Keskustelu:Luettelo Kuopion julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


... voi olla vaihtunut - Tulla ja mennä (2004)[muokkaa wikitekstiä]

Kohtuullisen vaivannäön jälkeen sain kohdennettua listalla merkityn, taiteilijan itsensä 5,3 metriä korkeaksi ilmoittaman, maalatusta metalliputkesta muokatun Kaisa Törmäsen Tulla ja mennä -teoksen (2004). Listalla mainitaan sen sjaitsevan Rypysuon kaupunginosan (joka paikallisesti tunnetaan Länsi-Puijona) Kanervatiellä. No ei löytynyt satelliitti eikä lentokuva-aineistoista tai kaavapiirroksista eikä Googlen Street Viewlla, vaikka lähteeksi merkityn kuvauksenkin katsoin. Sitten verkkohaku vielä kerran teosnimellä. Jo napsahti esiin kevätkesäinen kuva punaisesta puolisydämestä kehystämässä kevyenliikenteen väylän kulkijoita tältä sivulta. Sen sain kutakuinkin paikannettua Kanervatieltä lähtevän kevyenliikenteen väylän varrelle noin koordinaatteihin 62.9184°N, 27.6421°E . Ihmettelin kuitenkin, miksei teosta näy korkean erottelukyvyn tuoreissa lentokuvissa. Miljö on muuttunut teoksen kulmille nousseiden asuintalojen vuoksi. Olisiko varastoitu rakennustöiden takia? Huomasin nyt, että Kaisa Törmänen esitti myöhemmin verkkosivullaan teoksesta toisenkin kuvan maininnalla "Kuopio, Länsi-Puijo, uusi sijoitupaikka 2014". Sitä siis etsimään, samassa kaupunginosassa pysytään. Kuvan ja vertailuaineiston perusteella arvioin uudeksi osoiteeksi noin 30 metriä "Latutie 19":n kääntöpaikan länsipuolelta (Suurmäentieltä) lähtevän, loivasti ylämäkeen, suurjännitelinjojen lähellä kulkevan kevyenliikenteenväylän, joka johtaa Länsi-Puijon koulun luo (jonka voisi ystävällisesti myös kuvata, matkaa runsas 300 m lisää), teosta voi hakea luokkaa 50 metrin päästä Suurmäentieltä alustavilla koordinaateilla 62.9135°N, 27.6392°E. Teoslistan Kanervatien> voi vetää yli ja päivittää. Linnuntietä teos on siirtynyt noin 570 metriä etelälounaaseen. --Paju (keskustelu) 28. heinäkuuta 2018 kello 03.20 (EEST)

Voishan se Tulla ja mennä tuossa jossakin olla. Laitoin arvion luetteloon. Kuva teoksesta uudessa paikassa --Aulis Eskola (keskustelu) 3. elokuuta 2018 kello 15.04 (EEST)
Hyvin todennäköisesti uusilla koordinaateilla päästään lähelle, muutaman (kymmenen) metrin sisään. Kovasti olivat samannäköiset puut taustalla esimerkiksi taiteilijan uudesta sijainnista esittämän valokuvan ja Google Street View:n sopivasti kohdennetun kuvakulman välillä. Siihen vielä tavalliset ilmakuvat ja sen sellaiset päälle. --Paju (keskustelu) 6. syyskuuta 2018 kello 23.43 (EEST)
Kannattaiskohan ottaa yhteyttä taiteilijaan? --Aulis Eskola (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 00.19 (EEST)
Kirjoittelen parhaillaan sähköpostia hänelle. Katsotaan mitä hän vastaa. --Paju (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 15.58 (EEST)
Sain kuvallisen vastauksen. Ilman kuvaa vastaus kuuluu:
Hei,
sydän löytyy Rypysuon tien varrelta, sijoitettu aivan ajotien lähelle.
Kävelytie tulee Julkulasta, ajotiellä suojatie, josta kävelytie jatkuu koululle päin.
Myös sähkölinja kulkee sydämen vierestä. Tämän tarkempia koordinaatteja en osaa antaa.
Kuva on otettu elokuussa-18, jolloin kävin tarkistamassa sen ja siellähän se oli -
paikallaan! Sen kyllä näkee, jos kulkee pyörällä tahi autolla. Tämä on siis sydämen uusi paikka (2014).
Alkuperäiseltä paikaltaan se jouduttiin siirtämään, koska tilalle rakennettiin asuntoja.
Teos on taidekilpailun tulos.
Toivottavasti nyt löytyy!
terveisin
Kaisa Törmänen
Tutkailen tätä kartta-aineistoa vastaan ja saatua uutta kuvaa vielä illemmalla, ennen kuin esitän mahdollista uutta paikkaa. Mutta siis taiteilijan vahvistamana tämänkin teoksen olemassaololle yhä löytyi varmistus. Hän on tarkistanut ja kuvannut teoksen viime kuussa. --Paju (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 20.24 (EEST)
Kaisa Törmäseltä saatu viesti Julkulasta tulevasta kävelytiestä (siis pohjoisluoteesta, eikä etelästä) ja 19.8.2018 päivätty valokuva, jossa näkyy kävelytietä reunustava pinkki sydänkaari (teos), suojatie ja sille saapuva auto sekä lähimpiä sähkötolppia, auttoivat uuden, vuoden 2014 sijoituspaikan löytämisessä. Teosta ei näy Googlen Street Viewllä (sama suojatie ja sähkötolpat merkintöineen kyllä), mutta ilahduttavasti se näkyy juuri ja juuri Kuopion karttapalvelun ilmakuvassa. Korjattu paikkalinkki: 62.9208°N, 27.6363°E. Palautan teoksen takaisin taulukkoon uudella kohdistustiedolla (ja mahdollisesti myös katuosoitteella). --Paju (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 21.09 (EEST)
Mysteeri ratkaistu :) Toi tarkka ja tuore ilmakuva varmistaa havainnon, kaaren muotohan näkyy hyvin siinä. --Aulis Eskola (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 23.16 (EEST)

Sankarimuistomerkit[muokkaa wikitekstiä]

Kuopion kaupungille kuntaliitosten myötä kuuluu kymmenkunta sankarihautausmaata ja -muistomerkkiä. Aiin päivittää ne tähän artikkeliin lähipäivinä kuvien kera. --Hotarju (keskustelu) 23. tammikuuta 2018 kello 20.53 (EET) Lisäilin ne sankarimuistomerkit joista minulla on kuvat ja tarkemmat tiedot. Ensi kesänä käyn Savossa , joten jos silloinkin puuttuvat niin lisäilen sitten --Hotarju (keskustelu) 24. tammikuuta 2018 kello 21.13 (EET)

Lisättävää[muokkaa wikitekstiä]

Syväniemi, Karttula[muokkaa wikitekstiä]

Muistomerkkejä Syvänniemessä, Karttulassa: http://www.syvanniemi.org/historia.html --Aulis Eskola (keskustelu) 1. tammikuuta 2018 kello 01.16 (EET)

Joo, toiseen näistä törmäsin jo kuvan kanssa alempana ("Pappilan luona on taistelusta kertova muistomerkki"). Syvänniemen ortodoksisen rukoushuoneen (Ylienkeli Mikaelin rukoushuone, Mihailantie 8, Syvänniemi, Karttula; per Kuopion ortodoksisen seurakunnan alueella olevat pyhäköt, ort.fi); coord 62.8681 N, 27.1611 E; joka muuten uupuu ortodoksisten kirkkojen ja rukoushuoneiden luettelosta) luona olevan muistoristin kaatuneille venäläissotilaille voisi lisätä listalle. Tuon rukoushuoneenolin jo Syvänniemen ja Karttulan kirkkojen tavoin jo kohdentanut täydennettävien kuvien/ artikkelien listoilleni.--Paju (keskustelu) 27. heinäkuuta 2018 kello 03.58 (EEST)
Lisäsin taulukkoon Syväniemeltä myös Suomen sodan 1808–1809 Löttökosken 14.9.1808 taistelussa kaatuneiden venäläissotilaiden muistomerkin kuvineen. Nyt Syväniemeltä on mukana neljä muistomerkkiä. --Paju (keskustelu) 17. syyskuuta 2018 kello 21.08 (EEST)
Karttulan kulttuuriympäristöön koululaisia perehdyttävä Karttulan koulujen Ympäristöpolku (Pihkainmäki, Syvänniemi, Karttulanlahti ja Airaksela) mainitsee 1) Suomen sodan 1808 – 1809 taistelupaikan muistomerkin Syvänniemen vanhassa pappilamiljöössä ja 2) Airakselan sukumuistomerkin (vuodelta 1948), ja näyttää näistä kuvat sivulla 10 (vuosiluku s. 19). Ensinmainitun täsmennän tuonnempana. Jälkimmäinen pytinki sijaitsee Kuopion (aiemman Karttulan) Airakselan kylässä per tämä. Kymmenkunta kilometriä Google Street Viewllä "ajeltuani" muistomerkki löytyi Karttulan Airakselasta, Airakselantien varrelta: 62.7465 N, 27.3988 E. Tuolle voisi varmaan lisätä myös Airakselantien tienumeron (jäi nyt tuonnemmaksi). --Paju (keskustelu) 27. heinäkuuta 2018 kello 03.40 (EEST)
Tuon Airakselan sukupatsaan tienumeroksi voi laittaa Airakselantie 714, jolla Google Maps ja Google Street View löytää noin 10 metrin päähän. Suomen sodan 1808 – 1809 taistelupaikan muistomerkin osoite ja koordinaattitiedot: Kuttajärventie 6, Syvänniemi, Kuopio. Muistomerkki on Syvänniemen opastekartan takana pienellä kumpareella, Syvänniemen vanhan pappilaan (nyk. päiväkotiin) johtavan tien alussa; Karttula, Syvänniemi; 62.867°N, 27.1655°E.--Paju (keskustelu) 29. heinäkuuta 2018 kello 02.26 (EEST)

Sisätilojen teokset[muokkaa wikitekstiä]

Luettelon otsikoinnissa ei mainita, että lista käsittäisi vain ulkotilojen teoksia. Paikallinen Pohjois-Savon taiteilijahekemisto (päiv. 2008) mainitsee joukon julkisia teoksia, joista ainakin osa lienee sisätiloissa olevia julkisia veistoksia tai seinämaalauksia. Esimerkiksi GRÖNDAHL, Tauno (Niiralan lastentalon seinämaalaus, 1952; nyk. päiväkodin seinällä per Tauno Gröndahl Onnellinen aika 100 vuotta syntymästä. Kuopion ...), HEIKKINEN, Unto (Särkiniemen kirjaston seinämaalaus, Männistön vanhan kirkon alttarimaalaus), HYTTINEN, Anja ”Linnun siivin” –triptyykki/ Yleisradio, Kuopio (1980; oliko Yle jo tuolloin Niiralan Kotkankalliolla ??), ja lista jatkuu... Tämä tupsahti vastaan, kun haeskelin Erkki Korhosen syntymäaikaa varmistuakseni, ettei henkilö ollut kukaan aiemmin Erkki Korhosen täsmennyssivulla olleista henkilöistä. Varmistuttuani, että kyse on eri henkilöstä, lisäsin hänet täsmennyssivulle ja täsmensin julkisen taideteosluettelon Erkki Korhosia niin, että ohjautuu täsmennyssivun sijaan yksilöivälle, tätä kirjoittaessa tekijäänsä odottavalle artikkelisivulle. --Paju (keskustelu) 26. heinäkuuta 2018 kello 01.29 (EEST)

Ei sisätilojen teoksia luetteloon. Luettelo esitellään kyllä tarkasti "Luettelossa ei mainita rakennusten sisällä ja suljetuilla sisäpihoilla olevia julkisia teoksia". --Aulis Eskola (keskustelu) 22. syyskuuta 2018 kello 08.08 (EEST)
Osin suljetuilla sisäpihalla tai alueella olevia teoksia on tällä ja monella muulla listalla mukana monin kappalein. Listalla on jopa Sirenin teos kulkuvalvotulta (omaa avainta vaativalla), miltei aina suljetulla alueelta. KYS:n päivystyksen aulassa oleva teos sen sijaan on julkinen taideteos, joka ilmeisesti on 24/7 avoinna olevassa tilassa ja jonka sadat ihmiset kohtaavat päivittäin; ja suuri osa tästä joukosta vaihtuu päivittäin. Hyvin julkisessa tilassa oleva, julkisesti omistettu, ja mielellään myös wikipediassa esilletuomista kaipaava taideteos siis. Teoslistoja ei ole otsikoitu "Luettelo julkisista ulkotilojen taideteoksista...", eli wikipedia nykyrajauksella johtaa lukijoitaan harhaan ja siten ainakin hieman vääristäen korostaa kuvanveistäjien tekemiä julkisia, säätä kestäviä teoksia ja muistomerkkejä muiden kuvataiteen (ja valtakunnallisesti muidenkin taiteenlajien, kuten ääniteosten) teosten kustannuksella. Listan otsikointi on muutettava ja/tai teosten saavutettavuuden esteet kuvattava selvemmin esimerkiksi luokittelemalla teokset saavutettavuusluokkiin (sen vapausasteen mukaan, miten niiden luokse pääsee). Niin koti- kuin ulkomaisille kulttuurimatkailijoille, ja paikallisille wikipedian lukijoille myös kiinnostavimmat ja julkisimmat, kulkureittien lähellä olevat sisätilojen teokset ovat sopivia tutustumiskohteita. Miksemme niitä toisi esille? Teemme wikipediaa tavallisille kulttuureista ja omaa ympäristöistään kohtaan uteliaille lukijoille (herättelemme myös uutta yleisöä), emme niinkään kulttuuribyrokraateille tai taidearvostelijoille! --Paju (keskustelu) 23. syyskuuta 2018 kello 01.27 (EEST)
Tässä yhteydessä ulkotila käsitetään sisätilan vastakohtana. "Ei sisällä" tarkoittaa "ulkona".
Tämä on koko projektin yleisperiaate ja tuotu esiin kussakin luettelossa (monien muiden rajausten ohella). Sisätilojenkin kohteita voi kernaasti luetteloida haluamiltaan paikkakunnilta, mutta siihen pitää perustaa omat luettelonsa - vähintään luettelo-osionsa. --Aulis Eskola (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 08.51 (EEST)
Olen tehnyt aloitteen sisätilojen teostenkin luetteloimiksi: Keskustelu wikiprojektista:Suomen julkiset taideteokset ja muistomerkit Wikipediaan#Aloite sisätilojenkin teosten esittämiseksi rajatusti haluttujen kuntien kohdalla. Jatketaan keskustelua siellä. Toivon sinultakin, Paju, kannanottoja. --Aulis Eskola (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 09.18 (EEST)

Portaali[muokkaa wikitekstiä]

Valoteos Portaali valittiin kilpailussa alkuvuonna 2017 rakennettavaksi Kuopion Savilahdesta keskustaa kohden johtavaan kevyen liikenteen tunneliin. Syksyllä 2017 viestittiin, että teos - maalaus ja valot - rakennettaisiin keväällä 2018.[1] Olisikohan jo valmis? Voisi lisätä listalle! Kartta-aineiston mukaan Savilahdesta on ainakin kaksi kevyen liikenteen väylän tunnelia viitostien tai /ja radan ali Niiralaan. Eli valmistumisen lisäksi paikkakin vaatii täsmennystä.--Paju (keskustelu) 27. heinäkuuta 2018 kello 23.46 (EEST)

Portaali-valoteosta vasta pystytetään/rakennetaan (per Savon Sanomat 6.8.2018). Luulisin, että viimeistään syyskuussa olisi valmista, koska Kuopion Savilahdessa on silloin valoaiheinen teemaviikonloppu. Paikka täsmentynyt KYS:n ja Hatsalan klassisen koulun väliseen valtatien 5 alikulkutunneliin; koordinaatit 62.8962°N, 27.6514°E. Kaupunginosa ei siten ole Savilahti, vaan Puijonlaakson ja Hatsalan rajaseutu. Tekijänä (voittaneessa työssä oli) Sun Effects Oy:n 11-henkinen työryhmä.--Paju (keskustelu) 9. elokuuta 2018 kello 22.56 (EEST)

Tykki[muokkaa wikitekstiä]

Tykki muistomerkkinä? Sotilaspojat-muistomerkki uupuu listalta, se löytyy lähteen mukaan Puistokadulta (Kuopion vanha kasarmialue) ja on kaupungille perinnekillan lahjoittama ilmatorjuntatykki Bofors, 40 Itk 38, per Suomen sotilasmuistomerkit 1939-45 - Kuopio. Toinen lähteessä listattu kohde eli Karjalan evakkotie -muistomerkki oli jo listalla, koska se löytyi myös Kuopion kaupungin listalta. --Paju (keskustelu) 28. heinäkuuta 2018 kello 04.36 (EEST)

Korjaan edellistä. Koordinaatteja täsmentäessäni löysin tämän listalta, mutta oli nimellä "Kuopiota talvi- ja jatkosodissa puolustaneiden muistomerkki (Ilmatorjuntatykki ja muistolaatta)". Ehkä muistomerkin vaihtoehtoisen nimen Sotilaspojat voisi kirjata?--Paju (keskustelu) 28. heinäkuuta 2018 kello 18.43 (EEST)

Juankoski[muokkaa wikitekstiä]

