Siirry sisältöön

Saarenmaa

Wikipediasta
Tämä artikkeli kertoo Saarenmaan saaresta. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Saarenmaa
SaaremaaView and modify data on Wikidata
Sijainti
Vesialue
Korkein kohta
62 mView and modify data on Wikidata
Pinta-ala
2 672 km²
Väestö
Asukasluku
30 000
Suurin kaupunki
Kartta

muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa WikidataaTietolaatikon dokumentaatio

Saarenmaa[1] (vir. Saaremaa, saks. Ösel, ruots. Ösel, latv. Sāmsala) on Viron suurin saari. Saaren pinta-ala on 2 672 km², ja se on varsinaisen Itämeren toiseksi suurin saari Gotlannin jälkeen.[2] Saaren väkiluku on noin 30 000.[3]

Saarenmaan ainoa kunta on Saarenmaan kunta, johon saaren pääkaupunki Kuressaare kuuluu. Saari kuuluu Saarenmaan maakuntaan yhdessä Muhun ja Ruhnun sekä lukuisten pienempien saarten kanssa.

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarenmaa muodosti rautakaudella Saarenmaan muinaismaakunnan, joka oli Viron muinaismaakunnista voimakkain. Saarenmaalaisilla oli suuri laivasto, jolla he tekivät ryöstöretkiä muun muassa Tanskaan ja Ruotsiin. Pakanallinen Saarenmaa kukistui veristen taisteluiden ja kapinoiden jälkeen vuonna 1227[4], ja sen alue jaettiin Kalparitariston ja Saarenmaan-Läänemaan hiippakunnan kesken. Vuonna 1559 saari siirtyi Tanskan hallintaan[5].

Saarenmaa luovutettiin Ruotsille vuonna 1645[5] Brömsebron rauhassa ja liitettiin osaksi Viron hallintoaluetta. Uudenkaupungin rauhassa 1721 saari liitettiin Viron mukana Venäjän keisarikuntaan[5]. Viron itsenäistyessä vuonna 1918 Saarenmaa kuului edelleen Viroon[5].

Omaleimainen paikallismurre

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarenmaan, Hiidenmaan, Kihnun ja Muhun saarten murteiden puhujia oli vuoden 2011 lopun väestönlaskennassa 24 520 henkeä.[6] Vuonna 2007 julkaistun tutkimuksen mukaan 14 prosenttia saarenmaalaisista katsoo, että Saarenmaan murretta pitäisi käyttää Saarenmaan kouluissa opetuskielenä.[7]

Yksi selkeä ero Manner-Viron ja Saarenmaan välillä on Õ-kirjaimen käyttö. Saarelaisten kielessä Õ ääntyy selvästi Ö:nä, toisin kuin muualla Virossa. Saarten murteet ovat tunnettuja puheen sävelkulusta, jota on kuvailtu laulavaksi. Murteessa esiintyy myös katkoäänne.[8]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarenmaalla on rikas musiikkielämä, joka tunnetaan Saarenmaan ja koko Vironkin ulkopuolella. Saarenmaalta on kotoisin useita tunnettuja virolaisia muusikoita, säveltäjiä, laulajia ja kapellimestareita, kuten urkuri ja musiikkimies Joosep Aavik[9] sekä säveltäjät Peeter Süda[10] ja Olev Sau[11]. Suomessa suosittu "Saarenmaan valssi" kertoo todellisista talkootansseista Valjalassa, vaikkakaan sen tekijät, säveltäjä Raimond Valgre ja runoilija Debora Vaarandi, eivät olleet saarenmaalaisia.lähde?

Osa saarenmaalaisista mieltää itsensä virolaisten ohella saarelaisiksi (vir. saarlased). Saarenmaalaisilla on vahva paikallisidentiteetti, ja he arvostavat saartaan suuresti. Heidän luonteensa on usein kuvattu suorapuheiseksi ja omaperäiseksi. Saaren eri alueilla on omat kansallispukunsa, sukkamallinsa ja murteensa, mikä korostaa saaren kulttuurista monimuotoisuutta.[12]

Vaikka saarenmaalaiset ovat perinteisesti olleet tunnettuja merisotureina ja viikinkeinä, nykyään he arvostavat saaren rauhallisuutta, idyllistä maalaiselämää ja luonnon hiljaisuutta. Tämä muutos heijastaa heidän sopeutumiskykyään ja rakkauttaan kotiseutuaan kohtaan.lähde?

  • Kaalin kraatteri.
    Kaalin kraatteri.
  • Reomäen ortodoksinen kirkko.
    Reomäen ortodoksinen kirkko.
  • Anglan tuulimyllykylä.
    Anglan tuulimyllykylä.
  • Kuressaaren linnoitus.
    Kuressaaren linnoitus.
  • Sõrven majakka saaren eteläpäässä.
    Sõrven majakka saaren eteläpäässä.
  • Saarenmaan kartta vuodelta 1798
    Saarenmaan kartta vuodelta 1798

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Kotimaisten kielten keskus: Viron paikannimet: suomeen mukautettu vai vironkielinen nimiasu?(ohje), viitattu 28.4.2017
  2. ↑ Saaremaa Estonica, Encyclopedia about Estonia. 28.9.2012. Arkistoitu 7.5.2021. Viitattu 28.4.2018. (englanniksi), (viroksi), (venäjäksi)
  3. ↑ Ühinenud ja kõikide omavalitsuste ülevaade (sh KOV kontaktandmed ja omavalitsusjuhid) (Excel) (Viron kuntien perustietoja valtiovarainministeriön verkkosivuilla) haldusreform.fin.ee. maaliskuu 2018. Arkistoitu 2.4.2018. Viitattu 28.4.2018. (viroksi)
  4. ↑ Historiaa – Pöide church website poidekirik.ee. Viitattu 19.10.2025. (englanniksi)
  5. ↑ a b c d Saaremaa | Baltic Sea, Coastal Towns, Nature Reserve | Britannica www.britannica.com. Viitattu 19.10.2025. (englanniksi)
  6. ↑ RLE07: EESTI EMAKEELEGA PÜSIELANIKUD MURDEKEELE OSKUSE JA SOO JÄRGI, 31. DETSEMBER 2011 PxWeb. Viitattu 4.10.2023. (viroksi)
  7. ↑ Koskiin (Koskinen), Jani: Kielen ja murttiin rajala: kieljmuuvon yhteiskunnalisen aseman muutos murttiista kieleks itämerensuomalaisessa kontekstissa (karjalan kielj, meän kielj, kainu ja võro) ja kysymys suomen murtteihen uhanalassuuvesta ja niihen aseman kehittämisestä. Helsingin yliopiston Humanistisen tiedekunnan Suomalais-ugrilainen kielentutkimus, 2018.
  8. ↑ kristina.magi@visitsaaremaa.ee: Saare-Eesti sõnaraamat Visit Saaremaa. 15.10.2024. Viitattu 21.2.2025. (viroksi)
  9. ↑ Homepage Aavik's House Museum. Viitattu 19.10.2025. (englanniksi)
  10. ↑ Süda, Peeter | Eesti Muusika Infokeskus www.emic.ee. Viitattu 19.10.2025.
  11. ↑ Sau, Olev | Estonian Music Information Centre www.emic.ee. Viitattu 19.10.2025.
  12. ↑ Sörulaiset ja Sörvemaa ugri.net.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Saarenmaa.

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Saarenmaa&oldid=23627437”