Pyhän Henrikin tie

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pyhän Henrikin hautajaissaattue kuvattuna Pyhän Henrikin sarkofagiin Nousiaisten kirkossa. Pyhän Henrikin tie yhdisti piispaan liitetyt pyhiinvaelluskohteet toisiinsa.

Pyhän Henrikin tie on Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa kulkeva vanha keskiaikainen pyhiinvaellusreitti. Reitti kulki Turun tuomiokirkolta Kokemäelle, ja se yhdisti Pyhään Henrikiin liittyvät tärkeät paikat, kuten Pyhän Henrikin saarnahuoneen Kokemäellä, piispan surmapaikan Köyliönjärvellä ja Henrikin hautakirkon Nousiaisissa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhän Henrikin tie jakaantuu kolmeen osaan. Kaksi ensimmäistä ovat Turusta Nousiaisiin kulkeva Nunnapolku sekä Nousiaisten ja Köyliön välinen Sant Henrikin tie. Köyliön ja Kokemäen välisen osuuden Pyhän Henrikin tie kulkee historiallista Huovintietä pitkin. Alkuperäinen keskiaikainen pyhiinvaellusreitti käsitti vain Köyliön Kirkkokarilta lähtevän Sant Henrikin tien päätepisteenään Nousiaisten kirkko. Myöhemmin reitiksi vakiintui kaikkien kolmen tien yhdistelmä. Matkaan lähdettiin Turusta ja pyhiinvaellus päättyi Kokemäelle.[1]

Nunnapolku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piispanistuimen muistoristi Koroistenniemellä, Nunnapolun varrella.
Nunnapolun säilynyttä linjausta Ruskolla.

Turun ja Nousiaisten välistä osuutta Pyhän Henrikin tiestä on vanhastaan kutsuttu Nunnapoluksi. Se kulki Turun tuomiokirkolta Koroistenniemen ja Maarian kirkon kautta kohti Ruskon kirkkoa. Tie on pääosin jäänyt rakentamisen alle, mutta Turun lentoaseman lähistöllä on vielä nähtävissä lyhyitä pätkiä alkuperäistä polkua. [2] Ruskolta Nunnapolku jatkui Maskun Nunnalähteen kautta Nousiaisten kirkolle, joka perimätiedon mukaan oli Piispa Henrikin hautapaikka.

Historiantutkija Aulis Oja on esittänyt Nunnanpolun nimen periytyvän keskiajalta, jolloin muun muassa nunnat kuuluivat tien kulkijoihin. Nimitys saattaa kuitenkin olla myös myöhemmän kansanperinteen antama, koska luterilaiseen aikaan katolisten sääntökuntien muisto hämärtyi, ja nunnalla alettiin tarkoittaa jättiläisen kaltaista uskomusolentoa. Vanhimmat varmat tiedot Nunnanpolun linjasta ovat vasta 1700-luvulta.[3]

Huovintie[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen Köyliöön saapumistaan Pyhän Henrikin tie liittyy Säkylänharjulla Huovintiehen, joka on jo rautakaudelta peräisin oleva maantie.kenen mukaan? Se yhdisti Kokemäenjoen suun Turun seutuun. Säkylässä reitin varrella on suuri laakea kivi, joka kansanperinteen mukaan on toiminut pyhiinvaeltajien ruokapöytänä. Köyliönjärvessä sijaitsee Kirkkokari, jonka lähistöllä Pyhä Henrik perimätiedon mukaan surmattiin. Kirkkokari on ainoa katolisen kirkon pyhiinvaelluskohde Suomessa. Köyliöstä Pyhän Henrikin tie jatkuu vielä Huovintietä myöten Kokemäelle, jossa sen päätepisteenä on Pyhän Henrikin saarnahuone.

Pyhiinvaellukset Pyhän Henrikin tiellä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koko reitin pituus on noin 140 kilometriä ja se on merkitty maastoon erityisillä tunnuksilla sekä viitoituksin. Suomen katolinen kirkko järjestää vuosittaisen Turusta alkavan pyhiinvaelluksen. Se päättyy Köyliön Kirkkokarilla pidettävään muistomessuun Kesä-Heikkiä lähimpänä olevana sunnuntaina. Lisäksi Pyhän Henrikin tiellä järjestetään kolmen vuoden välein koko reitin mittainen Turusta Kokemäelle kulkeva kansainvälinen ekumeeninen pyhiinvaellus.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]