Kuopion tori

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuopion torin kirpputoripöytiä kesälauantaina, taustalla kaupungintalo.
Kuopion tori on pinta-alaltaan yli hehtaarin kokoinen.

Kuopion tori eli kauppatori tai "mualiman napa" on Kuopion kenties tunnetuin nähtävyys. Tori on sijainnut nykyisellä paikallaan jo vuodesta 1818 lähtien[1]. Kauppatoriksi se muuttui vuonna 1856,[1] kun torikauppa siirtyi tälle paikalle entisen Kustaantorin, nykyisen Snellmaninpuiston paikalta.

Tori sijaitsee noin sadan metrin korkeudella merenpinnasta ja alueen koko on 130×174 metriä. Päällys on noppa- ja nupukiveä.[1] Itä–länsi-suunnassa alueen läpäisee tasainen kävelykuja. Pintana tori on hieman kalteva, mikä asettaa käytölle haasteita. Rakennelma lepää 10–15 metrin syvyisellä hiekkapatjalla, jonka alla on Väinölänniemeltä alkava harjumuodostuma, joka kulkee kirkon ali Puijoa kohti.[2] Torin reunoja pitkin kulkevat pohjoisessa Tulliportinkatu, idässä Puijonkatu, etelässä Kauppakatu ja lännessä Haapaniemenkatu.

Torialueen rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Torialueella on kiinteinä rakenteina etelälaidalla Kuopion kauppahalli, jonka itäpäädyssä sijaitsee Veljmies-patsas altaineen ja länsipäädyssä Siskotyttö-patsas. Näiden lisäksi torilla on joitakin kioski- ja huoltorakennuksia. Kaupungin sisäisen linja-autoliikenteen pääpysäkit on keskitetty torin ympärille. Kaukoliikenne kulkee linja-autoasemalta, joka sijaitsee rautatieaseman takana, puoli kilometriä torilta pohjoiseen. Torin alla olevassa kolmikerroksisessa pysäköintihallissa on 1 350 pysäköintipaikkaa. Hallin yhteydessä on maanalainen kauppakeskus Apaja, joka yhdistää torin laidan liikerakennukset.

Toria reunustavat nykyisin pohjoisessa Kuopion kaupungintalo, idässä Kuopion Osuuspankki, kauppakeskus Sektori ja kauppakeskus Vihtoriksi nimetty liikerakennus, jossa toimi vuoteen 2016 asti Anttilan tavaratalo. Etelässä toria reunustavat Kuopion Lyseon lukio ja kauppakeskus Aapeli sekä lännessä tavaratalot Carlson ja Kuopion Sokos sekä Hallman-yhtiön liiketalo. Torin nurkissa on koillisnurkasta alkaen myötäpäivään Keilatalo, Pankkitalo, H-talo ja liiketalo (Kiinteistö Oy Tulliportinkatu 33), jossa on ollut pitkään Suomalainen kirjakauppa (aiemmin Savolan kirjakauppa) ja muita palvelualan yrityksiä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1775 maanmittari Pehr Kjellman sai tehtäväkseen laatia kaupungille asemakaavan, kun kuningas Kustaa III oli määrännyt silloisen Kuopion kirkonkylän samana vuonna perustamansa Savon ja Karjalan läänin pääkaupungiksi. Jo seuraavana vuonna kaava oli valmis, ja kuningas hyväksyi sen heti. Kjellmanin asemakaavan keskus oli Suurtori, nykyinen Snellmaninpuisto, joka nimettiin muutaman vuoden kuluttua kaupungin perustajan mukaan Kustaan toriksi. Tätä aikaisemmin Pietari Brahen perustaman kaupungin tori sijoittui asemakaavassa nykyisen Kuopionlahden rantaan. Siksi alue on nyt nimetty Brahenpuistoksi ja puiston reunaa kulkee Brahenkatu.[3] Nykyisellä paikallaan tori on sijainnut jo vuodesta 1818 lähtien[1] Kauppatoriksi se muuttui vuonna 1856,[1] kun torikauppa siirtyi tälle paikalle entisen Kustaantorin, nykyisen Snellmaninpuiston paikalta.[4]

Torin alla oleva pysäköintihalli avattiin 700-paikkaisena vuonna 1991. Alatoriremontissa vuonna 2013 sinne tuli noin 650 uutta pysäköintipaikkaa. Alatorihankkeessa Anttilan ja Carlsonin tavarataloihin tehtiin mittavat laajennukset ja remontit, joiden yhteydessä osa keskustakaupasta, esimerkiksi elokuvateatterikeskus piti sijoittaa maan alle.[5] Teatteri rakennettiin kuitenkin uuteen kauppa- ja viihdekeskukseen IsoCeehen. Alatorihanke herätti aikanaan paljon keskustelua, joka kulminoitui kysymykseen kauppahallirakennukseen jälkeenpäin tehdyn kalahallisiiven purkamisesta. Purkamisen estämisen puolesta kerättiin muun muassa nimilistoja. Kauppiaat kannattavat kehittämistä, sillä hallista puuttuu muun muassa asiakas-wc:t. Kaupunginhallitus myönsi kalahallin siivelle purkuluvan. Kalahallin tilalle rakennettiin lasipaviljonki, jossa toimii kahvila.

Kuopion tori on suuri, mikä yhdistettynä sen ajoittaiseen hiljaisuuteen talvisaikana sai 1990-luvun lopulla Kuopion kaupunginjohtajana toimineen Kari Häkämiehen vertaamaan sitä venäläiseen lentokenttään.[6] Tästä heitosta huolimatta se on yksi Suomen vilkkaimmista toreista, ja monien kuopiolaisista levinneiden mielikuvien lähde. Torilta löytyvät vielä tänäänkin perinteiset savolaiset kalakukkoineen, joskin kaupunki ympärillä on nykyaikaistunut. Muun muassa vanhoja puutaloja on hävinnyt uusien ja suurempien liikerakennusten tieltä. Liiketilasta on kuitenkin yleisesti ottaen torin ympärillä pulaa.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Lukkarinen, Heikki et al.: Kivi Kuopion kaupunkirakentamisessa: Kivikierros kauppatori-matkustajasatama-kauppatori (pdf) Geologian päivät, 8.9.2007. GTK, Itä-Suomen yksikkö. Viitattu 17.1.2008.
  2. Patrakka, Jukka: Alatorin pohjaa syynätään. Savon Sanomat, 17.1.2008, s. A3.
  3. Kuopion kartat Pohjois-Savon muisti. Viitattu 17.1.2008.
  4. Kuopion kartat Pohjois-Savon muisti. Viitattu 17.1.2008.
  5. Carlsonin ja Anttilan suunnitelmat 13.5.2005. Kuopio. Viitattu 16.12.2007.
  6. Heiskanen, Markku: Valtuuston päätös lainvastainen?. Viikkosavo, 16.9.2006, s. 10. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 5.9.2009.
  7. Laitinen, Janne: "Vihdoinkin kunnon kävelykeskusta" ja "Näköpiirissä jalankulkijan voitto".. Kuopion Kaupunkilehti, 16.1.2008, nro 3, s. 1 ja 3.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuopion tori.