Talvisodan pommitukset Tampereella

Talvisodan pommitukset Tampereella tapahtuivat Tampereella yhdeksänä päivänä kahtenatoista kertana 21. joulukuuta, 25. joulukuuta, 27. joulukuuta ja 31. joulukuuta 1939 sekä 13. tammikuuta, 15. tammikuuta, 20. tammikuuta, 17. helmikuuta ja 2. maaliskuuta 1940 . Niihin liittyi 260 konesuoritusta. Pommeja pudotettiin yhteensä noin 1 800. Pommitettuja kohteita olivat muun muassa Lielahti ja Epilänrinne. Tamperetta pommittaneiden koneiden tukikohtina olivat Neuvostoliiton tukikohdat Tallinnan lähistöllä (Haapsalu, Kuressaare, Kuusiku ja Paldiski).

Pommituksissa kuoli seitsemäntoista ihmistä. 25 henkilöä loukkaantui vaikeasti ja 20 lievästi. Osa loukkaantumisista tapahtui pelastus- ja raivaustöissä. Rakennuksia tuhoutui 51 ja vaurioitui 197. Tampereen väestönsuojelukeskus antoi 60 ilmahälytystä. Yli 4 000 kaupunkilaista menetti kotinsa.

Syynä Tampereen joutumiseen pommitusten kohteeksi oli, että kaupunki oli tärkeä rautateiden solmukohta, ja lisäksi siellä sijaitsivat Valmetin lentokonetehdas sekä sotatarvikkeita valmistanut Tampellan konepaja. Tuhoisimmat pommitukset olivat 2. maaliskuuta 1940, jolloin kuoli yhdeksän ja haavoittui 30 kaupungin asukasta. Lisäksi tuona päivänä tuhoutui kymmenen ja vaurioitui 30 rakennusta.

Pommitusten aiheuttamien tuhojen rahallinen kokonaisarvo ilman tuhoutunutta yksityisomaisuutta oli noin 40 miljoonaa markkaa. Teollisuuslaitoksista Sarvis kärsi noin kahden miljoonan markan, Tampereen Verkatehdas ja Tako kumpikin noin kuuden miljoonan markan sekä Haarlan paperitehdas noin yhden miljoonan markan vahingot. Valmetin lentokonetehdas Härmälässä puolestaan säilyi vahingoittumattomana, ja Härmälän lentoasemakin sai vain yhden osuman.

Tampereen ilmapuolustuksesta talvisodan aikana vastasi kapteeni Tommi Maunulan johtama Ilmapuolustusaluekeskus 51 alaisine yksiköineen sekä Ilmailuvarikon koelentue. Ilmatorjunnan tuliasemat olivat Kalevankankaalla ja Sulkavuoressa lähellä Koivistonkylän esikaupunkia. Tampellan tehdasalueella oli kaksi 20 millimetrin ilmatorjuntatykkiä ja nelisenkymmentä konekivääriä, jotka olivat kuitenkin voimattomia noin 4 000 metrin korkeudesta operoineita vihollisen pommikoneita vastaan. Ilmavalvojia ja lähettejä oli sijoitettu rakennusten katoille eri puolille kaupunkia. Yksi näistä oli 14-vuotias Martti Mykrä, jonka asemapaikka oli Sorsapuiston vieressä olleen kerrostalon katolla. Mykrä oli tullut Tampereelle yksin siirtolaisena Hiitolasta. Talo sai 2. maaliskuuta 1940 pommituksen aikana osuman, Mykrä putosi talon hissikuiluun ja sai surmansa. Hänet on haudattu sankarihautaan Kalevankankaan hautausmaalle, ja hänen muistolaattansa on tapahtumapaikalla kerrostalon porraskäytävässä.

Erikoisimpiin kuuluneen suomalaislentäjän suorituksen Tampereen pommitusten aikana teki ylikersantti (myöhemmin vääpeli) Aarre Siltavuori. Hän tavoitti 15. tammikuuta 1940 Fokker-koneellaan venäläisen pommikoneen ja todettuaan, että hänen oman koneensa konekiväärin ammukset olivat loppuneet, hän onnistui särkemään viholliskoneen pyrstön oman koneensa potkurilla. Siltavuori haavoittui itse vihollisen konekiväärin osumasta rintaan, mutta teki onnistuneen pakkolaskun Pyhäjärven jäälle lähelle Pitkäniemen sairaalaa. Hänen tuhoamansa venäläiskone puolestaan putosi Suonojärven jäälle Vesilahdelle.

Katso myös

• Talvisodan pommitukset

Kirjallisuutta

• Esko Lammi: Talvisodan Tampere. Vammala: Häijää Invest (Vammaspaino), 1990. ISBN 952-90-1707-3.

Aiheesta muualla

• Antero Raevuori: Tuho tuli taivaalta 14.12.2012. Seura.