Terho Sakki
Terho Sakki (15. lokakuuta 1930 Viipurin mlk. – 24. lokakuuta 1997 Hyvinkää) oli suomalainen kuvanveistäjä.
Henkilöhistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sakki syntyi Viipurin maalaiskunnassa ja päätyi evakkoon Kytäjälle. Hän opiskeli ensin viilariksi, mutta siirtyi sitten mainososastolle töihin ja kävi Taideteollisuuskeskuskoulun iltalinjaa. Sakki jatkoi opintojaan vielä Suomen Taideakatemian koulussa, josta hän valmistui 1957. Edellisenä vuonna Sakki oli ostanut Tyko Sallisen ja Jalmari Ruokokosken taiteilijatalot Humalan ja Krapulan ja työskenteli ja asui niissä perheineen. Sakki palkittiin Pro Finlandia -mitalilla 1971, professorin arvonimi hänelle myönnettiin 1982.[1] Sakki on haudattu Humalan ja Krapulan pihapiiriin.[2]
Taiteellinen tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Veistostensa materiaaleina Sakki käytti romuterästä, graniittia ja pronssia.[3] Hän teki useita julkisia monumentteja, mutta hänet tunnetaan myös mitalien suunnittelijana.[4] Tyyliltään Sakki liikkuu abstraktin rajamailla. Teosten muotokieli perustuu usein luonnonmuotoihin, mutta käsittely on vapaata. Halkaistut muodot ja reliefinomaisuus ovat Sakille tunnusomaisia.[5]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Heimotulet, Seinäjoki, 1965
- Nouseva kaari, Rajamäki, 1966
- Valajapatsas, Karkkila, 1973
- Kalevala-muistomerkki, Tampere, 1973
- Soihtu, Turku, 1975
- Ravustajapoika, Oulainen, 1977[6]
- Väkevät Näkevät Tekevät, Kuusamo, 1986[6]
- Lasse Virenin juoksijapatsas, Helsinki ja Myrskylä, 1994
Kuvia teoksista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Verryttelevät pojat, 1959, Lappeenranta.
-
Pärskepyrstö, 1961, Hyvinkää.
-
Runoratsu – sotaratsu / Yrjö Jylhän muistomerkki, 1964, Tampere.
-
Heimotulet, 1965, Seinäjoki.
-
Reliefi Ehnroosin koulun seinässä, 1965, Mäntsälä.
-
Suomen itsenäisyyden 50-vuotisreliefi, 1966, Tampere.
-
Korkokuva, 1966, Hyvinkää.
-
Nouseva kaari, 1966, Nurmijärvi.
-
Taiteen tammi, 1968, Pori.
-
Hyöky, 1970, Hyvinkää.
-
Valaja, 1973, Karkkila.
-
Kalevala-muistomerkki, 1973, Tampere.
-
Kasvu, 1974, Pori.
-
Soihtu, 1975, Turku.
-
Ravustajanpatsas, 1977, Oulainen.
-
Artturi Leinosen muistomerkki, 1978, Kauhava.
-
Puro, 1979, Hyvinkää.
-
Kasvaen, Rakentaen, 1980, Helsinki.
-
Artturi Leinosen muistomerkki, 1981, Vaasa.
-
Prima vera - Purot kalliossa, 1983, Kuopio.
-
Merikosken muusat, V. A. Koskenniemen muistomerkki, 1985, Oulu.
-
Kasvu, 1986, Hyvinkää.
-
Väkevät näkevät tekevät, 1986, Kuusamo.
-
Muusat, 1987, Turku.
-
Eteenpäin, ylöspäin, 1988, Mäntsälä.
-
Primavera II, 1991, Kuopio
-
Karjalaisten evakkotien muistokivi, 1991, Hyvinkää.
-
Veteraanien muistokivi, 1992, Hyvinkää.
-
Lasse Virénin patsas, 1994, Helsinki.
-
Lasse Virénin patsas, 1994, Myrskylä.
-
A. I. Virtasen muistomerkki, 1995, Helisnki.
Muistolaattoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Jalmari Ruokokoski ja Anton Lindfors, Hyvinkää.
-
Tyko Sallinen, Hyvinkää.
-
Helene Schjerfbeck, 1966, Hyvinkää.
-
Hyvinkään Parantolan muistolaatta, 1990, Hyvinkää.
-
Ensimmäisen villakehräämön muistolaatta, 1992, Hyvinkää.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kuvataiteilijamatrikkeli
- ↑ Terho Sakki Hyvinkää. 25.1.2018. Hyvinkään kaupunki. Viitattu 30.12.2018.
- ↑ Humala ja Krapula (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Tampere.fi (myös teoskuvia)
- ↑ Oulun taidemuseo (Arkistoitu – Internet Archive) (myös teoskuva Merikosken muusat, 1985)
- ↑ a b Suomen muistomerkit, Osa IV, Pohjanmaa, s. 35, 54. Väriteos Henna Oy, 1996. ISBN 951-97134-3-3.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|