On Juankoskella muutakin kuin Juice Leskisen muistomerkki. Ilmeisesti useita sikäläisiä muistomerkkejä ei vielä ole listalla mukana. Ymmärrettävästi esimerkiksi vuonna 2015 tehty Kuopion julkisten ulkoteosten kartoitus ei niitä sisällä, koska kuntaliitos tapahtui vasta 2017. Esimerkiksi Juankoskeen aikonaan liitetyn Muuruveden sankarihautausmaalla on joitain yleisiä muistomerkkejä, jotka mainitaan esimerkiksi täällä. Myös Juankosken (vanhan) hautausmaan sankarivainajille on ristiaiheinen yhteismuistomerkki, (mutta Kauniskummin hautausmaan tai Ruislammen hautausmaan kohdalla en vastaavaa mainintaa yleisistä muistomerkeistä huomannut). Säyneisen hautausmaalla on Sotaan lähteneiden muistomerkki ja Säyneisen sankarihautausmaalla ristiaiheinen erikoismuistomerkki vapaussodassa sekä talvi- ja jatkosodassa kaatuneille. Ihmettelisin yleisemminkin, jos ei yhtään muistolaattaa tai muistomerkkiä tai julkista taideteosta löytyisi esimerkiksi Juankosken ruukin alueelta? Ehkä joku FB:n yksityiskäyttäjä kysäisee asiaa Juankosken Kulttuurihistorialliselta seuralta? --Paju (keskustelu) 28. heinäkuuta 2018 kello 05.14 (EEST)

Jo lyhyellä haulla löytyi, esimerkiksi nämä: Ainakin Juicen synnyinkotiin Juankoskella uutisoitiin kiinnitettävän muistolaatta vuonna 2015. Ja Juankoskena Muuruvedellä vihjataan olevan Punaisten muistomerkki, mutta oliko se sittenkin jonkun ylöskirjattu toive muistomerkistä, kun enempää tietoa ei sivulla ole? Juankosken (aiemman) kaupungintalon pihassa on Juankosken sotaan lähdön muistomerkki (1989). Lisäksi Säyneisen kirkko (Kirkkoharjuntie 7, Juankoski) annetaan osoitteeksi toiselle Juankosken sotaan lähdön muistomerkille (1970). Toisaalta aiemmin Säyneisten hautausmaan kohdalla sanotaan kirkon edessä olevan Sotaan lähteneiden muistomerkki (1993), joka saattaa tarkoittaa samaa kohdetta (vuosilukuerosta huolimatta). Havaintona: Säyneisen kirkon artikkelissa kirkkoa esittävässä valokuvassa näkyy (sotavuosien vuosiluvuilla varustettu) muistoristi.--Paju (keskustelu) 28. heinäkuuta 2018 kello 05.51 (EEST)
Kolme Säyneisen kirkon lähistöllä olevaa kohdetta, mukaanlukien kirkon vierellä sankarihautausmaalla oleva muistomerkkinä toimiva risti lisätty listalle 22.9.2018. Entinen Juankosken kaupunki siihen liitettyine alueineen vaatii vielä taustatyötä tämänkin jälkeen esimerkiksi muiden pyhäkköjen ja hautausmaiden muistomerkkien osalta. Olisi wikipedian kannalta toivottavaa, että tuohon ilmansuuntaan matkaava dokumentoisi myös muita wikimerkittäviä kohteita seudulla. --Paju (keskustelu) 23. syyskuuta 2018 kello 13.34 (EEST)

Taidemuseon lista[muokkaa wikitekstiä]

Kuopion taidemuseon 22. tammikuuta 2018 päiväittämässä Kuopion julkiset taideteokset ja muistomerkit ulkotiloissa oli (ainakin) kaksi uutta patsasta:[2]

  • Metsän kansa; Kiinteistö Oy ET-Hoiva-asunnot 1, Mäntykampus, Lönnrotinkatu 25:n piha, Männistön kaupunginosa; tekijänä Kirsi Miettinen ja Marko Ausma; 2015, materiaalina puu
  • Pölläkkä Petolehdossa, Petosentien – Lehtoniementien kiertoliittymä, Pirtin kaupunginosa; tekijänä Antti Immonen (s. 1973); 2017, materiaalina teräs
  • Lisäilen nämä aluksi kommentoituun työstötaulukkooni, jonka olen jakanut Kuopion keskustassa (5 kaupunginosaa), ja muualla Kuopiossa sijaitsevat työt sisältäviin taulukoihin. Kaikki keskustan kohteet olen kohdentanut (pari-kolme suurinpiirten); muualla Kuopiossa sijaitsevista on kohdistamatta tässä vaiheessa 15 työtä. Tämän jälkeen otan työn alle aiemmin mainittun valoteoksen Savilahden tunnelissa (jos asennettu, voisin yrittää varrmistaa Niiralan kaupunginosassa asuvalta ystävältä, tai kilpailutyön voittaneelta helsinkiläiseltä valoyritykseltä) ja (ainakin) edellä mainittuja Juankosken teoksia. Tässä vaiheessa etsityistä keskustan ulkopuolisista teoksista muutama on kohdistettu hyvin karkeasti (sijainti voi poiketa yli 300 m), eli ne vaativat esim. puhelintiedusteluja etukäteen, ennen kuin kohteita kannattaa lähteä hakemaan.--Paju (keskustelu) 29. heinäkuuta 2018 kello 04.06 (EEST)

Ilahduttavasti Kuopion taidemuseo on alkanut sisällyttää uuteen alueellisesti järjestettyyn julkisen taiteen tiivistelmäänsä myös joitain julkisisten rakennusten sisätilojen julkisia teoksia. Aluksi listalla on 9 kpl teosta tuomiokirkosta, kaupunginteatterista, musiikkitalostaia, kaupunginmuseosta, kaupungintalosta, keskussairaalasta ja yhdestä päiväkodista.[3] Käsitykseni mukaan tämä on vain osa kaikista sisäteoksista, mutta - yhtäkaikki - tunnustaa julkisia sisäteoksiakin julkiseksi taiteeksi. Itseäni listatuista kummeksuttaa päiväkodin sisätiloissa olevan teoksen poimiminen mukaan. Yleensä kun päiväkoti toimii, ne ovat lasten suojelemiseksi kotirauhan tavoin suurelta yleisöltä suljettuja julkisia (tai yksityisesti omistettuja) tiloja. Ehkä pitää ottaa selvää miksi tämä päiväkoti on päässyt listalle (mutta esimerkiksi Niiralan päiväkodin "laulusalissa" oleva taide ei; joka ja muita sisäteoksia mainitaan Pohjois-Savon kuvataiteilijoiden luettelossa tekijöittensä tunnetuimpiin kuuluvina töinä).--Paju (keskustelu) 29. heinäkuuta 2018 kello 04.06 (EEST)

Kappeli hautausmaalla[muokkaa wikitekstiä]

Periaatteellinen ja ehkä vähän määrittelykysymyskin: Jos muistomerkki on rakennus, kuuluuko se muistomerkkilistalle? Pieni siunauskappeli käveli vastaan Ison hautausmaan artikkelia aloittaessani. Lähteestä löytää kuvankin, ja koordinaatit voidaan hakea. Eli hautausmaalla venäläisille sotilaille (Donin kasakoille) on ilmeisesti pystytetty muistomerkiksi pieni kappeli vuonna 1912. Listaammeko sen hautausmaan ryhmämuistomerkkinä sankarivainajien tai vakaumuksensa vuoksi surmattujen (punaisten) yhteisten hautamuistomerkkien tavoin? --Paju (keskustelu) 30. heinäkuuta 2018 kello 06.14 (EEST)

Aiheesta keskustellaan kohdassa Keskustelu wikiprojektista:Suomen julkiset taideteokset ja muistomerkit Wikipediaan#Onko muistorakennus muistomerkki? --Aulis Eskola (keskustelu) 23. syyskuuta 2018 kello 00.45 (EEST)
Toisaalle siirretyssä keskustelussa on esitetty siirtäjän esilletuoman Tykki ja muistolaatta -kriteerin mukaista kuva-aineistoa. Kelpaako hautapaikan muistokappeli tällä muistolaatan sisältävällä lisäyksellä Kuopion muistomerkkien listalle? --Paju (keskustelu) 1. lokakuuta 2018 kello 21.43 (EEST)

Louhin uppoamisen muistomerkki[muokkaa wikitekstiä]

Lisäillessäni koordinaatteja kyläartikkeliin Enonlahti (Vehmersalmi) huomasin, että artikkeli mainitsi (ilmeisesti lähteenä käytettyyn teokseen perustuen) siellä sijaitsevan Eero ja Seija Äijön suunnitteleman muistomerkin, joka on julkistettu vuonna 1965 itsenäisen Suomen suurimman sisävesionnettomuuden (höyrylaiva S/S Louhin uppoaminen 15. toukokuuta 1934) tapahtumapaikan lähelle. Esimerkiksi Kuopion kaupungin karttapalvelun kautta peruskartasta löytyy muistomerkkisymboli Pahkakallion talon pihapiiristä koordinaateilla 62.6883°N, 28.06°E. Lahden vastarannalla on Harjulan talo, jonka laiturissa laiva oli hieman ennen uppoamistaan käynyt. --Paju (keskustelu) 8. elokuuta 2018 kello 18.10 (EEST)

Kuvattu, ja lisätty artikkeleihin. Koordinaatteja saatan hitusen korjata kun siihen vaiheeseen ehdin.--Paju (keskustelu) 23. syyskuuta 2018 kello 01.31 (EEST)

Uusia löydöksiä[muokkaa wikitekstiä]

Mainitsen eräänä välihavaintoina, että viikon aikana sisään on löytynyt ainakin 4 uutta muistomerkkiä tai patsasta, ja paljon muuta. Syvänniemen ortodoksisen rukoushuoneen etunurkan vieressä on Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki, josta kyläyhdistyksenkään sivu ei kerro. Savon Kielen Seuran toimesta tai aloitteesta pystytetyistä muistomerkeistä monet ovat jo Kuopion taidemuseon listan kautta mukana, mutta eivät kaikki. Aulin Rimmin veistämä krevi Johan Henrik Tawastin pienoispatsas Maaningan hautausmaalla (Maaninka) uupuu. Kahden muistomerkin (Kansanrunouden tutkimisen muistomerkki ja Aulin Rimmin valama prof. Lauri Kettusen muistoreliefi) paikaksi Savon Kielen Seura kertoo Kuopion yliopiston, ja julkaisuvuosien perusteella päättelen silloin paikaksi Savilahden kaupunginosassa olevan yliopistorakennukset. Näistä jälkimmäinen mainitaan kansallisbibliografiassakin julkisena teoksena ja Seuran julkaisussa Lauri Kettusen reliefisarjan toinen kopio möllöttää ulkotilassa ison muistokiven päällä toisaalla Savossa. Tekstari Kuopion yliopistokampuksella vaikuttaneelle taholle antoi alustavaksi paikaksi ainakin Kettusen reliefille arvelun "Snelmanian 2. krs aula?" eli mahdollisesti sisäsijoituksen. Eli näitä kahta selvittelen lisää.

Mainitsen lisäksi, että Kuopion graffiteista löytyy on yli 1700 kuvan valokuvagalleria kaupunginosittain. Pääosia on kuvia tageista; joista esimerkiksi junanavaunujen tagit taitavat edustaa selkeästi vahingontekoa/ilkivaltaa (olla lain väärällä puolella). Silti yksittäistä/-iä graffittigallerian teoksiakin voisi harkita julkisten taideteosten listalle, mikäli niiden voidaan varmistua olevan luonteeltaan pysyvämpiä eli myös kiinteistöjen tai katutilan omistajien ja kaupungin tms. kohteista kunnossapitomielessä vastaavan tahon hyväksymiä; esim. 1, 2, 3 4, 5 - läheskään kaikkia en vielä ole käynyt läpi. Ajatuksia katutaiteen töiden mukaanottamisesta (näiden teostiedoissa ja sijainnissa yms on selviteltävää)? --Paju (keskustelu) 11. elokuuta 2018 kello 05.20 (EEST)

Graffitista / muraalista pitäisi löytää jonkin sortin lähde, jotta sellaisen voisi ottaa mukaan luetteloon. Pitäisi pystyä esittämään lähteeseen perustuen kohteen nimi, tekijä tai edes valmistumisaika. Vertaa Luettelo Tampereen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä#Seinämaalaukset Hiedanrannassa. --Aulis Eskola (keskustelu) 1. lokakuuta 2018 kello 23.11 (EEST)

Hatsalan koulun säleikkö[muokkaa wikitekstiä]

Arkkitehti Kaisu Vasaran suunnittelema, vuonna 2017 valmistunut Hatsalan koulun ruokala. Kuvattu eteläisen seinusta suunnalta varjostussäleikköä korostaen.

Kuopion fotosafarin 1. kierroksen kävelyllä kyytiä Pitkälahteen odottaessani kiinnitin huomiota Hatsalan koulun uudisrakennuksen taiteelliseen "varjostussäleikköön" (Opistotie 5, R-rakennus, Hatsala). Nyt täydentäviä tietoja jälkikäteen hakiessani on selvinnyt, että kyseessä taitaa olla Sveco Rakennustekniikan arkkitehti Kaisu Vasaran suunnitteleman Hatsalan koulun ruokalan (2017) julkisivun eteläsivun kuvioitu, rakennuksen mittainen varjostussäleikkö (ehkä laserleikattu, jollain tavalla käsitelty metallilevy? Tms.; tarttis selvittää).[4][5] (varjostussäleikkö näkyy hieman yhdessä kuvassa) Se edustaa nykyaikaista julkisivutaidetta siinä missä tiilipintojen reliefit ja vastaavat muutama vuosikymmen aiemmin. Tästä löytyy parempikin kuva, mutta käsitystä saa jo koulu-artikkeliin liitetystä yleiskuvasta, jossa tämä kuvitettu varjostussäleikkö näkyy viistosti sivusta kuvan oikeassa laidassa. --Paju (keskustelu) 19. syyskuuta 2018 kello 02.26 (EEST)

Kuva Hatsalan koulun ruokalasta lisätty. Kuvasta ilmenee paremmin, millaisesta rakennuksen eteläseinämän varjostussäleikköä olin tuomassa keskusteluun julkisen taiteen teoksista. Mitä mieltä tästä ollaan? Kysytäänkö suunnittelijalta sähköpostilla, oliko hänellä joku erillinen teosnimi tälle säleikölle? --Paju (keskustelu) 23. syyskuuta 2018 kello 23.14 (EEST)
Tästä kohteesta keskusteluun eivät muut ole vielä osallistuneet. Mitä asiasta ajatellaan? Tarvitaanko aiheesta lisätietoja, eli pitäisikö suunnittelijalta kysyä esimerkikksi mahdoillista teosnimeä? Jos teosnimi saadaan, lähteistystä tälle uudisrakennuksen osana julkaistulle aiheelle olisi varmaan helpompi haeskella. Epävarmaa toki on, löytyykö sellaista helposti. --Paju (keskustelu) 1. lokakuuta 2018 kello 21.48 (EEST)
Tampereella on hieman vastaava rakennuksen ikkunoihin tehty teos: Tiedosto:Teija Tuulia Ahola Avautuminen 2003.JPG. Se on esitetty selkeästi lähteessä teokseksi.
Säleikkökohde voidaan varmaankin ottaa mukaan luetteloon, jos sille on jonkin lähteen mukaan annettu teosnimi ja tekijä. Mutta muuten se jäänee vain osaksi rakennusta, vaikka taiteellisuutta siinä onkin. --Aulis Eskola (keskustelu) 1. lokakuuta 2018 kello 22.52 (EEST)

Teos Itä-Suomen hovioikeuden lasipinnoilla[muokkaa wikitekstiä]

Itä-Suomen hovioikeuden betoniarkkitehtuuria edustavan rakennuksen (Heikki Castrén1968; laajennus Juhani Pallasmaa 1991;[6]) täydennys- ja korjausosan lasipinnoille sijoittuu oikeusperinteeseemme paljon vaikuttaneen Olaus Petrin tuomarinohjeita siteeraava Justice, Equity, Equaility -teos (Partanen & Lamusuo Ltd, 2016). Kuvia ja tietoa teoksesta tässä. Teos vaikuttaa näkyvän osin ulos, osin on rakennuksen sisällä olevissa lasiovissa ja vastaavissa pinnoissa. Miten tämän kaltaiset osin rakennuksen julkisivussa, osin sisätiloissa olevat teokset ryhmitellään? Vähintään jonkinlainen maininta olisi paikallaan myös julkisten ulkoteosten listalla. Tässä teoksessa saattaisi olla ainesta myös erilliselle artikkelille. Mitä ajatellaan, pitäisikö lisätä Kuopion julkisten taideteosten kohdelistalle ainakin alustavasti? Luultavasti vasta kohteella käymisen jälkeen luokittelusta voisi varmistua paremmin. Rakennuksesta ei ole toistaiseksi kuvia hovioikeutta käsittelevässä artikkelissa, joten Alavan kirkon ohella betoniarkkitehtuurin kuopiolaisena ilmentymänä ja ajankuvana sillekin olisi hyvä saada kuvitusta. Rakennuksen osoite on Minna Canthin katu 64 (FI-70100 Kuopio), joka on niukasti Kuopion keskustan lounaispuolella Haapaniemen kaupunginosassa. --Paju (keskustelu) 27. syyskuuta 2018 kello 15.46 (EEST)

