Hernekeitto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lautasellinen hernekeittoa.

Hernekeitto on keitto, joka tyypillisesti valmistetaan kuivatuista herneistä ja savustetusta sianlihasta. Herneitä liotetaan yön yli ja keitetään, kunnes ne hajoavat. Mausteina voi käyttää mustapippuria, meiramia ja sinappia, vihanneslisukkeina sipulia ja porkkanaa. Nopeasti valmistettavaa purkkihernekeittoa saa nykyään myös lihattomana. Suomen länsiosissa hernekeitto on hyvin sakeaa, karjalaisessa hernerokassa puolestaan on myös lientä ja herneet ovat kokonaisia eikä sianliha yleensä ole savustettua.

Koska hernekeiton raaka-aineet ovat edullisia ja helposti kuljetettavia, eikä se vaadi paljoa käsityötä, se on Suomessa suosittu suurten joukkoruokailutapahtumien ruokalaji.[1]

Hernekeittoa on syöty jo antiikin aikaan. Se mainitaan Aristofaneen komediassa Linnut (414 eaa.). Kreikkalaiset ja roomalaiset viljelivät herneitä viimeistään noin 500–400 eaa. Tuona aikakautena Ateenan kaduilla myytiin kuumaa hernekeittoa.[2]

Hernekeitto armeijassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin armeijassa hernekeittoa syötiin tiistaisin ja torstaisin, koska perjantai oli katoliseen aikaan paastopäivä ja torstaina haluttiin tarjota tukevaa ja ravitsevaa ruokaa. Hernekeitto ja pannukakku torstain ja laskiaistiistain ruokalajeina ovat sen aikaista perinnettä.[3] Suomen puolustusvoimissa hernekeittoa tarjoillaan pannukakun kera joka viikko, yleensä torstaisin.[4]

Muiden maiden hernekeittokulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa hernekeitto tehdään joskus keltaisista herneistä.

Alankomaissa hernekeitossa voi muun sianlihan tilalla olla myös makkaraa.[5]

Englannissa hernekeittoa muistuttava mutta paksumpi pease pudding haudutetaan vesihauteessa ja se muistuttaa rakenteeltaan hiukan lanttulaatikkoa. Hernekeitto keittoruokanakin tunnetaan nimenomaan paksuudestaan, joten sitä voisi kutsua jo melkein soseeksi: onhan Lontoon sumuja kautta aikain verrattu nimenomaan hernekeittoon.[6]

Venäjällä hernerokka tehdään savustetusta sianlihasta ja siihen lisätään usein myös perunaa. Venäläisessä rokassa on melko runsaasti lientä.

Norjassa sakeata etikalla maustettua hernemuhennosta käytetään kylmänä ruoanlisäkkeenä vihreiden vihannesten tapaan. Lämmin hernekeitto puolestaan on liemimäistä, eikä siinä ole lihaa.

Australiassa englantilaistyyppiseen hernekeittoon laitetaan australialainen lihapiirakka kellumaan ja se tunnetaankin nimellä "Pie Floater".

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Soppatykki käyttöpäiväkirja (Tapahtumat)
  2. Zel ja Reuben Allen: "Peas: History, Uses, Folklore, Growing, Nutrition, Purchasing, Preparation, Recipe: Pease Porridge Hot, Pease Porridge Cold". Vegetarians in Paradise: A Los Angeles Vegetarian Web Magazine. Retrieved February 20, 2007.: "vendors in the streets of [classical] Athens were selling hot pea soup "Like all other soups, it cannot be eaten before noon."
  3. Pete Pokkinen: Miksi aina torstaisin? Ruotuväki.
  4. Mari Kolehmainen: Hernerokkaa syötiin jo keskiajalla Satakunnan kansa.
  5. Erwtensoep (Dutch pea soup) SoupSong. (englanniksi)
  6. Pea-soup fog in London 1889. New York Times.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikisanakirja
Wikisanakirjassa on tähän liittyvä sananselitys: hernekeitto.