019. Viitattu 14.8.2019.
  133. ↑ Suojeluskuntatalon muistolaatta (Suojeluskuntatalo 1918-1944, Lotta-Svärd, Sotilaspojat ja Pikkulotat) Tammenlehvän Perinneliitto, sotamuistomerkit.fi. Arkistoitu 11.5.2021. Viitattu 25.7.2020.
  134. ↑ Syvänniemen historia Syvänniemen kyläyhdistys, syvanniemi.org. Arkistoitu 13.12.2018. Viitattu 29.7.2018.
  135. ↑ Suomen muistomerkit, Nousiainen, Väriteos Henna, (ISBN 951-98638-0-X, viitattu 11. syyskuuta 2019), s. 22 (Osa XI: Vanha Kuopion lääni)View and modify data on Wikidata
  136. ↑ Kalevi Rikkinen (toim.) ja Hannes Sihvo (toim.), Finlandia: Otavan iso maammekirja, Otava, (ISBN 951-1-08662-6, viitattu 29. toukokuuta 2019), s. 86 Maaninka - Nähtävyyksiä (Osa 6: Pohjois-Savo)View and modify data on Wikidata
  137. ↑ Kuopion seudun kulttuuriympäristö, arkistoitu kopio (pdf) (sivu 127) 2006. Pohjois-Savon maakuntaliitto, pohjois-savo.fi. Arkistoitu 3.11.2021. ISBN 952-5188-61-2 Viitattu 30.9.2020.
  138. ↑ Kuopion pommitukset koivistoinen.net. Arkistoitu 27.3.2018. Viitattu 26.3.2018.
  139. ↑ Savon Sanomat 26.1.2018, s. B1
  140. ↑ Reijo Valta: Tavinsalmen kuninkaankartanon muistomerkki poistyopoydalta.blogspot.com. 18.6.2010. Viitattu 28.6.2019.
  141. ↑ Tiukanlinnan parlamentti Partanen & Lamusuo, pa-la.fi. Viitattu 18.5.2024.
  142. ↑ Törmänen Kaisa arslibera.com
  143. ↑ Suomen muistomerkit, Nousiainen, Väriteos Henna, (ISBN 951-98638-0-X, viitattu 11. syyskuuta 2019), s. 13 (Osa XI: Vanha Kuopion lääni)View and modify data on Wikidata
  144. ↑ Riekki, s.449
  145. ↑ Nilsiän uuden pelastusaseman prosenttitaideteos on julkistettu kuopiontaidemuseo.fi. Viitattu 6.6.2025.
  146. ↑ Nilsiän uuden pelastusaseman avajaisten fb-kuvasarjan valokuva facebook.com. 11.5.2022. Viitattu 7.6.2023.
  147. ↑ Savon Sanomat 9.9.2014, s. A5: Lähteen tiedot varmentavat muistomerkin sijainnin esitetysti ja julkistusvuoden
  148. ↑ Anna Sirola: Puhukoon Paatinen Pylväs, s. 186. Väyläkirjat, 2017. ISBN 978-952-7168-35-6
  149. ↑ Anna Sirola: Puhukoon Paatinen Pylväs, s. 178. Väyläkirjat, 2017. ISBN 978-952-7168-35-6
  150. ↑ Anna Sirola: Puhukoon Paatinen Pylväs, s. 192. Väyläkirjat, 2017. ISBN 978-952-7168-35-6
  151. ↑ Muuruveden kirkko. Kustilankuja 2, 73460 Muuruvesi kuopionseurakunnat.fi. Viitattu 7.11.2025.
  152. ↑ Kuopion vanha asema- ja ratapiha-alue rakennushistoriaselvitys 2018, s. 13; Senaatti.fi
  153. 1 2 Äiti ja lapsi (Äidinrakkaus). Pronssiveistos. Eemil Halonen 1915, Lapinlahden hautausmaa. (arkistoitu kopio) Taidemuseo Eemil, eemil.fi. Arkistoitu 21.8.2019. Viitattu 21.8.2019.
