Talvisodan pommitukset
.jpg)
Talvisodan pommitukset olivat laajamittaisia ilmapommituksia, jotka Neuvostoliitto kohdisti monille Suomen paikkakunnille talvisodan aikana. Suomessa oli valmistauduttu 1930-luvun lopulla siihen, että Neuvostoliitto käyttäisi pääasiassa TB-3-pommikoneita, mutta Neuvostoliitto oli pääasiassa Espanjan sisällissodan kokemusten perusteella lisännyt SB-2- ja DB-3-pommikoneita, jotka olivat nopeita; Suomen päähävittäjätyypiksi hankittuja Fokker D.XXI -koneita nopeampia. Kaikkiaan talvisodan aikana pommitettuja paikkakuntia oli peräti 690 kappaletta ja pommituslentoja 2 726 kertaa.[1][2] Carl Geustin kokoamisen tietojen mukaan pommituksissa olisi kuollut 956 ihmistä, haavoittunut vakavasti 540 ja lievästi 1 300 (1 316).[3]
Joulukuussa 1939 Neuvostoliiton ilmavoimien lentokoneet 7. armeijan rintamalohkolla tulittivat tai pommittivat omia joukkojaan kuusi kertaa. Kaksi 68. hävittäjärykmentin I-16-lentokonetta ampui alas Neuvostoliiton 4. jalkaväkidivisioonan 39. kiväärirykmentin ilmatorjuntajaos. 1. joulukuuta 1939 törmäsi Itämeren laivaston miinatorpedolentorykmentin lentokone lähdössä pommivarastoon, jonka seurauksena tapahtui räjähdys, ja suuri osa lentokoneista tuli kahdeksi tai kolmeksi viikoksi lentokelvottomiksi.[3]
Sotilaallis-taktisista taloudellis-strategisiin pommituksiin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puolustuskansankomissaarin toimintaohje
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Neuvostoliiton puolustusministeri marsalkka Kliment Vorošilov ilmoitti marraskuussa 1939 toimintaohjeessaan, että ilmavoimien oli vältettävä pommittamasta kaupunkeja ja taajamia, joissa ei ole vihollisen huomattavia voimia.
Helsingin asuinkorttelien pommitus 30. marraskuuta 1939 aiheutti kritiikkiä ulkomaisissa joukkotiedotusvälineissä, minkä vuoksi Vorošilov määräsi: ”Ilmavoimia kielletään ehdottomasti pommittamasta kaupunkeja ja rauhanomaista väestöä, mikä on saatettava jokaisen lentäjän ja lentoperämiehen tietoon.”
Työläisten ja talonpoikien armeijan sotaneuvoston päämaja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joulukuussa 1939 perustettiin puna-armeijan päämaja, jonka muodostivat Vorošilov, Nikolai Kuznetsov, Boris Šapošnikov ja Josif Stalin. Ensimmäisiksi käskyikseen he määräsivät:
»8. armeijan ilmavoimien ... tuhottava Matkaselän ja Sortavalan rautatiesolmut.»
1. tammikuuta 1940 toimintaohjeessa käskettiin:
»Pommikoneiden tuhottava järjestelmällisesti kaukana rintaman takana olevia kohteita – vihollisen hallintorakennuksia, sotilaallisia kohteita ja teollisuuslaitoksia, rautatiesiltoja ja -solmuja, satamia ja kulkuneuvoja.»
5. tammikuuta 1940 alkaen käskyjen henkilökohtaiset allekirjoitukset korvattiin kollektiivisella Sotaneuvoston päämaja -allekirjoituksella. 21. tammikuuta 1940 edellyttiin jo laajaa taloudellista sodankäyntiä:
»Viime aikoina ei ole pommitettu ollenkaan vihollisen selustassa olevia kohteita, jotka on aiemmin osoitettu 8. armeijan ilmavoimien iskujen kohteiksi, mikä antaa viholliselle mahdollisuuden toimittaa esteettömästi sota- ja elintarvikkeita.
Päämajan mielestä 8. armeijan ilmavoimia on käytetty häpeällisen huonosti, huonommin kuin muiden armeijoiden, sitä komennetaan huonosti eikä se ole saanut aikaan sitä, mihin olisi pystynyt, vaikka se onkin ylivoimainen vihollisen ilmavoimiin verrattuna.
