Vironruotsi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruotsinkielinen kartta Viron rannikosta 1930-luvulta.

Vironruotsi (ruot. estlandssvenska, vir. rannarootsi keel) on Virossa historiallisesti laajalti puhuttu ruotsin kielen murre. Vironruotsi kuuluu ruotsin itämurteisiin ja se jakautuu neljään omaan murrealueeseensa: läntinen (esim. Hiidenmaa), itäinen (esim. Pakrin saaret), Runö-Ösel ja Nargö. [1] Ruotsin kieli tuli Viroon Ruotsin valtakunnan aikaisten muuttoaaltojen mukana. Maantieteellisesti vironruotsi rajoittuu lähinnä Viron rannikolle ja saaristoon.

Joillakin vironruotsin puhuma-alueilla, lähinnä saarilla, on ruotsinkielinen nimi: Hiidenmaa (Dagö), Saarenmaa (Ösel), Vormsi (Ormsö) ja Ruhnu (Runö). Myös Noarootsin niemi, joka aiemmin oli saari, tunnetaan nimellä Nuckö. [2]

Nykytilanne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vironruotsi kielenä on lähes täysin sammunut. [3] Toisen maailmansodan loppuun mennessä suurin osa vironruotsalaisista pakeni Ruotsiin. [4]

Vuosituhannen vaihteessa vironruotsalaisia oli Virossa 300. [5] Äidinkielisten puhujien määrä on epäselvä mutta kuitenkin vähäinen [6].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Språktidningen spraktidningen.se.
  2. Kotimaisten kielten keskus sprakinstitutet.fi.
  3. Glottlog 4.0 glottolog.org.
  4. Svenska Yle svenska.yle.fi.
  5. Census 2000 stat.ee.
  6. Estlandssvenskarnas språkstruktur gupea.ub.gu.se.