Laajasti rakennukseen ulko- ja sisäpuolelle levittäytyvästä teoksesta on ennakkotapaus: Sininen suora. Se otettiin mukaan luetteloon, koska merkittävä osa siitä on tarkasteltavissa ulkoakin. Ehkä tuon teoksen tärkeys myös lisäsi halua ottaa rajatapaus mukaan luetteloon: jo ulkoa nähtävissä olevat osatkin ovat merkittäviä luettelon kannalta. (Kuva siitä tosin voisi olla mieluummin jostakin kohtaa sisäänkäynniltä otettu, nykyinen kuva on aulasta.)
Listaisin teoksen Justice, Equity, Equaility luetteloon julkisista taideteoksista. --Aulis Eskola (keskustelu) 27. syyskuuta 2018 kello 16.40 (EEST)
Jos ja kun työ lisätään listalle, voi paikkalinkiksi laittaa (kohdistus kaupungin karttapalvelun ortokuvasta koordinaattityökalulla isoon pyöreään kattokerroksen tilaan, jossa ainakin kadulle näkyvää teosta on): 62.8897°N, 27.6708°E. --Paju (keskustelu) 28. syyskuuta 2018 kello 01.16 (EEST)
Kesä-heinäkuussa rakennus 2019 ollut remontissa, joten kunnollista kuvaa on vaikea ottaa. Jonkun verran Partasen & Lamusuon teosta kyllä näkyy nytkin (muutama kuva otettu), mutta odottaisin remontin valmistumista tältä osin, ennen teoksen kattavampaa tarkastelua, kuvausta ja listaamista. Ehkä voisi sopia visiitin teoksen dokumentoimiseksi paremmin. --Paju (keskustelu) 13. heinäkuuta 2019 kello 00.09 (EEST)

Muraali "Siihen tulee pari psykedeelistä rusakkoa ja..." (2018)[muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuussa 2018 Yle uutisoi tuolloin Kuopiossa tekeillä olleesta, vajaan viikon päästä uutisesta valmistuvaksi suunnitellusta suuresta seinämaalauksesta. Muraalia maalasivat Jukka Peltosaari ja Laura Lehtinen, aiheenaan "Siihen tulee pari psykedeelistä rusakkoa kuopiolaisen viidakon sekaan", ja paikkana on Suokadun ja Puijonkadun kulmaus.[7] Uutisen ja Kuopion karttapalvelun perusteella katuosoite on Suokatu 28, kaupunginosa niukasti Multimäki ja koordinaatit kuvauslistalle liitettävälle teokselle: 62.8949°N, 27.6787°E. Työn nimeä ei tuossa lähteessä mainita, täytyy haeskella Savon Sanomista, Viikko-Savosta tai muualta, jos valtakunnan mediasta ei löydy... Lisään muraalin illemmalla teoslistalle tuon edellisessä väliotsikossa mainitun hovioikeuden rakennuksen Justice, Equity, Equaility -työn tavoin, että ne huomataan kuvata. --Paju (keskustelu) 4. lokakuuta 2018 kello 14.56 (EEST)

Lisäsin seinämaalauksen taulukkoon koordinaatteineen, niin tulee huomattua kuvauskirroksella. --Paju (keskustelu) 13. kesäkuuta 2019 kello 15.40 (EEST)

Kasarmialueen muistolaattoja[muokkaa wikitekstiä]

Kuopion kasarmialueelle on saamani tiedon mukaan tullut pari uutta muistolaattaa vuonna 2018. Taustatyötä tehtävä asian tiimoilta ennen täydennyskuvauksia. --Paju (keskustelu) 9. lokakuuta 2018 kello 14.49 (EEST)

  • Kuopion kasarmialueen muistolaattoja löytyy ainakin seuraavista osoitteista:--Paju (keskustelu) 13. kesäkuuta 2019 kello 13.58 (EEST)
* Punavankien muistolaatta, Puistokartanon Suokadun puoleinen pääty sisäänkäynnin vieressä (Kuopion kansalaisopisto, Puistokartano, Puistokatu 20, 70110 Kuopio), lähteet Punavankien muistolaatan paljastustilaisuus 27.9.2018, ja s. 16 luettelossa Kuopio: Julkiset taideteokset ja muistomerkit ulkotiloissa (Kuopion taidemuseo, 6.3.2019, pdf)
* Presidentti Martti Ahtisaari asui täässä rakennuksessa... (muistolaatta Kuopion kasarmialueen rakennuksen numero 45 seinässä), Puistokatu 29 (lähde: Kuopion kasarmit. Puistokatu 29 Rakennushistoriaselvitys, s.54 (pdf) Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy, 2018, ISBN 978-952-7239-64-3 (pdf)). Paljastusajankohta ei ole tiedossa.
Lisätty taulukkoon koordinaatteineen. Jälkimmäinen olikin jo listoissa. Kummallisesti osa muistolaatoista oli erillislistalla, joka ratkaisu häiritsee esimerkiksi kaupunginosakohtaisten kuvaus- ja kävelykierrosten suunnittelua. Luultavasti yhdistän listat takaisin yhdeksi selkeämmäksi kokonaisuudeksi. --Paju (keskustelu) 13. kesäkuuta 2019 kello 15.44 (EEST)
Erillislistat yhdistetty. Nyt kohteet helpompi löytää kaupunginosittain, mikä on kätevää myös kävelyjä ja kuvauksia suunnitelessa. Samalla sai ainakin yhden päällekkäisyyden pois kuvauslistalta. --Paju (keskustelu) 13. kesäkuuta 2019 kello 19.05 (EEST)
Nämä kuten muutkin kantakaupungin puuttuneet kohteet kuvattu kesä-heinäkuussa 2019. Uutena löytönä: Kasarmialueella olevan Sotkun sisäänkäynnin vieressä on muistolaatta jossa mainitaan rakennusta käytetyn Kuopion korkeakoulun opetustilana. Lisään sen kunhan saan purettua. Lähteistystä tälle muistolaatalle tarttis ja saa etsiskellä. --Paju (keskustelu) 13. heinäkuuta 2019 kello 00.19 (EEST)

Lisäselvitettävää, mahdollisia lisäyksiä vuoden 1985 listauksen perusteella[muokkaa wikitekstiä]

Hakiessani tietoa eli tehdessäni taustatyötä osana Wikiprojekti:Itä-Suomen valmistelua, löysin teossarjan Finlandia: Otavan iso maammekirja osan 6 (Pohjois-Savo) sivulta 75 taulukon Kuopion veistoksia ja muistomerkkejä.[8] Sen perusteella Kuopiossa on tai on ainakin ollut joitain julkisia teoksia, joita ei aiemmin listallamme ollut. Taulukon tiedot olisivat vähentäneen turhaa haeskelua jo 2018, sillä teosten sijaintipaikka kerrotaan konkreettisemmin kuin Kuopion kaupunginmuseon teoslistassa. Seuraavia taulukon listaamia teoksia ei listallamme vielä ole, eli saadaan vähän lisäselvitettävää; joidenkin listallamme olevien teosten teostiedet poikkeavat hieman listaamistammme. Osa lienee sittemmin siirretty tai kadonnut, mutta jos ainakin osa näistä vahvistetaan ja saadaan kohdistettua, lisätään ne listallemme kesän 2019 fotosafaria varten. Ohessa selvitettävistä teoksista nimi, sijaintipaikka, tekijä ja pystytysvuosi:

Snellmanian sisäpihalla oli meneillään remontti, mutta siellä oli kaksi teosta, joista toinen lienee tämä. Mainitsen samalla, että sisäpihalle mennään Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksen Snellmanian sisäänkäynnin ja sisäkäytävän käytävän kautta. Sisäkäytävällä - 10-30 metrin päässä sisäpihan ovesta - on kaksi reliefiteosta, joista on ollut puhetta aiemmin. Tavoitettavuuden osalta nämä julkisessa tilassa sijaitsevat Itä-Suomen yliopiston omistamat reliefityöt ovat yhtä laajalti nähtävillä kuin ISY:n sisäpihan teoksetkin, joten luultavasti lisään ne kuvia purkaessani listalle.--Paju (keskustelu) 13. heinäkuuta 2019 kello 00.42 (EEST)
Lea Piltin muistomerkki ei mitä ilmeisimmin ole Sankaripuistossa. Puiston haudat näyttäisivät olevan noin vuosikymmeniltä 1850-1880, tai sankarihautoja (1939-1945) tai Karjalaan jääneiden mm. Lähteen Vanha hautausmaa tarkoittanee jotain muuta kuin Hatsalan vanhaa hautausmaata, nykyistä Sankaripuistoa. Poistin luettelosta. --Paju (keskustelu) 13. heinäkuuta 2019 kello 00.42 (EEST)
  • Teokset Paikka auringossa ja Aurinko Saarijärven koulu (nyk. Pohjantien koulu, Pohjankatu 2 Linnanpelto 62.9046°N, 27.6967°E Liisa Hallamaa 1979 on listalla merkitty erillisiksi teoksiksi. Nykylistastamme saa käsityksen että olisivat sama teos. Olisi hyvä varmistaa, onko koulun jollain toisella seinällä erillinen Aurinko -teos.
Eriteoksia ovat, koulun samalla seinällä tosin. Kun yhtä kuvaa, näkee toisenkin vähän matkan päässä jos päätä vähän kääntää. Molemmat kuvattu. Lisäillään kunhan ehditään.--Paju (keskustelu) 13. heinäkuuta 2019 kello 00.42 (EEST)
  • Vaihtoehtoinen teosnimi: Äiti ja lapsi polvillaan listamme teokselle Äiti lapsi sylissään (Harjulan sairaala, Niuvantie 4 Savilahti 62.8972°N, 27.6387°E Eemil Halonen 1980 (1913) )
  • Usean teoksen pystytysvuosi poikkeaa listamme vuodesta, tyypillisesti annetaan 1-3 vuotta varhaisempi vuosiluku

--Paju (keskustelu) 29. toukokuuta 2019 kello 16.55-17.40 (EEST)

Lisäksi saman teoksen Juankoskea käsittelevän luvun Nähtävyyksiä-kohdassa listataan Kansanrunoilija Pietari Väänäsen ja Runonlaulaja Lauri Väänäsen muistomerkki.[10] Maininta on Säyneisten kirkon ja Säyneisten ja Muuruveden kotiseutumuseoiden välissä, eli mahdollisesti listallemme lisättävää muistomerkkiä voisi etsiä (Juankosken) Säyneisten suunnalta? --Paju (keskustelu) 29. toukokuuta 2019 kello 19.40 (EEST)
Juankosken Kansanrunoilija Pietari Väänäsen ja runonlaulaja Lauri Väänäsen muistomerkki lisätty alustavana merkintänä taulukkoon; sijaintipaikkaa ja statusta selviteltävä vielä. --Paju (keskustelu) 13. kesäkuuta 2019 kello 16.11 (EEST)
Tämä löytyi Muuruveden (kotiseutu)museon edustalta. Samassa rivissä oli useiden muidenkin Muuruveden suuruuksien muistomerkkejä (sosiaalineuvos Hilja Maria Väänänen; ministeri, maaherra ja Maalaisliiton pj Petter Wilhelm Heikkinen; maanviljelijä, kunnallisneuvos Olli Pekka Zitting). Lisäksi Muuruveden kylätalon seinässä on Suojeluskunta, Lotta Svärd, Sotilaspoika ja Pikku-Lotta -järjestöjen yhteinen muistolaatta. Tämäkin kuvattu. Vastaava järjestöjen yhteismuistolaatta löytyy kuulemma myös Juankoskelta.--Paju (keskustelu) 10. elokuuta 2019 kello 01.49 (EEST)
Edelleen Maaningalta pitäisi katsastaa (tutkia kartta-aineistostakin löytyykö) ja mahdollisesti lisätä listallemme vastaavasti Suomen sodan muistomerkki Ruokovirran vanhan kanavan partaalta entisen Maaningan kunnan eteläosasta.[11] --Paju (keskustelu) 29. toukokuuta 2019 kello 20.02 (EEST)
Karttapaikan peruskartta-aineistoon on merkitty muistomerkin paikka. Sen perusteella tämä Suomen sodan muistomerkki sijaitsee Maaningan Tavinsalmen kylässä, Ruokovirran vanhan kanavan eteläpäässä (kaakkoisrannalla) koordinaateissa 63.10506 N, 27.33264 E.--Paju (keskustelu) 30. toukokuuta 2019 kello 05.07 (EEST)
Maaningan Suomen sodan muistomerkki lisätty taulukkoon. --Paju (keskustelu) 13. kesäkuuta 2019 kello 16.11 (EEST)
Esimerkiksi Lanun Muodonmuutoksia-teosta on Finnan mukaan käsitelty Ornamon julkaiseman aikakauslehti Muodon artikkelissa (1983) [12] Jos teos on edelleen Snellmanian sisäpihalla, sille voisi käyttää alustavasti samoja paikkatietoja ja koordinaatteja kuin teokselle Huuto aamuun / Pikku Pietari eli: Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampus, laitosrakennuksen (Snellmania, Yliopistonranta 1) sisäpihalla (karttalinkki likimääräinen); Savilahti; 62.8919°N, 27.6348°E. Teos voi olla saman rakennuksen toisellakin sisäpihalla, eli saa tarkentaa aikanaan. --Paju (keskustelu) 30. toukokuuta 2019 kello 05.42 (EEST)
Lisätty taulukkoon alustavin tiedoin. --Paju (keskustelu) 13. kesäkuuta 2019 kello 16.11 (EEST)
Raimo Utriaisen Veden pyörteitä (1965; Puijonkadun Postipankin edessä) lienee saanut uuden sijoituspaikan. Kuopion kaupunki on 2017 hyväksynyt entisen Postipankin toimistokiinteistön (Puijonkatu 35) tilalle rakennettavan asuinrakennuksen kaavamuutoksen. Lisäksi Kuopion kaupungin omistaman vuokraasuntoyhtiö Niiralan Kulma Oy:n julkaisema Nikulainen-asukaslehti kertoo numeronsa 1/2013 sivulla 3 artikkelissa [13]: "Puijonkatu 35 asiakaspalveluaulaan jäi asiakkaiden ja henkilökunnan iloksi Danske Bankin omistama, Postisäästöpankin aikoinaan hankkima Raimo Utriaisen alun perin suihkukaivoveistokseksi tekemä, Orgaaninen abstraktio -veistos (1964–65)." Jos kyseessä on Veden pyörteitä -teoksen toinen nimi, niin alkujaan ulkona ollut tai sinne suunniteltu teos olisi sittemmin siirretty sisälle pankkirakennukseen ja edelleen Niiralan Kulman tiloihin. Tämän alustavan manuaalisen tiedolouhinnan perusteella teos sijaitsi nykyään SISÄLLÄ. --Paju (keskustelu) 30. toukokuuta 2019 kello 06.25 (EEST)
Lisään Heikki Häiväojan tekemän Lea Piltin muistomerkin taulukkoon listalle alustavin tiedoin, että tulisi kuvattua. Katsotaan Sankaripuistossa käynnin jälkeen, onko tämä pikemmin henkilön hautamuistomerkki kuin erillinen teos. Hautamuistomerkin kuvan voisi sijoittaa ainakin Sankaripuiston ja henkilön artikkeliin, jos ei jää tänne. --Paju (keskustelu) 13. kesäkuuta 2019 kello 16.11 (EEST)
Poistettu luettelosta. Ks. yllä, paikka epävarma, muttei Sankaripuistossa. --Paju (keskustelu) 13. heinäkuuta 2019 kello 00.42 (EEST)
Teoksille Paikka auringossa / Aurinko lisätty toinen koordinaattitieto. Näin huomataan tarkistaa onko koulun seinällä kaksi erillisterosta vai vain yksi kokonaisuus. (Epävarmuus pyritään selventämään kesäkuun 2019 aikana).--Paju (keskustelu) 13. kesäkuuta 2019 kello 17.31 (EEST)
Kaksi teosta siellä on. Kuvat tulossa kunhan Itä-Suomen fotosafarin muutamasta tuhannesta "ruuduista" ehtii purkaa ja rajata sopivat otokset...--Paju (keskustelu) 13. heinäkuuta 2019 kello 00.42 (EEST)

Kauppakatu 1:n muistomerkki[muokkaa wikitekstiä]

Kuopion karttapalvelun kantakartassa näkyy Matkustajasataman lähellä Kauppakatu 1:n rakennuksen pohjoispuolella (kadun puolella) muistomerkkisymboli. Tätä ei ollut listallamme. Googlen katunäkymällä rakennuksen edustalla näyttäisi olevan joku ankkuri tai vastaava "mötikkä", joka voisi olla tämä muistomerkki. Lisäsin kohteen taulukkoon nimellä "Nimetön" koordinaatteineen ja katuosoitteineen, viitteeksi linkin Kuopion karttapalveluun.--Paju (keskustelu) 13. kesäkuuta 2019 kello 18.13 (EEST)

Kauppakatu 1:n rakennuksen edessä ollut ankkuri ei liene etsitty muistomerkki. Kävin paikalla lyhyesti ja otin kuvan, mutta valitettavasti en tutkinut tai kysellyt tarkemmin. Lähistöllä on monia samantyylisiä ankkureita; ne vaikuttaisivat olevan pikemmin Kuopion satama-alueen "yleisiä" miljötä luovia elementtejä eikä yksittäisiä muistomerkkejä. Jää jatkoselvitettäväksi (kyseltäväksi Kuopion kaupungin kantakartasta vastaavilta), poistaisin tässä vaiheessa luettelosta, mutta jättäisin maininnan keskustelusivulle, kunnes lisätietoa on kaivettu.--Paju (keskustelu) 25. heinäkuuta 2019 kello 15.07 (EEST)

