Heikki Lamusuo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Heikki Lamusuo (s. 9. joulukuuta 1967 Siikajoki) on suomalainen arkkitehti. Lamusuo on suunnitellut etenkin päiväkoti-, elokuvateatteri- ja sairaalarakennuksia, mutta myös hänen piirtämiään asuin-, kulttuuri- ja muita rakennuksia ja alueita on valmistunut. Hän on myös toteuttanut eri puolille Suomea useita taideteoksia, pääasiassa yhteistyössä puolisonsa kuvataiteilija Jaana Partasen kanssa.

Lamusuo työskentelee toimitusjohtajana Kuopiossa toimivassa suunnittelu- ja arkkitehtitoimistossa nimeltä Partanen & Lamusuo Oy.[1] Lamusuo on syntynyt Siikajoella ja asuu nykyisin Kuopiossa. Hänellä on yksi tytär.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bio Rex Kajaani

Hän on valmistunut arkkitehdiksi Oulun yliopistosta vuonna 1996. Hän on opiskellut myös Escola Tècnica Superior d’Arquitectura de Barcelonassa Espanjassa vuosina 1993–1994. Muita opintoja hän on suorittanut Taideteollinen korkeakoulussa Sisustusarkkitehtuurin ja huonekalusuunnittelun laitoksella. Hän on voittanut esimerkiksi Kuopion yliopistollisen sairaalan pääaulan ideakilpailun vuonna 2008 ja toisen palkinnon Yli-Iin Kierikki-keskuksella (työryhmä: Risto Huttunen, Santeri Lipasti, Pekka Pakkanen ja Heikki Lamusuo) vuonna 1999.

Lamusuo on suunnitellut useita päiväkoteja. Lamusuon suunnittelemia päiväkoteja löytyy Rauhalahdesta Kuopiosta, Vuokatista ja Punkaharjulta. Punkaharjun päiväkoti palkittiin arkkitehtuuristaan ainoana suomalaisena päiväkotina kansainvälisessä Making Space 2010 Architectural Award - Arkkitehtuuria ja muotoilua lapsille ja nuorille -kilpailussa Skotlannissa.[2][3]

Lamusuo on suunnitellut useita elokuvateattereita. Ne on suunniteltu vastaamaan uusimpien digitaali- ja 3D-tekniikoiden erityisvaatimuksia. Lamusuo on tehnyt yhteistyötä Bio Rexin kanssa Porvoossa (Bio Rex Porvoo), Espoossa (Bio Rex Sello) ja Kajaanissa (Bio Rex Kajaani). Suomen Elokuvasäätiön Kino K-13 sijaitsee puolestaan vanhassa tiilimakasiinissa Helsingin Katajanokalla.

Lamusuo on suunnitellut myös sairaala- ja terveydenhoitorakennuksia. Hän voitti vuonna 2008 järjestetyn kutsukilpailun Kuopion yliopistollisen sairaalan aulatilojen ja näytteenoton uudistamisesta. Uudistustyö on parhaillaan käynnissä ja valmistuvat 2013. Lamusuo on saanut toimeksiannon suunnitella KYS:n rakennus 2:n julkiset tilat. Tilat valmistuvat vuonna 2014.[4] Terveydenhoitomaailmasta löytyy myös Lamusuon yhdessä taiteilija Jaana Partasen kanssa toteutetut julkiset taideteokset Höyhtyän ruksit vuodelta 2007 (Höyhtyän terveyskeskus Oulussa) ja Alavan lehto vuodelta 2006 (Alavan sairaala Kuopiossa).

Vuonna 2009 Lamusuo yhdessä yrityksensä Partanen & Lamusuo Oy:n kanssa voitti Shanghai Expo 2010 maailmannäyttelyn -kilpailussa Suomen näyttelyn suunnittelukutsukilpailun parhaalla näyttelykonseptilla. Seuraavana vuonna Lamusuo osallistui maailmannäyttelyn Suomen paviljongin sisällön tuottamiseen. Päävastuualuieina mediateokset, äänimaailma sekä oppaiden puvustus. Näyttelysisällön teemana oli Sharing Inspiration ja se esitteli suomalaista osaamista tarinan keinoin luoden positiivista mielikuvaa innovatiivisesta ja luovasta Suomesta.[5][6] Heikki Lamusuo ja hänen vaimonsa ideoi maailmannäyttelyyn myös valtakunnallisen Artistiopas – hankkeen pääyhteistyötahona Finpro. Hanke mahdollisti 16 taiteilijan esiintymisen Shanghain maailmannäyttelyssä. Hankkeen tarkoituksena oli myös tuoda uusia toimintatapoja sekä malleja taiteilijoiden työskentelyyn sekä edesauttaa taiteilijoita kansainvälistymisessä. Artistiopas® on rekisteröity tavaramerkki, jonka omistaa Partanen & Lamusuo Oy.[7]

Taiteen kaava[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lamusuo loi Taiteen kaava -konseptin, jota käytetään nykyisin jo usein kaupunkisuunnittelun välineenä. Taiteen kaava on keino ohjata rakennetun ympäristön kehitystä viihtyisäksi kulttuuriympäristöksi. Se yhdistää taiteen, kulttuurin ja rakentamisen yhteennivoutumista jo yleiskaavan suunnitteluvaiheessa. Ympäristöministeriö tuki pilottihankkeena Taiteen kaavan laatimista Kuopion Saaristokaupunkiin.[8] Vuonna 2007 Kuopion kaupunginhallitus hyväksyi taiteen kaavan noudatettavaksi ohjeellisena kaikessa Saaristokaupungin suunnittelussa ja toteutuksessa.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]