Lavian kirkko
| Lavian kirkko | |
|---|---|
 Lavian kirkko |
|
| Sijainti | Kirkonkylä, Lavia, Pori (Tampereentie 28, 38600 Lavia) |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Lavian seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1823 |
| Suunnittelija | Juha Köhlström |
| Materiaali | puu |
| Istumapaikkoja | 780 |
 |
|
Lavian kirkko on Lavian seurakunnan kirkko vuodelta 1823 Porin Laviassa Satakunnassa. Tyypiltään se on tasavartinen ristikirkko, siihen liittyy päätytorni. Kirkon suunnittelija ja rakennustyön valvoja oli kirkonrakentaja Juha Köhlström.[1] Kirkko rakennettiin ilman virallista lupaa, joka myönnettiin 10. kesäkuuta 1823. Jo seuraavan kuun 6. päivänä vietettiin kirkon epävirallisia vihkiäisiä. Viralliset vihkiäiset olivat heinäkuussa seuraavana vuonna.[2]
Kirkon hyväksytyt piirustukset on allekirjoittanut Charles Bassi. Rakennuksen ulkoasuun tuli muutos 1800-luvun lopulla, jolloin tornin yläosa sai uuden ilmeen Helge Ranckenin suunnittelemana.[3]
Alttaritaulu vuodelta 1907 on Alexandra Frosterus-Såltinin maalaama ja se esittää Kristuksen taivaaseenastumista.[1] Kirkon penkit on restauroitu alkuvuonna 2012. Työn tekivät Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen rakennusrestaurointi-artesaaniopiskelijat.[4] Muutoin kirkkoa on korjattu muun muassa 1976 ja 1985.[1]
Lavian kirkkoon saatiin Bror Axel Thulén rakentamat 8-äänikertaiset urut vuonna 1896. Urut uusittiin 12-äänikertaisiksi vuonna 1918.[5]
Kirkkomaan sankarihautausmaan on suunnitellut kuvanveistäjä Ilmari Wirkkala 1949. [6]
Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Sisäkuva kirkosta ja uruista. -
Kristuksen taivaaseenastuminen (1907) Lavian kirkossa. -
Lavian kirkon sankarihautausmaa kesällä 2012 -
Lavian hautausmaan kappeli kesällä 2014
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Lavian kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
- ↑ Toiminta, Kirkko Lavian seurakunta. Arkistoitu 4.10.2013. Viitattu 18.4.2014.
- ↑ Lavian kirkonkylän raitti Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Lavian kirkonpenkit uuteen uskoon 9.6.2012. Yle Uutiset. Viitattu 18.4.2014.
- ↑ Seppälä, Raimo: Tulenheimot: urkujentekijöitä ja yhteiskunnan rakentajia, s. 308 ja 310. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-25473-7.
- ↑ Antero Tuomisto: Suomalaiset sotamuistomerkit.. Espoo: Sotilasperinteen seuran julkaisu n:o 1, Kustannusosakeyhtiö Suomen Mies, 1998. ISBN 952-9872-05-4 Sivut 285.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lavian kirkko Wikimedia Commonsissa