Tavinsalmen kuninkaankartanon muistomerkki[muokkaa wikitekstiä]

Sijainti Maaningan (aiemman) kunnantalon takapihalla. Muistomerkki siirretty paikalle 1997 (aiemmin ollut muualla), muistomerkin reliefin suunnitellut arkkitehti Kaj Michael. Lähde: Reijo Valta (18.6.2010) Tavinsalmen kuninkaankartanon muistomerkki. Alustavat koordinaatit nykyisen Kuopio Infon Maaningan asiointipisteen takapihalta (katuosoite Maaningantie 32, 71750 Maaninka), jonne Karttapaikka näyttää muistomerkkisymbolia. Koordinaatit: 63.1550 N, 27.3012 E.--Paju (keskustelu) 28. kesäkuuta 2019 kello 22.59 (EEST)

Lisätty taulukkoon.---Paju (keskustelu) 28. kesäkuuta 2019 kello 23.17 (EEST)
Hienoa, että lisäsit muistomerkin, mutta jokaisesta kohteesta ei ole tarkoitus kertoa keskustelusivulla. Sen lisääminen luetteloon riittää.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. kesäkuuta 2019 kello 23.55 (EEST)

Entisen Kuopion lääninsairaalan alueen muistomerkki tai patsas[muokkaa wikitekstiä]

Varmentaessani Valkeisenlammen itärannan hietikolla olevan Kevät-veistoksen paikkatietoja huomasin Kuopion karttapalvelun kantakartta-aineistossa toisen muistomerkkisymbolin noin 65 m Kevät-veistoksesta luoteeseen, koordinaateissa 62.8899 N, 27.6658 E. Tämä menee jo Hatsalan kaupunginosan puolelle, vaikka Kevät-veistos on Kuopion Haapaniemen kaupunginosan alueella. Tuntematon muistomerkki/veistos näyttäisi ilmakuvan (epävarmaa näkyykö työtä, mutta ilmakuva muistomerkkisymbolin kohdasta kuitenkin) ja peruskartta-aineistonkin mukaan olevan Sairaalakatu 2:n rakennuksen pihapiirissä; muistaakseni tuossa taisi olla osa sairaala-aluetta "Valkeisen sairaala" (otin RKY-luetteloon kuuluvasta aiemman Kuopion lääninsairaalasta ja naapurirakennuksista muutaman kuvan). Ennen kuin / Samalla kun uutta kohdetta harkitsee lisättäväksi listalle ja selvittää mikä muistomerkki tai patsas sijainnista löytyy, täytynee tarkistaa, onko alueelle yleistä pääsyä.--Paju (keskustelu) 13. heinäkuuta 2019 kello 02.04 (EEST)

Kävin heinäkuun puolivälissä paikalla eli Valkeisen sairaalan pihalla. Paikalla oli melko äskettäin (vuoden-parin sisään) kaadettu pusikoitunutta kasvistoa ja tasoitettu maata konevoimin. Paikalla ei tässä vaiheessa ollut mitään muistomerkkiä tai patsasta. Toisaalta aiemman Kuopion lääninsairaalan alueella oli yleisemminkin menossa muutos/korjaustyöt, jolloin mahdollinen muistomerkki tai patsas on voitu siirtää kunnostettavaksi tai tilapäiseseen suojaan. Johtopäätös näillä eväillä, tässä vaiheessa: ei lisättövää kohdetta, mutta voisi selvittää mitä paikalla on ollut (kaupungin kantakartan tietojen mukaan).--Paju (keskustelu) 25. heinäkuuta 2019 kello 14.59 (EEST)

Suojeluskunta- yms muistolaatta Juankoskella[muokkaa wikitekstiä]

Pohjana fotosafarin aikana Muuruvedellä vastaavan laatan äärellä kuulemani, kotiseutuyhdistyksen aktiiveilta kuulemani suullinen maininta, kerrottiin että Juankoskelle(kin) on samankaltainen laatta kiinnitetty kuin Muuruvedellä dokumentoimani. (Kuopion Muuruveden muistomerkeistä ja -laatoista osa vielä purkamatta tätä kirjoittaessani).--Paju (keskustelu) 31. elokuuta 2019 kello 00.43 (EEST)

Kalakukkoleipuri Hanna Partasen muistolaatta (2019)[muokkaa wikitekstiä]

Tulisi selvitellä. Tähän uutisotsikkoon törmättyäni minulla ei ollut mahdollisuutta perehtyä enemmälti. Asiasta on Savon Sanomien uutinen 30.8.2019: Kuopio kunnioittaa muistolaatalla kalakukkoleipuri Hanna Partasta (voi vaatia tunnareita). --Paju (keskustelu) 31. elokuuta 2019 kello 00.38 (EEST)

Lukuisia lisäyksiä Suomen muistomerkit -teossarjan osasta XI (Vanha Kuopion lääni)[muokkaa wikitekstiä]

Tästä Suomen muistomerkit -kirjasarjan osateoksesta (2000) löytyy runsaasti lisättävää, luettelosta uupunutta. Muutaman pienemmän kunnan jo täydensin. Nykyisen Kuopion osalta olen katsonut vasta kaksi Kuopioon liitettyä pitäjää (Karttulan ja Vehmersalmen), ja molemmista löytää lisätietoja olemassaolevista nimikkeistä, ja uusia nimikkeitä. Karttulan osalta tein lisäykset. Vehmersalmen ja muun Kuopion täydentäminen jää toiseksi tai useammaksi rupeamaksi. Johtopäätös on myös, että teossarjan sopiva(t) osa(t) kannattaa katsoa mahdollisten täydennystarpeiden varalta ennen mahdollisia tulevia kuvausmatkoja ja fotosafareita.--Paju (keskustelu) 11. syyskuuta 2019 kello 02.56 (EEST)

Paavo Ruotsalaisen muistomerkit Nilsiässä[muokkaa wikitekstiä]

Nilsiän pitäjänyhdistys ry, jota voinee pitää luotettavana, alueensa tuntevana toimijana, mainitsee Nilsiän keskustan puistojen muistomerkeistä kertoessaan, että Nilsiässä (ilmeisesti keskusta-alueella) olisi kolme Paavo Ruotsalaisen muistomerkkiä. Nyt listallamme on Nilsiään kohdistettuna vain yksi Paavon muistomerkki. Olisi selvitettävä, mitä ja missä kaksi muuta ovat. --Paju (keskustelu) 25. heinäkuuta 2019 kello 15.16 (EEST)

Viitteet[muokkaa wikitekstiä]

  1. Portaali-teos valoksi tunneliin kuopio.fi. Viitattu 27.7.2018.
  2. Kuopion julkiset taideteokset ja muistomerkit ulkotiloissa (doc) 22.1.2018. Kuopion taidemuseo. Viitattu 23.6.2016.
  3. Julkista taidetta Kuopiossa (pdf) Kuopion taidemuseo. Viitattu 29.7.201~8.
  4. Hatsalan koulun ruokala
  5. Rakentamismääräyskokoelma uudistui - ruokala-akustiikkaa kehitetään uusin ohjeistuksin
  6. Pohjois-Savon arkkitehtuuriopas: Itä-Suomen hovioikeus
  7. Ville Pitkänen: "Siihen tulee pari psykedeelistä rusakkoa" – Kuopion keskustaan nousee toinen suuri seinämaalaus 6.6.2018. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 4.10.2018.
  8. Kalevi Rikkinen (toim.) ja Hannes Sihvo (toim.), Finlandia: Otavan iso maammekirja, Otava (ISBN 951-1-08662-6, viitattu 29 toukokuuta 2019), s. 75 Kuopion veistoksia ja muistomerkkejä (Osa 6: Pohjois-Savo)View and modify data on Wikidata
  9. Sankaripuisto. Sankarihautausmaa, Hatsalan hautausmaa Kuopion evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä, kuopionseurakunnat.fi. Viitattu 29.5.2019.
  10. Kalevi Rikkinen (toim.) ja Hannes Sihvo (toim.), Finlandia: Otavan iso maammekirja, Otava (ISBN 951-1-08662-6, viitattu 29 toukokuuta 2019), s. 44 Juankoski - Nähtävyyksiä (Osa 6: Pohjois-Savo)View and modify data on Wikidata
  11. Kalevi Rikkinen (toim.) ja Hannes Sihvo (toim.), Finlandia: Otavan iso maammekirja, Otava (ISBN 951-1-08662-6, viitattu 29 toukokuuta 2019), s. 86 Maaninka - Nähtävyyksiä (Osa 6: Pohjois-Savo)View and modify data on Wikidata
  12. Taidetta julkisiin tiloihin / Tuula Puisto Muoto 4(1983) : 4, s.66-69.
  13. Niiralan Kulman toimisto on muuttanut ja saanut huipputaidetta asiakkaiden iloksi Nikulainen 1/2013 s. 3, Niiralan Kulma Oy

Luettelon tila ja fotosafari[muokkaa wikitekstiä]

Monien kohteiden lokaatiot koordinaatteina ovat keskeneräisiä. Luettelosta puuttuu 127 kuvaa. Onko kenelläkään näkemystä tämän luettelon kattavuudesta? Onko syytä eriyttää Kuopion muistolaatat omaksi osastokseen? Suunnitellaan elokuuksi fotosafaria Kuopioon. Pikasilmäyksellä tarvittaisiin yksi auto ja pari polkupyörää, muut voi kuvata jalkapelilläkin. Mutta sitä ennen pitäisi saada valmistelutyöt kuntoon. Keskustelua fotosafarista voi jatkaa täällä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 27. heinäkuuta 2018 kello 12.20 (EEST)

Keskustelua listauksen kattavuudesta oli aiemman väliotsikon - Lisäyksiä - kohdalla. Pääosa tehdystä työstä ei vielä näy yleisesti; paljon on meneillään ja yli 110 kohdetta kohdistettu hiekkalaatikolla... Arvioisin täydentyvän listan ulkoteosten osalta varsin kattavaksi - ilahduttavasti Kuopiossa sekä taidemuseo että kulttuurihistoriallis-luonnontieteellinen museo tekevät yhteistyötä esimerkiksi muistomerkkien ja laattojen kohdalla, vaikka monet kuntaliitokset ovatkin tuoneet tekijöilleen haastetta. Ilmeisesti liitoskuntien osaaminen ei ollut vielä tammikuussa 2018 täysin välittynyt esimerkiksi taidemuseoon, joka päivitti - mitä ilmeisemmin julkisen wikiprojeltimme senhetkistä listausta hyödyntäen - teosluetteloaan 22.1.2018. Kuopion taidemuseo on alkanut lisätä julkisen taiteen listoilleen myös näkyvimpiä julkisissa sisätiloissa olevia teoksia. Näitä en ole vielä lisäillyt työlistalleni, ja osa niistä olisi viikonloppukuvaushankkeiden kannalta haastavia. Tältä osin katson taidemuseonkin listauksen olevan vielä alkuvaiheessa ja rajauksen - mitkä sisätiloista voidaan katsoa julkiseksi - keskeneräiseksi. En tunne noiden patsasprojektien "projektiohjauksessa" käytettyjen A, B, C -kategorioiden määrittelyä, mutta valmistelujen osalta olemme piakkoin (5.8. mennessä) ulkoteoksissa saavuttamassa sujektiivisesti B+ tai A- tason . Ja sisäteoksissa ollaan nyt jossain C-tasolla (tilanne tiedostettu, kymmenkunta teosta nimetty ja voidaan kohdistaa), joka sekin lienee korkeimpia kulkisen sisätiloissa olevan taiteen listauksia. Onhan toki esimerkiksi juna- ja metroasemien sisätilojenkin taideteoksia kuvattu monelta muultakin paikkakunnalta, muttei taida kaupungintalojen, keskussairaaloiden aulojen, kirjasto(je)n, jne teoksia tai varsinkaan kirkkotaidetta olla systemaattisesti koottu vielä mistään isommasta kunnasta julkisen taiteen listoihihn. Siinä on kuntien taide- ja kulttuurihistorian toimijoille ja kotiseutuyhdistyksille vielä sarkaa, wikipedisteistä/-medisteistä puhumattakaan.
Mahdollisen koulutustilaisuuden osalta kallistun Savilahden yliopistokampuksen sijaan teosten lokaation vuoksi keskustan Kuopion taidemuseo/Kuopion museo/Kuopion pääkirjasto kolmioon. Suuruusluokkaa puolet kuvattavaista teoksista on Kuopion keskustassa tai muuten kävelyetäisyydellä. Esimerkiksi Wiki loves Monuments (Kuopio tai Pohjois-Savo) projektin ja wikipedia-artikkelien ja kuvituksen ja wikipedistien/medistien edistämisen tukeminen koulutuksella puoltaisi erityisesti Kuopion museota paikkana, patsasprojektiin painottuminen taidemuseota. Olen ollut joskus kuuntelemassa luentoja Kuopion museossa, taidemuseon koulutustiloja en tunne, mutta voin ottaa selvää. Sinne voisi muutaman teoksen kohdistamisen tiimoilta soittaa muutenkin (katuosoite ja jopa kaupunginosa heidän listoillaan mielestäni epätarkka - tyyliin torinkulman Carlssonin tavaratalon katunumero osoittaa kauppahalliin; noin 110 läpikäydystä alle viiden teoksen paikka nyt heikommalla kuin >100 m kohdistustarkkuudella).--Paju (keskustelu) 29. heinäkuuta 2018 kello 17.55 (EEST)
Sisätilojen teoksia ei oteta näihin luetteloihin ("ei rakennusten sisällä ja suljetuilla sisäpihoilla olevia julkisia teoksia").
Luokitus A/B/C on mennyt karkeasti kuten seurantataulukon opaste sanoo: A=OK, B=Puutteita tiedoissa, C=Alustava lista. --Aulis Eskola (keskustelu) 30. heinäkuuta 2018 kello 00.55 (EEST)
Kuka ottaa, kuka ei. Oliko lähteitä sille, etteivät ne olisi luettelon nimen kuvaamaa julkista taidetta? Esimerkiksi Kuopion taidemuseo siis kiitettävästi ja lähteistetysti listaa keskeisimpiä julkisten rakennusten viikottain (ilmeisesti useimpina vuoden päivinä) nähtävillä olevia taideteoksia julkisena taiteena. Toisaalta saman kaupungin julkisen ulkotaiteen listalla on ilmeisesti ainakin yksi suljetulla sisäpihalla oleva teos. Eli pidän alustavan aineiston perusteella mahdollisena, että ulkoteoksena listattu yliopiston Canthia-rakennuksen sisäpihalla oleva Tiedon juuret -teos (coord alustavasti 62.8958°N, 27.6414°E) olisi ainakin osin suljetulla sisäpihalla. Hämärän muistikuvan mukaan vuonna 2016, jolloin kuvasin esimerkiksi teoksen Primavera / Purot kalliossa, yritin viikonloppuna löytää teosta, mutta Canthian ovet olivat kiinni. Canthian naapurina luoteessa on Mediateknia-rakennus ja näiden väliseen käytävään muistaakseni pääsi silloin, mutta silloin ei tainnut päästä sisäpihalle. Vastaavantapaista "lähestymis"rajoitusta on useissa päiväkotien ja koulujen piha-alueelle sijoitettujen taideteosten kohdalla. Julkisetkin koulupihat ja päiväkodit ovat toiminta-aikanaan varattu lasten ja heidän ohjaajiensa/opettajiensa käyttöön, sekä lapsia mahdollisesti noutavien vanhempien lyhytaikaiseen vierailuun. Ne eivät ole tuolloin turistikohteita, josta silloin saisi ottaa valokuvia. Muutamasta tälläisestä paikasta olen läsnäolleelta opettajalta tai pk:n johtajalta pyytänyt kuvausluvan toiminnan aikana, ja yhdessä on katsottu, ettei teoskuvissa näy lapsia. Jotkut heistä vaativat tai pontevasti pyytävät, että kuvan yhteydessä tulee ehdottomastu mainita käyntiaikarajoituksista. Sovitusti kuvauskohteen kanssa lisättyjä huomautuksia on sittemmin esimerkiksi Käyttäjä:Kulttuurinavigaattori kuitenkin poistanut. Tälläinen toiminta ei anna esimerkiksi päiväkodelle hyvää kuvaa Wikipediayhteisön huomaavaisesta käytöksestä.--Paju (keskustelu) 30. heinäkuuta 2018 kello 14.50 (EEST)
Kiitän maininnasta, että seurantataulukon otsikoinnin luokat olivat - näin tulkitsen - osin tai hyvin subjektiivisia. Eli riippuen hakujen, paikallisosaamisen ja muun ennakkotyön kattavuusesta sekä pedanttisuudesta, sija listalla voi vaihdella melkoisesti. "Positiivisella" asenteella ja systematiikalla luokituksia voi kohtuullisella urakoinnilla nostaa B- tai A-luokkaan. Tunnollinen, paikallisia kohteita tunteva ja realistinen luokittelija ei sen sijaan luokittele ainakaan isompien paikkakuntien listoja juurikaan A-luokkaan, sillä vuosittain ilmestyy maisemaan uusia julkisia taideteoksia. Ja läheskään kaikille ei helposti löydä tekijätietoja. --Paju (keskustelu) 30. heinäkuuta 2018 kello 15.14 (EEST)
Julkista taidetta ja julkista paikkaa määritellään eri tavoin eri tahoilla. Tässä projektissa julkinen taide ja kohteiden saavutettavuus on määritelty projektin sivulla. Näitä siis noudatetaan ja niitä pitäisi noudattaa kaikkien kuntien luetteloissa. Jatkokeskustelu aiheesta voidaan käydä projektin keskustelusivulla ja rajatapaukset ratkotaan luettelon keskustelusivulla. Seurantataulukon kriteereistä voi keskustella sen keskustelusivulla.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 30. heinäkuuta 2018 kello 15.19 (EEST)
Välihavainto, 7.9. klo 02 ja risat: Ilmeisesti kaikkia Lisättävää-kohtaan esimerkinomaisesti lisäämiäni muistomerkkejä tai vastaavia ei ole vielä siirretty teos- eikä kuvattavaa-listalle eikä kohdennettu. Teoslista on siis keskeneräinen, ainakin joidenkin Kuopioon liitettyjen kuntien teosten kuten Juankosken osalta. Esimerkiksi (Juankosken) Sotaan lähdn muistomerkki, linkki, joka ei siis ole ainakaan osoitteen perusteella listalla oleva Juankosken, Muuruveden sotaan lähteneiden muistomerkki, vaan eri muistomerkki. Itseltäni viikon sairaspäivät veivät osan ajatellusta taustatyöajasta. Voi olla ettei mulla ole mahdollisuutta Kuopiossa paljoa täydentää listaa ennen la klo 11:ta. Mutta katsotaan. --Paju (keskustelu) 7. syyskuuta 2018 kello 02.33 (EEST)
Välihavainto: 22.9.2018: Ennen 1. fotosafaria taustatyö jäi kesken. Lisäsin äsken kuusi kolmella hautausmaalla lännessä, kaakossa (harmittavasti runsaan 200 m päässä kahden eriillisen kuvaajan ajoreitistä) ja koillisessa olevaa muistomerkkiä kuvaamista odottaviin kohteisiin. Myös yksi keskeneräisenä "kuvatuksi" merkitty valoteos pitää kuvata tai mieluummin videoida (saattaisi olla kohta jo valmis). Kaikkia kirkkopihoja tai hautausmaiden kuvauksia en ole vieläkään kahlannut läpi. Teoslista on yhä keskeneräinen. Esimerkiksi muualle haudattujen muistomerkkejä mainitaan usealla hautausmaalla, näistä vähemmistö on listalla. Ja Karjalaan jääneiden/ evakkomatkan muistomerkkejä löytynee lisää. --Paju (keskustelu) 22. syyskuuta 2018 kello 22.33 (EEST)