Päämaja käskee ehdottomasti jakaa ilmavoimat toistaiseksi kahteen ryhmään: toisen tehtävänä on auttaa joukkoja pommikoneiden voimin käyttämällä pienikokoisia pommeja sekä hävittäjäkoneiden hyökkäystoimin; toisen tehtävänä on iskeä kohti selustassa olevia ja armeijalle osoitettuja kohteita, erityisesti on tuhottava Serdobolin kaupunki, tuhottava vihollisen Mantsisaaren, Lunkulansaaren ja Valamon tukikohdat ja upotettava moottoriveneet, jotka yrittävät ampua joukkojemme hallussa olevia rantaosuuksia.
Päämaja vaatii jyrkästi tehostamaan ilmavoimien toimintaa, vaatimaan niiltä kovia iskuja, jotka auttaisivat joukkojamme ja tuhoaisivat vihollisen selustassa olevat tukikohdat, sekä lakkaamaan toimimasta häpeällisesti niin kuin tähän asti.
Täytäntöönpanosta ilmoitettava päivittäin.»
Taulukko eräistä talvisodan aikana pommitetuista paikkakunnista[5]
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Paikkakunta | Aika | Tappio | Muuta | Kokonaismäärä | |
| 12 paikkakuntaa |
|
||||
| Antrea | 1.–2. joulukuuta, 19. helmikuuta, 2. maaliskuuta | yhteensä 11 kuollutta | |||
| Elisenvaara | 26. joulukuuta, 15. ja 20. helmikuuta | yhteensä 35 kuollutta | 39 pommituskertaa, 280 konesuoritusta | ||
| Enso |
|
||||
| Haapamäki | 29. helmikuuta | ||||
| Hamina | 1.–2. joulukuuta, 1. helmikuuta | 14 kuollutta | |||
| Hanko | 12., 19., 21., 22. ja 25. joulukuuta; 14., 17. ja 28. tammikuuta; 1. ja 26. helmikuuta | 6 kuollutta, 168 tuhoutunutta tai vaurioitunutta rakennusta | 72 pommituskertaa, yhteensä 260 konesuoritusta | ||
| Haparainen | 1. helmikuuta | ||||
| Heinola | 13. helmikuuta | ||||
| Helsinki | 30. marraskuuta; 1.–2., 19. ja 22. joulukuuta; 13.–14. tammikuuta | 97 kuollutta | 8 pommituskertaa, 70 konesuoritusta | ||
| Hiitola | 1.–2. joulukuuta, 2. maaliskuuta | ||||
| Hämeenlinna | 13. tammikuuta | yhteensä 13 kuollutta | 8 pommituskertaa, 50 konesuoritusta | ||
| Iisalmi | 17. helmikuuta | yhteensä 41 kuollutta | 11 pommituskertaa, 80 konesuoritusta | ||
| Ilomantsi | 25. joulukuuta | ||||
| Immola | 1.–2. joulukuuta | ref | |||
| Impilahti | 5.–6. joulukuuta | 5.12., 6.12. Pitkäranta, 6.12. Koirinoja ja 6.12. Kitelä[6] | |||
| Ivalo | 26. tammikuuta | ||||
| Jaakkima | 15. helmikuuta | Ratayhteys kannakselle katkesi | |||
| Johannes | 28. tammikuuta | ||||
| Jyväskylä | 29. ja 31. joulukuuta | yhteensä 22 kuollutta | |||
| Jänisjärvi | 19.–20. joulukuuta | yhteensä 49 kuollutta | 36 pommituskertaa, 220 konesuoritusta | ||
| Jääski | 1.–2. joulukuuta | ||||
| Kajaani | 15. tammikuuta, 7. helmikuuta | ||||
| Karjaa | 12.–14 tammikuuta, 1. helmikuuta | ||||
| Kauniainen | 14. tammikuuta | ||||
| Kemijärvi | 13. tammikuuta, 24. helmikuuta | ||||
| Keuruu | 29. joulukuuta | Kettu Papinaho, Aili Kanerva, Eino Nurmela, Kerttu Kallio[7] | |||
| Koivisto | 17. tammikuuta | ||||
| Kirkkonummi | 2. joulukuuta | ||||
| Kontiomäki | 20. ja 27. joulukuuta | ||||
| Kotka | 1.–2., 23. ja 26. joulukuuta; 18., 28. tammikuuta; 3. maaliskuuta | 18.1. täysosuma jäänmurtaja Tarmoon 39 kuollutta, 11 haavoittunutta | |||