  154. ↑ Ronkainen, Anna & Salokangas, Keijo: Eemil Halosen tekemä pronssinen patsas anastettiin Kuopion hautausmaalta 16.4.2024. Yle. Viitattu 16.4.2024.
  155. ↑ Rytkönen, Anne-Pauliina: Varas saa vain satasia, ja tuomiot ovat kovia – kultuuriarvoltaan merkittäviä patsaita varastetaan silti 16.4.2024. Yle. Viitattu 16.4.2024.
  156. ↑ Kuopio, Julkiset taideteokset ja muistomerkit ulkotiloissa, 2015; s. 6
  157. ↑ Speden muistolaatta paljastettiin 10.4.2015. Savon Sanomat. Viitattu 11.10.2024.
  158. ↑ Jouko Luhtala: Poliisi: Spede Pasasen muistolaatta varastettu 24.4.2024. mtvuutiset.fi. Viitattu 11.10.2024.
  159. ↑ Ville Hardén: Poliisi: Spede Pasasen muistolaatta varastettu 24.4.2024. Savon Sanomat. Viitattu 11.10.2024.
  160. ↑ Jerri Koskinen: Poliisi: Speden muistolaatan osa on saatettu varastaa jo päiviä sitten – myös hautausmaalta viedyn arvokkaan veistoksen kohtalo on vain arvailujen varassa 24.4.2024. Savon Sanomat. Viitattu 11.10.2024.
  161. ↑ Savon Sanomat 14.11.2016 s. A20
  162. ↑ Antti Karhunen: Kerrostalon seinään syntyi Suomen kaupunkikuvassa harvinainen muraalimaalaus Kuopiossa 22.8.2016. Yle uutiset. Viitattu 20.11.2015.
  163. ↑ Kuopiossa jälleen patsasvarkaus – Karjalaan jääneiden muistomerkki vietiin jalustaltaan Yle Uutiset. 15.5.2024. Viitattu 17.5.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kuopion ev.lut, seurakunnat hautausmaat
  • Heiskanen Markku ja Hämäläinen Mauno: Snellmanista Ahtisaareen, Henkilöt ja tapahtumat Kuopion laattoina. Kuopio: Omakustanne, Snellman-instituutti B-sarja 55/2013, 2013. ISBN 978-952-93-2888-8
  • Saressalo, Lassi: Muistot seinillä (Kirjan Snellmanista Ahtisaareen kirjan avostelu) Suomen Kotiseutuliitto. 13.6.2014. Viitattu 30.9.2016.
  • Kuopion karttapalvelu (Teosten koordinaattitietoja voi etsiä ennen kohteeseen tutustumista (valokuvaamista) esimerkiksi seuraavasti: Aluejaot-kohdasta valintaan Kaupunginosat (selvyyden vuoksi). Kirjoita palvelun vasemman yläosan Hae-ikkunaan kohteen katuosoite (esimerkiksi Kauppakatu 41) tai kohteen nimi (kuten Puijon torni). Karttapalvelu kohdentaa kartan etsittyyn kohtaan. Paina yläpalkista XY-merkinnällä valitun koordinaattityökalun painiketta. Koordinaattityökalun ikkunassa lukee Etsi tai syötä koordinaatti, vaihda Koordinaatistoksi WSG84 (GPS). Paina Poimi-painiketta ja klikkaa hiirellä teoksen kohtaa. Saadaan likimääräiset sijaintikoordinaatit. Vasemman laidan Aineistot-kohdassa voit vaihtaa kartta-aineistoa (teosten ja rakennusten paikkoja löytää usein kantakartalta). Käytyäsi paikalla voit palata karttapalveluun ja kohdistaa osoittimen tarkemmin teoksen paikalle. Kirjaa saatu koordinaatti taulukkoon.) Kuopion kaupunki, kuopio.fi. Viitattu 28.7.2017.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Luettelo_Kuopion_julkisista_taideteoksista_ja_muistomerkeistä&oldid=24164580”