Muistolaatat erikseen[muokkaa wikitekstiä]

Kuten edellä ehdotettiin, siirsin muistolaatat omaan kappaleeseensa. Tyyli on sama kuin Tampereella. Sinne siirrettäköön vielä muitakin muistolaattoja, jos ne todetaan pelkiksi tekstiä sisältäviksi laatoiksi. Yksittäinen symboli laatassa voi olla, jotta laatta olisi tässä mielessä "aito muistolaatta". Mutta reliefityyppiset kohteet säilykööt kappaleessa "Taideteokset ja muistomerkit". --Aulis Eskola (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 11.45 (EEST)

Useiden paikkakuntien kohdalla on otettu tavaksi lisätä taideteosten ja muistomerkkien lisäksi luetteloon muistolaattoja, mutta omaksi kappaleekseen. Jos tämä käytäntö halutaan purkaa, asiasta pitäisi käydä keskustelu ja mohdollinen jäsennysmuutos pitäisi toteuttaa kaikkiin luetteloihin. --Aulis Eskola (keskustelu) 13. kesäkuuta 2019 kello 22.33 (EEST)
Tämä 1. kuvaussafarin jälkeinen osin ajattelematon "käytäntö" ei ole mikään yhteinen kiveen hakattu linjaus ja häiritsee esimerkiksi kohteiden kaupunginosaluokittelua ja henkilöön liittyvien kohteiden hakua (myös kohteiden kuvaussafarin aikana ennen juhannusta 2019); kaupunginosakohtainen listaus katuosoitteineen on havaittu hyödylliseksi edelliskesälläkin esim. kirkkaan paisteen tai sadekuurojen välissä kävellessä ja kuvatessa. Eri listoilla on variaatiota - useimmissa listoissa muistolaatat ovat samassa paketissa, mikä on toiminnallisesti kätevintä. Esimerkiksi Helsingin listaus on erittäin hankala tietojen haun kannalta. Siellä pitäisi minimissään tehdä jako kaupungin Etelä-, Itä- Pohjois/Länsi-osiin (kaikki ulkokohteet samassa paketissa). Suosittelisin yhdistämistä Tampereellakin, vaikken siellä ole kulttuurikävelyjä / -kuvausretkiä vielä tehnyt. --Paju (keskustelu) 13. kesäkuuta 2019 kello 23.24 (EEST)
Tampereella (kuten Vaasassakin ja Helsingistäkin) on aikoja sitten tehty kuvausretket. Ne paikkakunnat on saatu kohtuulliseen ojennukseen.
Kysymys on moninainen. Mutta etenkin noissa yhteyksissä on todettu, että runsas laattojen määrä taideteosten ja "varsinaisten" muistomerkkien seassa sotkee asiaa. Laatat on miellettävissä jotenkin "alempiarvoisiksi" kohteiksi.
Samoin on tavattu laittaa erikseen joitakin alueellisia taideohjelmia ja erityisiä taidekohteita (esim. taidepuistoja).
Keskustellaan Helsingin luettelon erityisestä jäsentelystä siinä yhteydessä. --Aulis Eskola (keskustelu) 14. kesäkuuta 2019 kello 17.34 (EEST)
Taiteentutkimuksen tai tekijänoikeuden kannalta muistolaatat - tai osa niistä - saattavat todellakin poiketa "taideteoksista". Mutta paikallis/alue/henkilöhistorian, keskivertoturistin ja tavallisen wikipedian käyttäjän kannalta kaikkien kohteiden listaus esimerkiksi kaupunginosittain tai pitäjittäin vaikeutuisi oleellisesti jos listoissa mentäisiin tuollaisen taidearvostelijan korkeakulttuuri versus kategoria B -ryhmittelyyn. Ken on monien teosten ja muutamien taiteilijoiden - tai merkkiteosten kohdehenkilöiden elämää seurannut voi huomata, että joskus on osin sattumaa ja muisto/patsasteeman aloitteentekijöiden tai hanketta ajavien persoonoiden budjetista tai vaikutusvallasta riippuvaista - saako joku teema veistoksen/julkisen taideteoksen, reliefin, muistopatsaan vai vain laatan, tai eikö saa mitään. On monia merkittäviä toimijoita, jotka eivät elinaikanaan halua itselleen muistomerkkejä, patsaita, tai muuta pömpöösiä - ja sitten on erilaisia linssin- ja mediantäytteeksi pyrkiviä. Nykyisessä minäminä näynnäyn sun ja mun selfiessä ja sivustossa/postauksessa/kanavalla - olenolen siis olemassa -ajattelumallissa ehkä aiempaa useampi keskinkertaisuus (?) haluaa nimensä näkyviin ja tuotteeksi. Luulee sillä saavansa arvostusta, rahoitusta ja muuta. On merkittäviä muistolaattoja ja epämerkittäviä koulutettujen taiteilijoiden "taideteoksia"; mutta on myös yhteisöllisiä - esimerkiksi oppilaitoksien oppilaiden tai alueen asukkaiden tekemiä - taideteoksia, joita ei välttämättä ole vielä listoillamme. On selkeästi kuvataiteeksi luokiteltavia töitä, joita emme systemaattisesti listaa. On onnistuneita ja epäonnistuneita kohteita eri kategorioissa. Haasteena on nostaa löytöjä paremmin esille kategoriasta riippumatta. Kuopion muistolaatat kertovat esimerkiksi presidentti Ahtisaaren asuneen samalla kasarmialueella ja aiemmin punavankien vankilana (jossa satoja kuoli) toimineen rakennuksen naapuritalossa. Voisiko esimerkiksi tämän löytymänen kulttuurikävelyllä kaupunginosaluokittelun kautta olla merkittävämpää kuin rivitaideteosten pakkolistaus? Olisi mielenkiintoista lukea aikanaan jossain vaiheessa, mikä merkitys tuolla asuinpaikalla oli rauhannobelistin elämänvalintoihin. --Paju (keskustelu) 13. heinäkuuta 2019 kello 04.22 (EEST)

Teoksia hukan teillä[muokkaa wikitekstiä]

Näille teoksille pitäis keksiä paikkatietoja:

  • Erkki Korhonen / Antti Kaukosen muistomerkki: Kuopion Energia, Haapaniementie 8. Ei löydy mitään Kuopion Energiaan liittyvää tuolta mainkaan. - OK, kuva saatu
  • Erkki Korhonen / Huuto aamuun / Pikku Pietari: Kuopion yliopiston puutarha-alue. Missä puolella laajaa aluetta mahtaa olla? - OK, paikannettu 24.9.2018
  • Hannu Siren / Tila: Paikkatietona vain Väinölänniemi. - OK, kuvattu 7.9.2018
  • Kasarminpuisto. Missäköhän puolella laajaa puistoaluetta voisivat olla? Karttapaikassa pari muistomerkkisymbolia, mutta mikä kohde on mikä?
    • Kuopiota talvi- ja jatkosodissa puolustaneiden muistomerkki, - OK
    • Upseerikerhon muistolaatta ja
    • Väinö Lätti / Sotien 1939-1945 muistomerkki. - OK

Keksiikö kukaan lisävinkkejä... --Aulis Eskola (keskustelu) 3. elokuuta 2018 kello 17.10 (EEST)