| Kouvola | 1.–2. joulukuuta; 20. tammikuuta; 18.–20., 26. ja 29. helmikuuta; 2. maaliskuuta | 28 kuollutta, 276 tuhoutunutta tai vaurioitunutta rakennusta | 39 pommituskertaa, 850 konesuoritusta | ||
| Kuhmo | 28. tammikuuta | 122 tuhoutunutta tai vaurioitunutta rakennusta | |||
| Kuopio | 6. tammikuuta, 2.–3. helmikuuta, 5. maaliskuuta | 38 kuollutta, 157 tuhoutunutta tai vaurioitunutta rakennusta | 5 pommituskertaa, 80 konesuoritusta | ||
| Kuusamo | 26. tammikuuta | ||||
| Käkisalmi | 25. ja 29. joulukuuta | yhteensä 12 kuollutta, rakennusvauriot mittavat | |||
| Lahti | 30. marraskuuta; 1.–2., 21. ja 27. joulukuuta; 6., 13. ja 20. tammikuuta; 13. ja 26. helmikuuta; 2.–3. maaliskuuta | 23 kuollutta, 394 tuhoutunutta tai vaurioitunutta rakennusta | Lahden radioasema vaikeni noin 3 viikoksi. | 23 pommituskertaa, 300 konesuoritusta. Toisen lähteen mukaan Lahtea pommitettiin 36 kertaa.[8] | |
| Lappeenranta | 16.–17. tammikuuta; 15., 21. ja 26. helmikuuta; 2.–3. maaliskuuta | 37 kuollutta, 398 tuhoutunutta tai vaurioitunutta rakennusta | 36 pommituskertaa, 550 konesuoritusta | ||
| Loppi | 14. tammikuuta | ||||
| Loviisa | 1.–2. joulukuuta, 28. tammikuuta, 1. helmikuuta | ||||
| Loimaa | 21. joulukuuta, 19. helmikuuta | 3 kuollutta, 2 ihmistä ja 1 hevonen | Toistakymmentä pommia | ||
| Matkaselkä | 20. joulukuuta | ||||
| Mikkeli | 5. tammikuuta, 20. helmikuuta, 2. ja 5. maaliskuuta | 63 kuollutta, 194 tuhoutunutta tai vaurioitunutta rakennusta | 5.1. pommitus johti Päämajan hajasijoitukseen. | 10 pommituskertaa, 110 konesuoritusta | |
| Mänttä | 20. tammikuuta | ||||
| Nurmes | 23. tammikuuta | yhteensä 22 kuollutta | 37 pommituskertaa, 150 konesuoritusta | ||
| Nurmijärvi | 31. joulukuuta | 31.12. kuolleita 4 | |||
| Oulu | 1., 3. ja 21. tammikuuta | ||||
| Pajala | 21. helmikuuta | ||||
| Petsamo | 5. joulukuuta | Päämajan tilannetiedotus 6.12.1939 klo 12.00.[6] | |||
| Pori | 22. joulukuuta, 14. tammikuuta, 2. helmikuuta | 2.2. kuolleita 21 | |||
| Porvoo | 25. joulukuuta, 1. ja 13. helmikuuta | ||||
| Rajamäki | 26. joulukuuta | ||||
| Rauma | 22. joulukuuta, 14. ja 28. tammikuuta | 123 tuhoutunutta tai vaurioitunutta rakennusta | |||
| Riihimäki | 15., 19. ja 26. helmikuuta; 2. maaliskuuta | yhteensä 40 kuollutta | 40 pommituskertaa, 620 konesuoritusta | ||
| Rovaniemi | 31. joulukuuta, 31. tammikuuta, 13. maaliskuuta | yhteensä 25 kuollutta | 19 pommituskertaa, 170 konesuoritusta | ||
| Ruotsinpyhtää | 10. tammikuuta | ||||
| Salo | 14. tammikuuta | ||||
| Savonlinna | 29. helmikuuta | 12 kuollutta, 145 tuhoutunutta tai vaurioitunutta rakennusta (muun muassa Tuomiokirkko paloi) | |||
| Savukoski | 26. tammikuuta | ||||
| Seinäjoki | 3. helmikuuta | yhteensä 10 kuollutta | yksi pommituskerta, 27 konesuoritusta | ||
| Simola | 1. joulukuuta | ||||
| Sortavala | 19.–20. joulukuuta, 2. helmikuuta | 31 kuollutta, rakennusvauriot mittavat | 2.2. koneita 92 viitenä aaltona | 23 pommituskertaa, 200 konesuoritusta | |
