Saarenmaa (muinaismaakunta)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Viron muinaismaakunnat

Saarenmaan muinaismaakunta oli maakunta nykyisessä Virossa. Se käsitti Saarenmaan, Hiidenmaan ja Muhun saaret Viron länsirannikolta, sen keskuksena oli Valjalan linna. Saarenmaan asukkaat mainitaan useissa saagoissa, kuten esimerkiksi Heimskringlanissa. Siinä heistä käytetään nimitystä Víkingr frá Esthland eli virolaiset viikingit. Tämä viitannee heidän tapaansa tehdä ryöstöretkiä laivoillaan viikinkiajan jälkeen. Saarenmaa oli tiettävästi vahvin Viron muinaismaakunnista. Se oli viimeinen kukistunut itsenäinen Viron maakunta Baltian ristiretkien jälkeen, Kalparitaristo kukisti sen vuonna 1227.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarenmaa oli jakautunut neljään kihlakuntaan, jotka käsittivät yhteensä 3 000 koukkua eli täysivahvuista verotilaa. Asutusta oli pääasiallisesti Saarenmaan ja Muhun saarilla, Hiidenmaa oli lähes asumatonta nautinta-aluetta. Saarenmaa oli läheisessä yhteistyössä kuurien kanssa, joita silloin hallitsi liiviläinen ylääluokka. Saarenmaalla oli ilmeisesti myös paljon vaikutusvaltaa Läänemaalla. Saarenmaan vanhimpina eli paikallisina päälliköinä on mainittu muun muassa Ylle, Culle, Env, Muntelene, Tappete, Yalde, Melete ja Cake.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saxo Grammaticus kirjoitti saarenmaalaisten osallistuneen Bråvallan taisteluun, joka käytiin 700-luvun puolivälissä. Poltetun Njálin saaga taas mainitsee islantilaisten ja saarenmaalaisten taistelleen Saarenmaan edustalla vuonna 972. 1100-luvulla saarenmaalaiset ryöstelivät Ruotsin ja Tanskan rannikkoa ilmeisesti viikingeiltä oppimallaan taktiikalla. Erään teorian mukaan he olivat vastuussa Sigtunan tuhosta vuonna 1187, mutta asiasta ei ole varmuutta. Saarenmaalaiset tekivät vuonna 1203 ryöstöretken Tanskaan 16 laivan ja 480 miehen voimin. Vuonna 1206 alkoivat Saarenmaan kahnaukset Saksalaisen ritarikunnan ja Tanskan kuningas Valdemar II Sejrin kanssa. Henrik Lättiläinen mainitsee Metsepoleen vuonna 1218 hyökänneillä Saarenmaalaisilla olleen 300 laivaa. Saksalaiset ja tanskalaiset valtasivat lopulta Viron mannermaan. Saarenmaalaisten vuonna 1222 aloittama virolaisten suuri kapina epäonnistui ja kukistettiin vuonna 1224. Saarenmaa valloitettiin kolme vuotta myöhemmin vuonna 1227. Saksalainen ristirekiläisjoukko piiritti Valjalan linnan, valloitti sen ja kastoi saarenmaalaiset kristinuskoon. Sen jälkeen Saarenmaa jaettiin Kalparitariston ja Saarenmaan-Läänemaan hiippakunnan hallitsemiin alueisiin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Seppo Zetterberg: Viron Historia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 9517465203
  • Aivar Kriiska ja Andres Tsauri: Viron esihistoria. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2007. ISBN 9789517468794