Kuten mainitsin: olin jatkanut työtä hiekkalaatikkotyönä, kun esimerkiksi tietoa koordinaattien epävarmuudesta ja taidemuseon listan katunumeron ilmiselvästä virheestä ei saanut tuoda esille päälistalla kommenttila. Kaikki teokset (muutamat alustavasti) kohdennettu; en vielä siirtänyt tietoja päälistaan. Myös kaupungin taidemuseon mainitsemat kymmenkunta sisäteosta kohdennettu. Näistä kiireellisin dokumentoitava on Pekka Halosen työ Kuopion museon portaissa - museo avoinna viimeisen kerran 24.8. (jolloin taiteiden yötä vastaavan tilaisuuden vuoksi auki pidempään), sitten taas remontin jälkeen vuonna 2021... Kasarmipuiston kohteista vain upseeritalon laatta hiukan epävarma (siitäkään ei tarvitse stressata, koska voi kysyä täsmennystä esim. alueen sotilaskotimuseosta ja alue on varsin pieni), muut täsmälliset. Vähän Haapaniemenkatua eteenpäin on Kuopion Energian Haapaniemen turveyms. voimala, mutta sieltäkään ei löytynyt vielä merkintää. (Kummipoikani asuu Haapaniemellä alle 300 m päässä..., selvittelen asiaa.) Parit kyselyt menossa sähköpostitse; yksi yliopiston muutamasta kohdeesta (puutarhakohde + Cantian sisäpihan aukiolo/ tavoitettavuus esim. viikonloppuisin; sekä parin ehkei niin julkisen mutta taiteilijan uralle huomattavan sisäteoksen kuvaamismahdollisuutta taiteilija-artikkeleita varten). Harkinnassa käydä (lomien aikana) kaupungissa merkkipäiväjuhlissa aiemmin tässä kuussa ja täsmentää /dokumentoida joitain teoksia jos jää aikaa/tulee tilaisuus, hyvällä säkällä saan autoakin lainaan (tyyliin lupaamani sisäteokset, la 25.8. mahdollisesti suljetut, epämääräisyyksien poissulkemista sekä muutama matkalle eksyvä). Juankosken ohella ainakin Nilsiästä löytynyt jo aiemmin listaamatonta, vaikken vielä uusia töitä ole sieltä etsinytkään. Esim. kirkon vierestä (50 m päässä) peruskartta näyttää patsaan, joka näkyy myös osassa ilmakuvia + ohimennen vilahtaa puiden takaa street view:lla sopivasti katsottaessa. --Paju (keskustelu) 4. elokuuta 2018 kello 01.46 (EEST)
Kuopion Energian toimitalo on osoitteessa Haapaniemenkatu 30. Pidän todennäköisenä, että tuossa lähteessä on kirjoitusvirhe, hallinnon puheenjohtajan muistolaatalle konttori olisi luonnollinen sijoituspaikka. Toinen asia on että konttori saatta olla aidan takana, samassa soitteessa on myös voimalaitos. - Kuopiota talvi- ja jatkosodissa puolustaneiden muistomerkki on Sotku-nimisen vanhan kasarmirakennuksen (joka on nyt teatteri) läheisyydessä eli pohjoisempi niistä muistomerkkisymboleista Karttapaikassa. Netistä löytyy myös valokuvia, joissa kivipaasi ja tykki näkyvät Sotku taustallaan. "Sotien 1939-1945 muistomerkki" on se eteläisempi muistomerkki. En ole onnistunut löytämään vinkkiä, mikä rakennuksista on entinen upseerikerho, se uskoakseni poikkeaa tavallisista kasarmirakennuksista ja muistokyltti on sen seinässä eli paikan päällä vasta selviää. - Huuto aamuun / Pikku Pietari on epäselvä, yliopistolla on myös sisäpihoja, voidaanko niitä kutsua puutarhoiksi? Päivitin luetteloon sen minkä osasin.--Htm (keskustelu)
Pyytäisin siirtämään (kohtuullisen) varmat ja tarkat tiedot artikkeliin. Näin jotta ei tehtäisi paljoa päällekkäistä työtä. Voihan sitä käyttää merkintää "karttalinkki likimääräinen", joka on ollut yleisenä tapana ennen kuin aivan tarkka paikka (<100m, näköetäisyys) on saatu selville. Kuvauksen järjestelyt menevät kuitenkin hankaliksi, jos kaikilla kohteilla ei ole edes arvioitua (arvattua) paikkaa.
Paikan kuvailua voi myös käyttää, jos vaikka jostakin valokuvasta on pystynyt päättelemään sijainnista jotakin tunnusomaista ("puiston keskellä", "kadun varrella" yms). Tällaiset lisätiedot usein auttavat kuvaajaa löytämään kohteen.
Tilanne on vähän erilainen kuin normaalisti liittyen näihin safareihin. Muuten ei arvailuja saisi laittaa artikkeleihin, mutta safarin kohdalla kohtuullisen hyvä arvauskin on parempi kuin ei mitään. Safarin jälkeen näitä hieman työaika-aikaisia merkintöjä tulisi sitten siivoilla... --Aulis Eskola (keskustelu) 4. elokuuta 2018 kello 11.32 (EEST)
Nilsiän kohteista kirkolla: olisko mainitsemasi mahdollisesti eilen lisäämiäni? Lähteenä oli seurakunnan kirkkopuistosivu. --Aulis Eskola (keskustelu) 4. elokuuta 2018 kello 11.37 (EEST)
On ja ei. Eli Paavo Ruotsalaisen veistos on jo lähteesikin [1] mukaan Nilsiän kirkkomäellä (eikä Vanhan kirkon puistossa!), eli siis katuosoitteessa Kirkkomäentie 1. Veistokselle vielä täsmennys: 50 m Nilsiän kirkolta itään (per Kuopion karttapalvelun peruskartta, ortokuva sekä Street View) eli 63.2032°N, 28.0823°E.--Paju (keskustelu) 9. elokuuta 2018 kello 23.07 (EEST)
Paavo Ruotsalainen korjattu kirkolle, Mantunsuora 1. --Aulis Eskola (keskustelu) 10. elokuuta 2018 kello 02.11 (EEST)
Eikun Kirkkomäentie 1! Älä usko kaupalliseen vakoiluun hallitsevaa markkina-asemaansa käyttävää, Suomen perustuslain turvaaman yksityisen suojan luovuttamiseen myös päiväkoti-ikäisten tai ekaluokkalaisten lasten vanhempia (joilla on lasten oikeuksista erityinen vastuu) salakavalasti painostavaa Googlea tai vastaavaa (esim. myös lasten mobiililaitteiden mobiililaitteiden käyttöjärjestelmien - "tietoturvakäytännön hyväksymisen" (kuka ostaessaan lapselle mobiililaitteen lukee esim 25*A4 -pituisen sopimuksen!) kautta lapsen paikkatiedot, laitteella ottamat kuvat, viestit yms voi ohjelmistovalmistaja poimia; vaikka esim. päiväkodit ja alakoulut eivät saa kertoa edes sitä, onko heillä joku nimetty lapsi hoidossaan muille kuin vanhemmille!), vaan Kuopion ev.lut.-seurakunnan sivua kirkolle 1 ja kaupungin karttapalvelun sivua katuosoitteista 2. Jälkimmäisen mukaan esittämäsi, virhellinen Mantunsuora 1:n rakennus on 150 m tai yli päässä kirkosta. Ukko-Paavoa symbolisoiva järkälemäinen patsas ristiä ja vasaraa pitävine käsineen, ja teksti "Yksi sinulta puuttuu, ja sen mukana kaikki..." on sen sijaan vain tuo 50 m kirkosta itään ja kirkon tontilla. --Paju (keskustelu) 11. elokuuta 2018 kello 04.03 (EEST)
Molemmat osoitteet vievät näköetäisyydelle, mutta pistetäänpä Kirkkomäentie 1, kun se rakennus eli kirkko on nelisenkymmentä metriä lähempänä kohdetta.
Tosin tuollaista nimeä ei esim. Karttapaikka tunnista ollenkaan. Mantunsuoran tuntevat eri kartat moitteetta. Tosin Karttapaikkakin on eri mieltä tuon kadun numeroinnista. Jos nimet löytyvätkin, viimeistäänkin numerointi on erilainen! Mutta ehkä ne kartat pikkuhiljaa päivittyvät. Taitaa olla näitä kuntaliitosten aiheuttamia sotkuja: samassa kunnassa ei saisi olla montaa samannimistä tietä/katua... --Aulis Eskola (keskustelu) 11. elokuuta 2018 kello 10.59 (EEST)
Yleisin mutta sekava GMaps näyttää kuitenkin tunnistavan kummankin osoitteen syötettäessä kohdetta. Jännä ilmiö, että se tunnistaa karttapohjassa visuaalisesti näkymättömänkin osoitteen, mutta hyvä näin. --Aulis Eskola (keskustelu) 11. elokuuta 2018 kello 11.21 (EEST)
Kymmenkunta teosta lisätty listalle. Vieläkin muutamia tiedossa olevia uupuu, sitten katson enemmän tarkennuksia. Huomautan, että kaksi Vt5:n moottoritieosuuden äärellä olevaa teosta on moottoritien alueella (per Street View tms) tai tämän liittymä-alueella niin, ettei teoksen viereen ilmeisesti pääse pysähtymään (ole laillista ja liikenteelle turvallista) eikä sellaiseen paikkaan saane mennä kävelemään tai pyöräilemään kuvaustarkoituksessa. Sopivasti tahdistaen (hitaasti) liikkuvasta autosta voinee kuvata. Pohjoisemman, mutta laakalle alueelle leviävän kivitolpista koostuvaa työtä (?) voinee kuvata myös vähän matkan päästä sillalta/ moottoritien toiselta puolelta parkkipaikalta. --Paju (keskustelu) 28. elokuuta 2018 kello 12.16 (EEST)
Korjasin Kiven lapset -teoksen koordinaatteja hieman pohjoisemmaksi ja lisäsin maininnan sijainnista Matkuksentien liittymän läheisyydestä. Korjasin myös kaupunginosan Kuopion kaupungin karttapalvelun mukaan. (Lähdelistallahan tämä oli hyvin epämääräisesti paikannettu ja täsmennyksenä oli Pitkälahti, joka kuvaa käsitteenä kyllä jotenkin aluetta, muttei kaupunginosajakoa.) Tämä tarkoittaa siis (ilmeistä) teoksen sijaintipaikkaa noin 500 m Kauppakeskus Matkuksesta kaakkoon, etelästä tullessa Vt 5:lta Matkukseen johtavan rampin ja Vt 5:n välisellä alueella. Google osaa koordinaateilla paikalle mutta Matkuksentiellä haettaessa katkaisee tien hassusti jorpakkoon (vanhaa tietoa). Paikalla on ilmeisesti valtatien liittymää tehdessä peruskalliosta jäljelle jätetty "emokivi" ja sen pohjoispuolella, Matkuksentieltä valtatien itäpuolella pohjoiseen kiertävän kiihdytyskaistan molemmilla puolilla yhteensä muutama kymmentä maasta nousevaa "kiven lasta". Näitä valaistaaneen (per teoskuvaus) valonheittimin pimeällä. Nämä "kiven lapset" ovat Google Street Viewn perusteella kiihdytyskaistan moottoritietä osoittavan liikennemerkin länsipuolella. (Ei helpoin kuvattava ainakaan jos haluaa hyvän otoksen teoksesta.)--Paju (keskustelu) 28. elokuuta 2018 kello 13.03 (EEST)
Kallan siltojen muistomerkki: moottoritien itäpuolella on rata ja sen itäpuolella tavallinen maantie (Ruokolahdentie nimeltään) ja sen itäpuolella kevyen liikenteen väylä. Eli muistomerkille (joka on hammasrattaista tehty) pääsee autolla, fillarilla ja jalan. Katsoo vaikka Google Street Viewistä sen keltaisen ukon kanssa kuvausauton reittiä, niin siinä penkassa muistomerkin kohdalla on sininen täplä ja siitä lautautuvasta valokuvasta näkee nykyiset tiet ja sen muistomerkin.Tässä.--Htm (keskustelu) 7. syyskuuta 2018 kello 22.30 (EEST)
Siis muistaakseni käytin paikkakoordinaattien korjaamisessa Kuopion kaupungin karttapalvelua, jonka ortokuvassa (ilmakuvassa) teos näkyy selvästi, ja sijaintyi niukasti Soisalon kaupunginosarajan pohjoispuolella. Näin! Parkkipaikkaa ei ole ilmeiseti ihan vieressä, mutta noin 350-400 metriä etelämpänä Kallansiltojen eteläpuolella (Päivärannantien itäpuolella) on Kesärannantie, jonka varrella ei Google Street Viewn vanhentuneessa kuvassa näy pysäköintikieltoa. Sieltä siis kävelyä tai pyöräiluä tuo nelisensataa metri, teosta varten kevyenliikenteen väylään on tehty antamassani linkissä kuvattu levike/ taukopaikka. Vielä: Kuopion kaupungin karttapalvelun mukaan Kallansiltojen yli radan itäpuolella kulkeva menevä pienepi "tavallinen tie" on nimeltään Päivärannantie eikä mikään Ruskolahdentie! (valitse karttapohjaksi ortokuvan sijaan opaskartta).--Paju (keskustelu) 7. syyskuuta 2018 kello 23.42 (EEST)
Antti Kaukosen muistomerkki (Erkki Korhonen, 1982) sijaitsee Haapaniemen voimalaitoksen punatiilisen korjaamorakennuksen seinässä Kuopion Haapaniemen kaupunginosassa (Haapaniementie 30).
Muutamia onnistuneita täsmennyksiä juna-matkan soittorumban tuloksena. 1) Kuopion Energian ystävällisen asiakaspalvelun ja hallintoassistentin avulla selvisi pe 7.9., että Antti Kaukosen muistomerkin oikea osoite on Kuopion Energia, Haapaniemen voimalan korjaamorakennuksen seinä, Haapaniementie 30 (eikä 8). Työ on suljetulla voimalaitosalueella, jonne ei ole pääsyä ilman erillistä lupaa. Sain Kuopion Energian lähettämän valokuvan ("Käyttäkää vapaasi") tabletilleni, mutta myös yhteystiedot, jos haluamme käydä esim ensi ma 10.9. kuvaamassa proinssireliefin. (Olen vielä ma Kuopiossa). Korjaan koordinaatit ja tiedot taulukkoon, kun pääsen vakaamman ja nopeamman yhteyden luo. 2) Sangen epämääräisesti Rauhaniemen Katiskaniemessä sijaitsevaksi ilmoitetun Kuopion ja Castrop-Rauxelin ystävyyspatsas (1983; kivi, 180 cm?): kylpylähotelli Rauhalahden myyntipalvelussa vuodesta 1982 toiminut ystävällinen nainen sanoi aluksi ettei hän tiedä tuota teosta. Kiinnostuneena lupasi selvittää. Ja vajaa 2 h myöhemmin soitti; kertoi laajalti Katiskanimenssä ulkoilevien hotellin liikuntaohjaajien kanssa keskusteltuaan, että todennäköinen ja ainoa mahdollinen paikka Katiskaniemessä on kylpulähotellin (oma) uimaranta Katiskaniemessä sijaitsevalle kämpälle (eli itäkoilliseen) johtavan polun vieressä. Siellä on selvästi työstetty noin tuon korkuinen kivi, jonka tarinaa ovat ihmetelleet vuosia. Ei mitään kylttejä eikä laattoja kiven luona. Kohdennan tämänkin ehkä jo tänä iltana paremmin. 3) Lisäksi olen ollut saman Hki-Kuopio junamatkan aikana yhteydessä Savilahden kaupunginosassa olevan teoksen (teosten) johdosta esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston viestintään Kuopiossa ja edelleen Kuopion kampuksen ylivirastomestariin. Olen saaanut tiedon yliopiston Cantia-rakennuksen (yksi teos sisäpihalla) ja Snellmanian aukioloajan (la klo 14 saakka, ainakin yksi ulkoovi) ja numeron la 8.9. Cantiassa paikalla olevalle virastomestarille, jos tarvitaan ovien avaamista sisäpihalla olevan teoksen luokse pääsemiseksi. Taidemuseon intendenttiä en vielä onnistunut saamaan kiinni (olisin kysynyt Vänärillä olevan Tila-mosaiikkibetoniteokselle (ympäristötaideteos vuodelta 1995) täsmennystä tai sijaintivihjeitä ; (ehkä uimarannalla tai alueella liikkuvilta kyselemällä selviää...)--Paju (keskustelu) 7. syyskuuta 2018 kello 14.41 (EEST)
Osin teknisten haasteiden ja isäntäperheen nukkumaanmenon vuoksi täsmennän Kuopion ja Castrop-Rauxelin ystävyyspatsaan koordinaatteja vasta paikalla käytyäni (luultavasti la). Kuopion Energian Haapaniemen voimalan alueelle saan tarvitatessa kulkuluvan ma, eli sen jälkeen täsmennän sitä kohdetta, jos tarvis. --Paju (keskustelu) 8. syyskuuta 2018 kello 00.15 (EEST)
Sirenin minimalistinen Tila on saamani tiedon mukaan Väinölännimen harjanteella Kuopionlahden suuntaan (saadun tiedon mukaan "Kuopionlahden puolella", vaikken olisi tästä ihan varma). Maanpintatasossa oleva "teos löytyy, kun kävelee Hannes Kolehmaisen patsaalta urheilukentälle päin." Sain teoksesta pari kuvaakin multimediatiedostona ja otteen teoskuvaukseta tms. Tähän liittyen täytyy huomauttaa että Hannes Kolehmaisen patsaan koordinaatit ja katuosoite osoittavat varsin eri paikkaan, katuosoite lienee virheellinen, koska johtaa Peräniemen kasinolle, jossa Hanneksen patsas ei taida olla? Tila-teoksen kuvien (esim. taustalla näkyvien rakennusten) perusteella teos ei ole Peräniemen kasinolla suunnalla, vaan mahdollisesti Brahenpuistona nimetyssä puistossa Kuopionlahden pohjukan pohjoispuolella. Veikatut (täss vaiheessa epävarmat) koordinaatit voisivat olla 62.8873°N, 27.686°E. Siirrän alustavan tiedon taulukkoon.--Paju (keskustelu) 7. syyskuuta 2018 kello 23.42 (EEST)

Kävelin iso pelikassi selässä, kameralaukku ja reppu selässä asemalta Ison hautausmaan läpi ja kuvasin kaikki siellä olleet kohteet, jatkoin Puijon kappelin (siis nykyisin kahden erinimisen kappelin) ja Siunauskeppelitiellä olleen teoksen kautta Hatsalan lukion (ulkoseinällä listaamaton maalaus muistaakseni vuodelta 1988, jonka kuvasin) ja Hatsalan koulun kautta (senkin tuoreimman rakennuksen julkisivun yläosasta voisi luokitella taideteoksen) tarkistamaan, onko Portaali-valoteos jo kunnossa. Ei ole, vasta maalattu (kuvasin työmaasta kuvia). Odotellessani eilen täksi illaksi klo 18 sovittua noutoa yliopiston edestä, katselin ja otin muutaman kuvan KYS:n Kaarisairaalan Evoluutio-teoksesta, mutta sitä on paremmalla valolla kuvattava uusiksi. Otin jo olemassa olevasta Lentoon-teoksesta uusia kuvia. Illalla ennen pimenemistä kävin Matkuksessa (Pitkälahdessa) katsomassa Kiven lapset -teosta. Otin kuvia, mutta teos on aiempaan verrattuna ja myös Pitkälahdessa asuvien mielestä aiempia vuosia huonommassa kunnossa. (Kuvauskopteri olisi voinut auttaa; kuvasin alustavat vedokset moottoritien länsipuolelta).--Paju (keskustelu) 8. syyskuuta 2018 kello 00.15 (EEST)

  • Kaisa Törmäsen teosta Tulla ja mennä ei löytynyt paikkakuvausten perusteella 7.9.2018
  • Erkki Korhosen Huuto aamuun/Pikku Pietari ei löytynyt lokaatiotietojen perusteella 7.9.2018

--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 8. syyskuuta 2018 kello 08.12 (EEST)

Huuto aamuun / Pikku Pietari pitäisi olla "puutarharakennuksen sisäpihalla": http://tuhannettunteet.kuopio.fi/main.asp?sid=3&sivu=4&o=4 Pitäis kysyä yliopistolta joltakin "kulttuurivastaavalta". --Aulis Eskola (keskustelu) 23. syyskuuta 2018 kello 23.52 (EEST)
Hienoa, tämä on lupaava ja hieno lisävihje! Tuolla tiedolla voisi teos jo miltei löytyäkin (ja kilauttamalla taidemuseon intendentille). Yliopiston tiedotukselle soitin esimerkiksi 7.9. samalla kun selvittelin kahden Savon kielen seuran 1980-luvulla Kuopion yliopistolle kiinnittämän muistorelieffin sijoituspaikkaa (joita ei ollut taidemuseon listalla, ja joista toisen sisarkappale on oliko se nyt Juvalla ulkona isossa kivenlohkareessa). Ja silloin toivat esille, ettei aiempi puutarha-alue ole ollut enää pitkään (entisen) tai nykyisenkään yliopiston aluetta. Niin Kuopiosta kuin Joensuustakin valtio karsi yliopistolliset puutarhat jo vuosia sitten pois. --Paju (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 00.13 (EEST)
  • Marja Kolun teos Kettu (1996) oli poistettu Lippumäenkatu 1:n ja 3:n välissä sijainneesta pienestä Lippumäen puistosta Litmasen kaupunginosassa. Puistokalusteet olivat jo päässeet huonoon kuntoon, ja Kettukin sojotti kallellaan etuviistossa ennen niiden poispurkamista, kertoi muutaman talon päässä naapurustossa asuva, pihalla ollut mies teosta etsineelle ma 10.9.2018 iltapäivän lopulla. (Purku tai poissiirto oli tehty ennen kuluvaa vuotta)
  • Rauhalahden matkailukeskuksen alueella Leväsen kaupunginosassa sijaitsevaksi merkitty Anja Juurikkalan Rauhanmerkki -teos (1983) ei iskenyt silmään, kun kahteen otteeseen (8. ja 10.9.) päivän lopulla kävin teosta katselemassa. Matkailukeskuksen henkilökuntaa ei ollut kummallakaan kerralla paikalla, ainoastaan etukäteen sisäänpääsykoodin alueelle saaneita karavaanareita tai ulkoilijoita. Halkaisijaltaan 70 cm kokoiseksi merkitty, kivestä ja betonista tehty Rauhanmerkki saattaa hyvinkin olla alueella. Parempaa taustatyötä suositellaaan ennen seuraavaa hakukertaa. (Anja Juurikkalan samalta vuodelta oleva, samoilla materiaaleilla toteutettu Ystävä-patsas löytyi alueelta).