| Sotkamo | 26. tammikuuta | ||||
| Sottunga | 14. tammikuuta | ||||
| Tainionkoski | 1.–2. joulukuuta | ||||
| Tammisaari | 12., 22.–23. joulukuuta; 10. ja 14. tammikuuta; 1. helmikuuta | ||||
| Tampere | 19., 21. ja 25. joulukuuta; 15. ja 20. tammikuuta; 17.helmikuuta; 2. maaliskuuta | 17 kuollutta, 245 tuhoutunutta tai vaurioitunutta rakennusta | 12 pommituskertaa, 260 konesuoritusta | ||
| Turku | 19., 23. ja 25. joulukuuta; 1., 12., 17. ja 20. tammikuuta; 26. ja 29. helmikuuta; 2. maaliskuuta | 53 kuollutta, 319 tuhoutunutta tai vaurioitunutta rakennusta | 61 pommituskertaa 440 konesuoritusta | ||
| Uuras | 19. helmikuuta | ||||
| Uusikaupunki | 14. tammikuuta | ||||
| Vaasa | 29. ja 31. joulukuuta; 12. ja 14. tammikuuta | 22 kuollutta, 136 tuhoutunutta tai vaurioitunutta rakennusta | 6 pommituskertaa, 85 konesuoritusta | ||
| Viipuri | 1.–2., 19. ja 25. joulukuuta; 6. ja 14.–15. tammikuuta; 3., 10., 13., 17.–18. ja 21. helmikuuta | 38 tai 60 kuollutta (lähteestä riippuen), rakennusvauriot mittavat | 64 pommituskertaa, 1 400 konesuoritusta |
Henkilötappiot yhteensä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talvisodan aikana tehdyn tilaston mukaan pommituksissa:[9]
- Kuoli 956 henkilöä (sodan jälkeisen virallisen tilaston mukaan kuolleita 848 henkilöä)
- Vammautui vaikeasti 540 henkilöä
- Vammautui lievästi 1 316 henkilöä
Rakennusvaurioiden yhteenveto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pommituksissa tuhoutui tai vaurioitui kaikkiaan:[9]
- Kivitaloja:
- Tuhoutuneita 157
- Vaurioituneita 696
- Puutaloja:
- Tuhoutuneita 1 764
- Vaurioituneita 4 137
Muita vaurioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rautatiekalustosta tuhoutui:[9]
- 243 veturia eli noin kolmannes koko määrästä
- noin 2 000 rautatievaunua eli noin 10 % kokonaismäärästä
Pudotetut merimiinat eivät aiheuttaneet vaurioita, mutta työllistivät raivaushenkilöstöä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sotatieteen laitos: Talvisodan historia. Porvoo: WSOY, 1991. ISBN 951-0-17565-X
- Palmu, Pentti: Suomen ilmatorjunnan vaiheita 1925-90. Ilmatorjuntaupseeriyhdistys, 1989. ISBN 952-90083-0-9
- Juutilainen, A.; Leskinen, J: Talvisodan pikkujättiläinen. ISBN 951-0-23536-9.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/9historia/paamaja/talvisodan_pommitukset
- ↑ http://www.tampereensuomalainenklubi.fi/tapahtumat/08052006.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b http://www.virtualpilots.fi/hist/WW2History-punanakokulma_haukkoja.html
- ↑ http://heninen.net/sortavala/raids/suomeksi.htm
- ↑ Palmu: "Suomen ilmatorjunnan vaiheita 1925-1990" s.44-45
- ↑ a b https://web.archive.org/web/*/http://www.digipaper.fi/US-talvisodan-lehdet/36706/
- ↑ http://www.keuruu.fi/pihlajavesi/pihlajaveden-kyla/pihlajaveden-sotaveteraanit/475-pihlajaveden-pommitus-29121939
- ↑ http://www.kukamitalahti.fi/main.php?id=643[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c Palmu: "Suomen ilmatorjunnan vaiheita 1925-1990" s. 45