--Paju (keskustelu) 12. syyskuuta 2018 kello 11.52 (EEST)

Olisi kiva tietää, jäikö Kuopion keskustan pohjoisosien (Multimäki, Vahtivuori, Hatsala) etsityistä kohteista joku selkeästi hukan teille? Tallennetuista kuvista päätelleen ainakin joistain teoksista näyttäisi isompi työ kuvatun, mutta vieressä ollutta pienempää ei (esim. Juhani Ahon virsut, viereinen valaisintolpan pienoisveistos uupuu yhä). Erityisesti kiinnostaisi tietää, käytiinkö Torikatu 18:ssa Severi Gallus -muraalin tilannetta katsomassa. Eli oliko muraali eli sen seinäpinnan muodostanut rakennus yhä olemassa? Keskustelin paluujunassa Pks-seudulle ti 11.9. pitkään käytävän toiselle puolelle sattuneen Väinö Lätin oppilaan kanssa, joka kertoi että talo on ehkä jo purettu tai ainakin puretaan piakkoin. Verkkohaulla huomasin sittemmin, että OP-Kiinteistökeskus näkyy myyvän vuonna 2019 valmistuvia asuntoja teoksen paikalle rakennettaviin Kuopion Torikadun 18A ja 18B -kohteisiin. Siten Kettu-teoksen ohella Severi Gallus voitaneen siirtää uuden väliotsikon alle: Entisiä julkisia taideteoksia ja muistomerkkejä Kuopiossa tai jotain vastaavaa. Kun kerroin junamatkalla olleeni fotosafarilla Kuopiossa - tenttasi minulta Kuopion julkisen taiteen osaamistani (Missä on Puškin, entäs Nenonen?), ja näytti Wikipedian luettelostamme opettajansa Myötätuuli-teoksen kuvaa (jonka olin onneksi kuvannut kesällä 2016; ja taustatyön tehtyäni / joukon kuvia ottaneena osasin muihinkin kysymyksiin vastata sujuvasti). Ilahduttavasti nuo kulttuurimatkaajat (2 kpl) näyttivät myös Helsingin julkisten taideluettelon suurikokoista vbeistosta, jonka näkeminen oli heidän teatteli/kulttuurimatkansa yksi tavoite. Eli näin Wikipedia avaa ikkunoita, toimii virikkeitä antavina silminä suomalaisille! Paljon muitakin positiivisia kohtaamisia tapahtui. Erityisesti painottaisin, että etenkin lähiöissä ja kylissä - jossa saatettiin vähintäinkin ihmettelevän uteliaalla elekielellä kysyä kameran kanssa tähtäilevän tulijan tarkoitusta - taaperoista rollaattorilla liikkuviin - kannustettiin selityksen annettuani kovasti yksittäisiä teoksia ja muistomerkkejä laajemman näkyvyyden saamiseen omasta asuinalueestaan. Moni kiitti jo kuvausvaiheessa, että sai vierailevalta kuvaajalta teostiedot (milloin ja kenen tekemä, ja minkä niminen työ) lähipiirissään sijaitsevalle teokselle. Onneksi oli taidemuseon tammikuun 2018 lista julkisista taideteoksista paperimuodossa taskussa miltei jokaiselle kuvauskohteelle tallustellessa. :-) --Paju (keskustelu) 18. syyskuuta 2018 kello 14.40 (EEST)

Viitteet[muokkaa wikitekstiä]

  1. Vanhan kirkon puisto (Nilsiä) (maininta muistomerkistä) kuopionseurakunnat.fi. Viitattu 8.8.2018.

Virheellinen väite ensimmäisestä isokokoisesta seinämaalauksesta[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelin johdannon väite että vantaalaisten rustaama Severi Gallus olisi ensimmäinen isokokoinen seinämaalaus Kuopiossa on virheellinen ja perätön, vaikkakin lähteistetty väite. Korjattaneen? Särkiniemeläiseen Lohkaretie 3:n kerrostaloon valmistui jo vuosina 1986-1987 Ulla Laitisen Oodi lähiön naisille / Kuun jumalatar, joka on julkisivumaalaus. Keskusteltuani talossa pitkään asuneen henkilön kanssa - joka ei tuntenut teoksen nimeä tai ikää - pidän mahdollisena, että talon peruskunnostuksen aikana (2000-luvun alussa tms?) työ olisi saattanut saada uuden maalikerroksen.--Paju (keskustelu) 9. syyskuuta 2018 kello 00.57 (EEST)

Korjasin asiasta kertonutta kohtaa. Teoksesta Oodi lähiön naisille kertovia lähteitä olisi hyvä etsiä (kaupungin taidemuseon julkisen taiteen listan lisäksi). Suurehko seinämaalaus - jota ei ollut listalla - on myös Kuopion klassillisen lukion seinässä Hatsalassa (Mervi Eitakari (1988) Kasvu). Tuo edustaa kuvaussafarin aikana löytyneitä, listalta aiemmin puuttuneita töitä.--Paju (keskustelu) 9. syyskuuta 2018 kello 10.25 (EEST)
Muraali Severi Gallus on maalattu purkutaloon. Jos talo on vielä pystyssä alkusyksyllä 2018, niin luultavasti ei ole kauaa.--Paju (keskustelu) 12. syyskuuta 2018 kello 11.57 (EEST)

Kuvaussafarin jälkeen tilanne (yhteenveto kuvattavista tai lähteistettävistä)[muokkaa wikitekstiä]

  • Vehmersalmen seurakuntatalon edessä, Lempeläntie 17 (62.7601°N, 28.0327°E) on jokin Karttapaikkaan symbolilla merkitty muistomerkki, jota symbolia ja muistomerkkiä en huomannut kuin vasta nyt. Mitään muuta tietoa siitä ei ole eikä lähdettä.--Htm (keskustelu) 16. syyskuuta 2018 kello 03.42 (EEST)
Seurakuntatalon (tai pappilan?) edessä oli ainakin 9.9. illalla seuraavan otsikon yhteydessä mainittu teos. --Paju (keskustelu) 17. syyskuuta 2018 kello 03.32 (EEST)
Voi olla pappilakin, en tutkinut koko rakennusta. Mutta merkintä Karttapaikassa täsmää eli se on etsitty muistomerkki, tekijä vaan pitäisi tietää. --Htm (keskustelu) 17. syyskuuta 2018 kello 07.20 (EEST)
Olit oikeassa, se on srk-talo. --Paju (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 21.48 (EEST)
  • En ollut tyytyväinen yhteenkään Muuruveden valokuvaan, joten en lataa niitä tänne. Pitää kuvata uudestaan. Samoin Riistaveden Äiti ja lapsi on kelvoton.--Htm (keskustelu) 16. syyskuuta 2018 kello 04.11 (EEST)
Harmi, ikävä kuulla. Itse rätkin tyypillisesti 5-25 kuvaa kohteesta; hankalimmista kahdella eri linssillä (joskus kahdella kamerallakin), kun päätyökalunani olevan zoomin linssit ovat edelliskesän reissussa löystyneet ja en ole tohtinut viedä pääputkea huoltoon tänä vuonna (edellisen kerran kamerahuolto vei yli 3 viikkoa). Kuopion fotosafarista tuli otettua yhteensä yli 2400 kuvaa, joista oli 1/3 muuta kuin patsasprojektiin liittyviä, pääosin Kuopion wikimerkittävien kohteiden kuvia. --Paju (keskustelu) 17. syyskuuta 2018 kello 03.32 (EEST)
  • Jatkan kuvien purkua vielä 17.9. alkavalla viikolla: etelän/lounaan/lännen puuttuvat teoskuvat, jotka olin kertonut kuvaavani. Esimerkiksi Rytkyn muistoreliefin sisältänyt rakennus oli piha-alueineen vuokrattu safariviikonlopuksi eräälle tunnetulle moottoripyöräjengille, joten siellä sopi kuvata vasta maanantaina 10.9.... Vänärin Rönönsalmen Valapaton viivan kuvia lataan luultavasti Commonsin kautta, koska kyseessä on Kallaveden vuoden 1899 korkeinta vedenpintaa ja sen myöhempiä seurantoja (tuorein lienee 1999) kuvaava luonnontieteellinen, kallioon hakattu pinnankorkeuden rekisteröinti, eikä tekijänoikeuden suojaa nauttiva taideteos. --Paju (keskustelu) 17. syyskuuta 2018 kello 03.57 (EEST)
  • Puijon tornissa pitäisi olla lähteen mukaan "Matti Pietikäisen muistomerkki, reliefi, pronssi 300, muistolaatta 27 x 29 ". Luettelossa on nyt kuva siitä muistolaatasta (koko 27 cm * 39 cm) missä on Pietikäisen elinvuodet (1927-1967) ja teksti "MM Falun 1954" (pietikäinen voitti MM-kultaa Falunissa 1954). Tästä laatasta alas oikealle on toinen laatta, sama kirjastintyyli, lukee "Mäkyhyppyjä 1886 1986 ski jumps". En tiedä mihin, se liittyy. -Mutta, Katselin vasta männä viikolla tuota lähdetekstiä vähän niinkuin paremmin ja hoksasin että se "reliefi" on näiden luonnonkiviseinässä olevien yläpuolella oleva noin 3 metriä korkea teräslevysuikaleista tehty hyppyrimäkeä ja mäkihyppääjää esittävä hahmo (=Pietikäinen), kiinnitetty tornin betoniosuuteen. Mulla on siitä jonkun näköinen valokuva, jos et kuvannut sitä. Reliefi on aika pahasti niiden seinästä sojottavien lipputankojen takana. Näkyy heikosti yhdessä Commonsin valokuvassa, joka thumb|frame|75px|tuolla. Silloin paikan päällä ihmettelin, mitä reliefi esittää. Terv., Htm (keskustelu) 17. syyskuuta 2018 kello 07.17 (EEST)
Taidat olla oikeassa. Aurinko laski Vehmersalmelta pohjoiseen ajaessani. Puijolle pääsin vasta auringonlaskun jälkeen. En oikeastaan kunnolla huomannut lipputankotelineen alla olevaa reliefiä pitkän kuvauspäivän lopulla; kummeksuin kuitenkin sitä, miten lipputankojen teline oli kiinnitetty niin, ettei mäkihyppääjä Matti Pietikäisen laattaa oltu tuossa yhteydessä siirretty. "Puijon mäkihyppyjen satavuotislaatta" oli vuosiensa perusteella luultavasti samalta vuodelta (1986) ja tyyliltään todennäköisesti saman tekijän (eli Irma Mattilan) kuin Pietikäisen muistolaatta. Koska satavuotislaatta ulottui Pietikäisen elinvuosia pitemmälle ajalle sekä alusta ja lopusta, nimesin sen erikseeen. Jo Pietikäisen muistolaatan kuvaaminen yläviistoon oli hankalaa. Nyt kun teoskuvausta luen, huomaan, että Pietikäisen muistomerkistä tarvitaan parempi kuva, sillä tammikuun 2018 teoslistan mukaan muistomerkkiin kuului "reliefi, pronssi 300, muistolaatta 27x29". Nyt kuvassa on vain tuo muistolaatta. --Paju (keskustelu) 17. syyskuuta 2018 kello 12.29 (EEST)
Mulla on reliefistä kuva, mutta se oli aika hankala kuvattava, kun lipputangot pyrkivät etualalle aj reliefi on korkealla. Tallennan sen täonne, teen vaikka toisen patsaskohteen kohteen samoilla tiedoilla, niin on molemmat osat.--Htm (keskustelu) 17. syyskuuta 2018 kello 21.04 (EEST)
Tallensin valokuvan reliefistä. --Htm (keskustelu) 17. syyskuuta 2018 kello 23.24 (EEST)
OK, aika epäkiitolliselta kuvattavalta näyttää. Jako kahteen osaan on varmaan kohtuullinen ratkaisu tässä tilanteessa. Toisaalta olen miettinyt joidenkin teosten kohdalla usean jpg:n (tai muun) tallentamista esimerkiksi gif-loopiksi (jos "historiallisia" tekniikkoja käyttää), jolloin leveän tai kolmiulotteisen teoksen eri osat sais paremmin näkyviin kuvasarjan erillisinä vaiheina. Gif-kuvat toimivat ihan hyvin tiedosto/kuva-mallineen sisällä.--Paju (keskustelu) 18. syyskuuta 2018 kello 00.35 (EEST)

Etsitään tekijää ja muita tietoja muistomerkille[muokkaa wikitekstiä]

Vehmersalmen kirkon länsipuolella olevassa kirkkopuistossa, oikeastaan viistosti naapurirakennuksen (Lempääläntie 15; pappilako?) edessä on vuonna 1972 pystytetty, evakkomatkaa symbolisoivalla pronssiveistoksella kuvitettu muistomerkki Elämänusko eväänämme kaipasimme Karjalaa. Kuvasin teoksen osana Kuopion fotosafarin "ensimmäistä kierrosta" su 9.9. illalla. Teoksen taiteilija ei ole tiedossani, ja toin muistomerkkiä esittävän kuvan aluksi tänne "kyselyosastoon". Tiedätkö sinä muistomerkin tekijän, ja osaatko kertoa tiedolle lähteen? Myös osittaiset tiedot otetaan ilolla vastaan!

Julkinen teos (nimi) Paikka Alue Kartalla (coord) Tekijä Paljastusvuosi Kuva
Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki[1] (Elämänusko eväänämme kaipasimme Karjalaa) Kirkkopuistossa Vehmersalmen seurakuntatalon edessä, Lempeläntie 15 Vehmersalmi, Vehmersalmi (kaupunginosa) 62.7601°N, 28.0334°E Karvonen, OkaOka Karvonen 1972 Elämänusko eväänämmä kaipasimme Karjalaa - 1972 - Vehmersalmen kirkkopuisto - Vehmersalmi - Kuopio.jpg
Ohje: Jos löydät tiedot ja ne ovat selvillä lähteineen, täydennä ne taulukkoon. Täytetyn taulukkoosion voi sitten siirtää varsinaiseen artikkeliin sopivaan paikkaan. Tiedot ja niiden lähteen voi kirjata myös tähän alle, jolloin muut wikipedistit voivat hoitaa jatkotoimet. Myös kuvatiedosto voidaan uudelleennimetä teostietojen selvittyä. --Paju (keskustelu) 17. syyskuuta 2018 kello 00.52 (EEST)
Lisäsin teoksen taulukkoon. Tekijää haetaan edelleen. --Paju (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 21.56 (EEST)
Löysin teostiedot. Teoksen nimeksi mainitaan Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki. Tekijänä Oka Karvonen, 1972.[1] Sama lähde mainitsee kirkonkylän sankaripatsaan tekijöiksi Alpo ja Nina Sailon, eli toinen tekijä uupui listaltamme. Päivitin nämä luetteloon hetki sitten ja päivitin tässä ylläolevaa hakutaulukkoakin. Tapaus ratkaistu.--Paju (keskustelu) 29. toukokuuta 2019 kello 19.18 (EEST)

Ei löytyneitä: olisi palautettava listalle[muokkaa wikitekstiä]

Seuraavia teoksia ei löytynyt paikkatietojen paikoista 7.-8.9.2018. Kohteet poistettu luettelosta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 22. syyskuuta 2018 kello 23.00 (EEST).

(Poistettu taulukko oli tässä, teokset listalla)

Kummallista, mistä moinen poistovimma? Teokset tulee palautttaa luetteloon, ellei ole parempia, pitäviä perusteluja, esimerkiksi luotettavista 3. osapuolen lähteistä, tekijöiltä ja/tai ainakin Kuopion taidemuseon teoslistasta vastaavalta taholta saatua tietoa. Seuraavat etsijät voivat hakea, tehdä ensin lisää taustatyötä. Oma löytämättömyys ei ole peruste poistolle, teos voi olla kohdistetty väärin tai taiteilijan teosluettelon status voi olla olematta ajan tasalla. Alkutapaamisessa esilletuomasi kuvaus Tulla ja mennä teoksen paikalla olleista rakennustöistä soi minut pohtimaan, menitkö jostain syystä alkuperäiselle "romanttisemmalle" paikalle, josta rakennustöiden vuoksi teos siirrettiin. Jos rakennustöitä on romanttisuusakselilla "kovemmalla" uudella vuoden 2014 sijoituspaikalla paikalla suurjännitelinjojenkin luona, siitä saa viitteitä teoksen mahdollisesti siirtyneen edelleen. Sijaintikuvaus on vanhentunut ja tulis päivittää taustavalmistelun osana ainakin Huuto aamuun -teoksen osalta. Vuosikausiin puutarha-alue ei ole kuulunut Kuopion yliopistolle tai edes sen seuraajalle Itä-Suomen yliopistolle. Vaikeasti löytyville teoksille voi laittaa huomautuksen tyyliin teosta ei tavattu paikkalinkin paikasta, kohdistettava paremmin/ selvitettävä lisää (tai vastaavaa), mutta ei niitä tule näillä tiedoilla poistaa listalta! Erilaisilla värisymboleilla varustetut tagit voisivat auttaa myös kohdistuksen epävarmuudesta viestittäessä: epäselvimpiä, lisäpohjatyötä vaativia koteita voi jättää tuonnemaksi, mennä sinne vasta kun muut on haettu tai taustatyöt tehty paremmin.--Paju (keskustelu) 23. syyskuuta 2018 kello 00.11 (EEST) ja kello 00.39
Minulla oli Kettu-teoksen taulukkoon lisäämälleni huomautukselle perustelu, mutta sitäkään en olisi vielä poistanut ennen kuin teoksen kohtalosta on kyselty lisää myös ylläpitävältä taholta. Kun muutemien kummenien metrien päässä teoksesta pysyvästi asuva ihminen selitti teoksen rapistuneen, näytti ja tutkin teoksen paikan ja otin siitä valokuvan, hyväksyin alustavasti poiston. Mutta en esimerkiksi Huuto aamuun - teoksen tavoin ehkä satojen metrien epävarmuudella alustavasti jotenkuten oikeaan ilmansuuntaan kohdistetun (parempaa tietoa odottaessa) teoksen poistamista. Poistamistä nyt aikova taho itse "stilisoi" listalta pois epävarmuutta viestivät kommentit ja suosi sievistettyä tietosanakirjatyyliä käytännöllisyyden kustannuksella. Toisten hiekkalaatikoilta ei selviäkään virheitä tai epätarkkuuksia ryhdytä tutkimaan tai korjaamaan, jos ei sellaista hiekkalaatikkoa tai outputteja pidä riittävinää. Olisi ehkä parempi käytäntö luoda neutraali "kehittelylista", jossa laajemmat komentit ja jopa epävarmuuden kommentointi, sekä muistomerkkejä haettaessa tärkeät teoksen materiaali ja mittatiedot ovat mukana (lyhyehkön listan tapausesimerkki Keskustelu:Luettelo Leppävirran julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä; joka ei enää toimi, jos samalla sivulla heitellään muita koordinaattitietoja) ei ole kenenkään yksityisellä hiekkalaatikolla; pitemmille listoille voi perustaa oman keskustelusivust erillisen julkisen työstösivunsa. Turhan typistetty, koordinaatteja tuijottava ja korostava lähestuminen vie epävarmojen kohteiden osalta konkreettisesti metsään tai jorpakkoon. Itse korjailen vasta tässä vaiheessa teoslistan koordinaatteja hissun kissun. Toistaiseksi keskeisempää on mielestäni taustatyön jauupuvien teosten listaamisen jatkaminen, kuvattujen monumenttien liittäminen kontekstiinsa (esim. Piispanpuisto-artikkeli, jonka kasaaminen toi todennäköisen vuosivirheen Pietari Brahen muistomerkin Kuopion 1. perustamisvuotta kertovassa tekstissä) ja kuvauspäivien kuvien purun jatkamista Airakselan sukumuistomerkissä on nykytutkimuksen mukaan jopa väärä vuosisata! Josta ehkä myöhemmin, jos jaksan kaivaa kansalliskirjastosta matrikkelin tai muun luotettavan lähteen haastattelemani, tuohon sukumuistomerkkiin kiviä lapsuudessaan keränneen henkilön sanan vahvistamiseksi. --Paju (keskustelu) 23. syyskuuta 2018 kello 00.50 (EEST)
Kuten yllä totesin, noita kahta teosta ei löytynyt. Luetteloinnit voi palauttaa heti kun löytyvät ja kuvien kera kiitos.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 23. syyskuuta 2018 kello 23.10 (EEST)
Kysyn uudelleen: Oliko joku 3. osapuolen luotettava lähde, tai vähintäänkin luotettavana pidetty alueella työskentelevän tms. kertomus ja/tai kyseiset teokset luetteloineen tahon ilmoitus teosten uudesta sijoituspaikasta pohjana poistolle? Jos ei, on kyse omasta tutkimuksesta, joka ei ole riittävä peruste läheteistettyyn tietoon pohjautuvien listamerkintöjen omavaltaiselle, käytäntöjen vastaiselle poistamiselle! Lähteet esiin tai palautus - lyhyt kyseenaistava kommentti on sallittu - listalle. Teosten olisi oltava päälistalla, että niitä osataan etsiä kuvaamista suunniteltaessa. Harmi, etteivät teokset löytyneet. Pettymys mahdollisesti työläänkin haeskelun puutteellisesta tuloksesta ei ole riittävä perustelu poistolle. Toisena asiana harkitsisin myös erityisen suljetulla alueella olevien julkisesti omistettujen teosten - joista meillä on valokuvat (Antti Kaukosen muistomerkki, joka kuva saatiin Kuopio Energialta käyttöömme; ja Hannu Sirenin Tuntemus, jonka onnistuin kuvaamaan) - samoin kuin entisten teosten esilläpitämistä erillisissä, kulkurajoituksen esilletuovassa osioissaan koordinaattitietoineen niin, etteivät koordinaatit kuitenkaan ole coord- tai paikkalinkitettyjä, jolloin ne eivät käsittääkseni tulostaudu karttaplottauksiin. --Paju (keskustelu) 23. syyskuuta 2018 kello 23.34 (EEST)
Noita kahta teosta en löytänyt näillä osviitoilla. Jos joku löytää, niin hienoa, ottaa kuvan myös ja laittaa luetteloon. Käytin tässä sitä Wikipedian viidettä pilaria eli tervettä järkeä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 00.31 (EEST)
Huuto aamuun -koordinaatit korjattu uuden tiedon perusteella mahdollista palautusta varten. --Aulis Eskola (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 08.19 (EEST)
Tulla ja mennä -teoksesta kirjoitettu taiteilijalle paikannusapua pyytäen ja hänen Saaristokaupungissa oleva Jussi Jänes -teos mainiten. Annoin linkit Kuopion teoslistamme ja teoksen metsästäjien keskusteluun. Kerroin, ettei tätä työtä löytynyt. Joten sitä etsinyt ja pettynyt wikipedisti poisti teoksen Kuopiossa olevia taideteoksia esittelevältä listalta. Löysin myös taiteilijan matkapuhelinnumeron ja pirauttelen vielä illalla tai huomenna hänelle. --Paju (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 17.21 (EEST)
Tulla ja mennä -teoksen uudet sijaititiedot päivitetty ylle, lisää aiheesta tämän keskustelusivun alussa. Lisään teoksen takaisin päätaulukkoon. --Paju (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 21.21 (EEST)
Kyseessä olivat Huuto aamuun ja Tulla ja mennä.Kohteet palautettu listalle, poistin taulukon tästä osuista.--Htm (keskustelu) 28. syyskuuta 2018 kello 06.06 (EEST)
Molemmat on kuvattu alkukesällä 2019, Huuto aamuun -työn kanssa samalla yliopiston sisäpihalla oli Lanun veistos. Ja matkalla sisäpihalle (käytävässä reitin varrella) kaksi isohkoa yhtä julkista pronssireliefiä (samalla saavutettavuudella; jotain saavutettavuusrajoituksia on merkittävässä osassa listuista töistä. Esimerkiksi hautausmaat saattavat olla suljettuna öisin - Tuusulassa oli tästä selvä kylttikin, päiväkodit ja koulut koti/koulurauhan piirissä päivisin jne...). --Paju (keskustelu) 13. heinäkuuta 2019 kello 04.32 (EEST)

Viitteet[muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kalevi Rikkinen (toim.) ja Hannes Sihvo (toim.), Finlandia: Otavan iso maammekirja, Otava (ISBN 951-1-08662-6, viitattu 29 toukokuuta 2019), s. 136 (Osa 6: Pohjois-Savo)View and modify data on Wikidata

Huuto aamuun[muokkaa wikitekstiä]

Ei ole syytä heittää hanskoja kehään vielä. Hieman ennen puolta yötä Käyttäjä:Aulis Eskola antoi uuden, lupaavan ja lähteistetyn vihjeen Erkki Korhosen teokselle Huuto aamuun / Pikku Pietari (1975) 1982: puutarharakennuksen sisäpihalla. Ainoa Kuopion karttapalvelun melko tuoreesta ilmakuvasta löytämäni entisen yliopistollisen puutarha-alueen sisäpiha oli tämä sisäpiha. Huomasin vasta nyt, että taulukkoon listattu teoksen alustava asemointi ei osoittanut lähellekään mitään osaa entisestä yliopistollista puutarha-alueesta (jolla olen käynyt huomattavasti nuorempana)! Hoksasin suuren poikkeaman vasta nyt; omalle hiekkalaatikolla epävarmuudesta viestivine kommentteini "häädettynä" teoksen haun lähtökohdistus oli sentään vain 50 m päässä (puutarha-alueella, kasvihuonerakennuksen itäpuolella), eikä kokonaan toisella puolella Savilahtea! Ystävällisesti tiedustelen, osasitko edes kysyä oheistusta puutarha-alueelle (näkyy selvästi esimerkiksi Kuopion karttapalvelun opaskartalla) ja löysitkö kasvihuonerakennuksen? Jos löysit, pääsitkö käymään tällä sisäpihalla tai kurkkimaan jotain kautta pihalle? Uudet koordinaatit olisivat 62.8936°N, 27.6211°E, katuosoite on Neulaniementie 9. Pronssinen 126 cm korkea teos 62 cm halustalla oli vielä tammikuun 2018 listauksen mukaan merkitty puutarha-alueelle. Ennen kuin tuonne yrittäisi uudemman kerran, tarttee selvittää rakennuksen nykyinen haltija, ja varmistaa pääsy sisäpihalle kuten yliopiston Canthian sisäpihan teoksen kohdalla tein. Näiden, Kettu-teoksen ja Rauhalahden matkailukeskuksen Rauhanmerkki-teoksen tarkemmasta paikasta tai nykyisestä kohtalosta voisi kysyä myös Kuopion taidemuseon teoslistasta vastaavalta intendentiltä Marianna Huttuselta. Häneen olin yhteydessä Tila-teoksen löytämiseksi jo junamatkalla Kuopioon 7.9.2018; tekstiviestittelyn takia kyselyt jäivät silloin suppeaksi. Periaatteessa on mahdollista, että isosta teosjoukosta joku teos saattais olla huollettavana tai tilapäisesti varastoitunakin. --Paju (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 03.23 (EEST) ja täydennys kello 04.16 (EEST)

Eli teos Huuto aamuun oli paikannettu pahasti väärin. Ilmeisesti teoksen koordinaatit alkujaan 24.8.2018 listalle lisäännyt wikipedisti ei ollut selvittänyt ennen lisäystään (asteen neljällä desimaalilla), missä edes yliopistollinen puutarha on. Jos tälläistä perustietoa ei ole, ei koordinaatteja tulisi antaa, vaan jättää kohde paikannettavaksi niille, jotka tämän lähtötiedon hakevat ennen fotosafaria. Jos koordinaatit olivat lähtöoletuksella jossain Pieksämäen suunnalla, olisi yleistäkin listaa huomannut helpommin parannella. Sanan säilä taisi kalista edellä osin turhaan. --Paju (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 05.12 (EEST)
Koordinaattien lisäys siinä vaihessa, kun teoksen tarkka paikka ei ole tiedossa: Tapanani olen pitänyt, että vaikka teoksen tarkka sijainti ei ole tiedossa, lisätään koordinaatit, jotka johtavat edes oikealle tontille, ja laitetaan luetteloon näkyvä merkintä siitä, että koordinaatit ovat likimääräiset. Ihan sama kuin joidenkin hautausmaiden kanssa: patsaan sijainti on ilmoitettu: "Xxxx:n hautausmaalla". Kuvaajan tehtäväksi jää etsiä ja löytää, kunhan pysyy aidan sisäpuolella. Ei se nyt kyseisen laitoksen tontti ole niin iso, etteikö sieltä yhtä keskikokoista patsasta löydä hakemalla. Kaikille sisäpihoille ei pääse, mutta niiden olemassaolosta saa vinkin ilmakuvista, kartoista, kirjallisista lähteistä tai paikan päällä kyselemällä. Jos löytyätön teos poistetaan luettelosta ilman varmaa tietoa siitä, että se on siirretty, kukaan ei edes tule etsineeksi sitä. Löytymätön patsas näyttää luettelossa samalta kuin kuvaamaton patsas. palauttaisin sen luetteloon. "Yliopiston puutarhassa" on muuten eri paikka kuin "yliopistollisessa puutarhassa".--Htm (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 07.33 (EEST)
Juurikin koska oli vain tieto "puutarha-alueesta", paikannus oli vain yliopiston nurkille. Käsitin tuon ilmaisun tarkoittavan erinäisiä puistoalueita noilla nurkilla. Paikannus oli merkitty kyllä likimääräiseksi ja asia oli tuotu toimestani keskusteluun 3.8.2018. Mutta silloin silloisten tietojen perusteella ennen kuvauskierrosta kukaan ei osannut täsmentää paikkaa. Vasta nyt löytynyt ilmaisu "puutarharakennuksen sisäpihalla" sai ajattelemaan entistä yliopistollista puutarhaa. Sijainti ilmeisestikin sisäpihalla saattaa kyllä ajaa siihen, että teos ei olekaan julkisella paikalla ja siten se ei kuuluisikaan listaan... --Aulis Eskola (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 08.09 (EEST)
Huuto aamuun on ilmeisesti Snellmania-rakennuksen sisäpihalla. Snellmaniassa on kaksi sisäpihaa. Patsas on tässä [1], tässä valokuvassa [2] näkyy kahvilan ikkunasta sisäpihaa, mutta patsas vaikuttaisi olevan eri. No voihan siellä olla muitakin patsaita.--Htm (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 19.29 (EEST)
Hienoa! Taas päästään eteenpäin: nyt löytyi kuva ja todennäköinen nykyinen sijoituspaikka täsmentyi, jolloin taas saadaan korjata todennäköisiä koordinaatteja. Tuo kuvallinen artikkeli on ilmestynyt Savon Sanomissa lokakuun 2016 lopussa (30. tai 31.10.) ja mainitaan blogissa 31.10.2016. Jos teos on siellä, sen pihankin voin varmentaa vaikka Itä-Suomen yliopiston tiedotuksesta (Snellmanian 2. kerros, jonka aulassa on ainakin yksi, mahdollisesti kaksi isohkoa pronssireliefiä), joihin olin puhelinyhteydessä jo 7.9. Canthian sisäpihalle pääsemisen johdosta. (Itse puhuisin tästä sisäpihana enkä puutarhana. Yliopiston puutarha sai paitsi minut, myös yliopistolähteeni sekä Itä-Suomen yliopiston tiedotuksen ajattelemaan entistä kasvitieteellistä puutarhaa. Ainakin periaatteessa voisi olla mahdollista, että teos on saanut uuden sijoituspaikan Snellmanian sisäpihalta sen jälkeen, kun Kuopion yliopistollinen puutarha vuosia sitten lopetettiin.) Snellmania jossa esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston kirjasto sijaitsee, on auki arkisin ja osan päivää lauantaisin. Sisäpihoille pääsemiseksi oli jo aiemmin selvitetty tarvittavat yhteystiedot.--Paju (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 20.13 (EEST)
Palautettu listalle. --Htm (keskustelu) 28. syyskuuta 2018 kello 06.06 (EEST)

Viestintä teosten omistajillle kuvattujen teosten huoltotarpeista[muokkaa wikitekstiä]

Tässä kuvassa piilotteleva työ tarvitsi moottorisahaa.

Yhden teoksen esiinraivaamiseksi ehkä 15 cm runkopaksuuteen kasvaneen pusikon takaa tarvitsisi moottorisahaa. Löysin tuon ison työn vasta 2. yrittämälläni, osin sattumalta. (Siellä ei sentään ollut nihkeästi kameraan suhtautunutta mp-nahkaliivijengiä, joka oli vuokrannut viikonlopuksi erään toisen kohteen sijaintipaikan... Jonka kuvasin vasta ma.) --Paju (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 03.23 (EEST)

Onko meillä muotoutunut mitään hyväksi havaittua käytäntöä Julkisen taiteen ja muistomerkkien listalla olevien, valokuvattujen teosten huoltotarpeista viestimiseksi teosten omistajille? Tässä tapauksessa monet teokset kuuluvat Kuopion kaupungille. Voisi varmaan viestiä keskitetysti esimerkiksi puunkaatotarpeista, opasteisiin ja teoksiin tehtyjen töhryjen puhdistustarpeesta, kadonneista opasteista jne. --Paju (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 03.47 (EEST)
Ei ole. Teoksen omistajalle voi pistää sähköpostia, jossa kertoo siistimis- tai korjaustarpeista. On noin yleisen edun kannalta mukaavaa, että ihmiset kiinnittävät huomiota elinympäristöönsä ja vastaanottajat varmasti arvostavat saamaansa palautetta. Ainakin heidän pitäisi.--Htm (keskustelu) 28. syyskuuta 2018 kello 05.54 (EEST)
Julkisten teosten huonosta kunnosta tai ympäristöstä, kuten näköesteistä pitäisi saada jonkinlainen menettelykäytäntö osallistujille. Siihen velvoittaa tuo Htm:n mainitsema jokaisen ympäristövastuu, ja se että teokset ovat julkisia ja julkisilla paikoilla. Kuvaajat voivat omilla itsenäisillä havainnoillaan tuoda arvokasta tietoa teosten tilasta, seikkoja joita esimerkiksi kaupunkien, yhdistysten tai seurakuntien vastuuhenkilöt eivät välttämättä tule huomanneeksi. Ainakin minulla on usein tapana palata sellaisten teosten läheisyyteen, joita olen aikaisemmin kuvannut ja samalla ikäänkuin tarkistaa sen kunto.
Ongelma tässä lienee omistajan tai omistajan deponointiin kuuluvan vastuun selvittäminen. Tämä ei kuulu projektin piiriin. Teoksilla voi olla luovutus-, myynti- tai huoltospimuksia ja varsinkaan deponointisopimukset eivät ole julkisia.
Yksinkertaisin menettelytapa olisi ilmoittaa huonosta kunnosta tai näköesteestä joko luettelon keskustelusivulla tai jos teoksesta on artikkeli, sen keskustelusivulla. Ilmoitus pitäisi otsikoida selvästi esimerksi "Teos (XXX teoksen nimi) on huonokuntoinen" tai "Näköesteitä muistomerkissä XXX (teoksen nimi)". Kun ilmoituksen tekee, siihen tulee myös päivämäärä allekirjoituksineen. Linkin ilmoitukseen voi lähettää valituksena sille taholle, jonka huoltovastuuseen teoksen olettaa kuuluvan. Miltä tällainen menettely tuntuisi?
Arvelen, että omistajataho kyllä on kiinnostunut pitämään patsaat ja muistomerkit kunnossa. Kunnostus kuitenkin riippuu käytettävissä olevista varoista. Julkisten teosten konservaattorin tiedon mukaan esimerkiksi julkisen teoksen ympäristön kivetyksen tai laatoituksen korjaaminen saattaa tulla monin verroin kalliimmaksi kuin itse teoksen konservoinnin hinta. Viikin Patteripellonraitin varrella olevan muistomerkin metallilaattaa oli niin pahoin raaputettu ja hinkattu, että vandalismin seurauksena muistomerkin viesti oli heikentynyt ja sen arvokkuus oli tullut kyseenalaiseksi. Huomasin juuri sen ohi kävellessäni, että muistolaatan päälle oli teipattu paperi, jossa kaupungin viranomainen ilmoitti, että uusi laatta on tilauksessa. Se sai hyvälle mielelle.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. elokuuta 2019 kello 10.46 (EEST)

Ryhtiä keskusteluun[muokkaa wikitekstiä]

Keskustellaanpa asioista kohde kerrallaan tai edes alue kerrallaan. Käyttäkää rohkeasti alaotsikointia, jota jo lisäsinkin joihinkin soveltuviin kohtiin. Muuten tämä keskustelu hajoaa mahdottomuuteensa. --Aulis Eskola (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 08.34 (EEST)