Permikausi
| Permikauden jako | |||
|---|---|---|---|
| kausi | epookki | vaihe | ikä (mvs) |
| triaskausi | varhais | Indus | nuorempi |
| Permikausi | Loping | Changxing | 252,2–254,1 |
| Wuchiaping | 254,1–259,8 | ||
| Guadalupe | Capitan | 259,8–265,1 | |
| Word | 265,1–268,8 | ||
| Road | 268,8–272,3 | ||
| Cisural | Kungur | 272,3–283,5 | |
| Artinsk | 283,5–290,1 | ||
| Sakmara | 290,1–295,0 | ||
| Assel | 295,0–298,9 | ||
| hiilikausi | Pennsylvania | Gžel | vanhempi |
| Permikauden jako ICS:n mukaan tammikuussa 2013.[1] | |||
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Artikkeli käsittelee synapsidejä matelijoina, kasvillisuus on täynnä asiavirheitä. |
Permikausi oli geologinen kausi paleotsooisen maailmankauden lopulla (300–245 tai 280–248 miljoonaa vuotta sitten). Silloin vallitsi kuiva ja kylmä monsuuni-ilmasto. Kausi oli matelijoiden aikaa ja päättyi suureen eläinlajien tuhoon. Havupuut levittäytyivät silloin laajalle alueelle. Nisäkäsmäiset matelijat ilmestyivät. Permikaudella eli matelijoitten lisäksi muun muassa hämähäkkieläimiä, sammakkoeläimiä sekä lukuisia kasvilajeja. Permikauden nimi tulee Venäjän Permin alueesta. Permikauden jälkeen tuli triaskausi.
Geologia ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Permikaudella merenpinta oli alhaalla, oli vain yksi suurmanner, Pangea (Pangaia) ja valtava meri, Panthalassa. Pangea oli C:n muotoinen, ja sen C:n sisuksessa, Tethysmeressä oli pieniä saaria. Pangea säilyi suunnilleen samana koko permikauden.[2]. Pangean yhtenäinen maamassa muutti merivirtoja ja ilmastoa hajanaisiin mentereisin nähden. Ilmasto oli ainakin Pangean rannikolla monsuunityyppinen, kauden alussa nykyistä kylmempi sekä mantereinen ja kuiva laajoilla alueilla Pangean sisäosissa. Ilmasto lämpeni rajusti permikauden alkuvaiheessa ja saavutti nykyisen lämpötilan kauden keskivaiheilla, minkä jälkeen nousu jatkui hieman hitaampana. Samalla ilmasto, joka oli ollut kauden alussa nykyistä kosteampi, kuivui nykyiselle tasolleen. Pangeassa oli laajalti aavikoita, subtrooppinen kuivuusvyöhyke oli huomattavasti nykyistä laajempi. Permikauden alkupuolella päiväntasaajan seudulla kasvoi trooppista metsää tai savannia,[2] mutta kauden lopulla aavikko oli levinnyt sinne. Näin subtrooppinen kuivuusvyöhyke ulottui noin 40 pohjoiselta leveysasteelta 40 eteläiselle.[3]
Kasvillisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 |
Tämän artikkelin tai sen osan paikkansapitävyys on kyseenalaistettu. Ole hyvä ja auta varmistamaan, että kyseenalaistetut väittämät ovat luotettavasti lähteistettyjä. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Ensimmäisten havupuiden katsotaan yleensä kehittyneen jo aiemmin kivihiilikaudella, väitteet neidonhiuspuumaisista kasveista permikaudelta ovat kiistanalaisia (permikautiset Trichopitys ja Polyspermophyllum eivät monien mielestä ole sukua neidonhiuspuille), ja varsinaisesti suomenkielinen nimi "neidonhiuspuut" viittaa ainoastaan kasvisukuun Ginkgo, jota ei ainakaan ollut vielä olemassa permikaudella. |
Kivihiilikauden Lepidodendron-puut korvautuivat asteittain havupuilla, jotka lajiutuivat moniin nykyisiin ja sukupuuttoon kuolleisiin ryhmiin. Havupuut sekä Ginkgokasvit ilmestyivät evoluution reaktiona kuivaan ilmastoon.lähde? Käpypalmut ilmestyivät. Käpypalmut ja neidonhiuspuut, vanhimmat nykyisen tyyppiset siemenkasvit, yleistyivät.lähde? Eteläisen Gondwanan lauhkeilla vyöhykkeellä kasvoi kapealehtisiä Glossopteris-siemensaniaspuita ja -pensaita.Nämä kielisaniaiset hävisvät permikauden lopun suuressa joukkotuhossa.
Eläimistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Matelijat olivat permikauden valtalajeja, mutta vielä ei ollut dinosauruksia. Matelijat olivat yleensä synapsideja, pelycosaureja ja terapsideja. Permikaudelle kehittyi ensimmäisen kerran suuri maaeläimistö kasvinsyöjineen ja lihansyöjineen. Permikauden lopulle mentäessä ilmastyivät ensimmäiset arkosaurit (proterosuchidi tekodontit)lähde?
Matelijat kehittyivät ja lajit synnyttivät uusia taajaan tahtiin permikaudella sammakkoeläinten lajimäärän vähetessä. Tunnetuin permikauden matelija lienee Dimetrodon, joka oli hieman krokotiilia muistuttava liskomainen, neljällä jalalla kävelevä matelija, jolla oli selässään suuri selkäevä, joka toimi luultavasti lämmönsäätelyelimenä. Laji eli noin 280-260 miljoonaa vuotta sitten ja oli noin 2 m pitkä. Kaudella kehittyi myös kaksijalkainen peto Postosuchus ja kasveja syövä Desmatosuchus. Keskisen permin Guadalupian-(Capitanian) kaudella 270-260,4 miljoonaa vuotta sitten alkeelliset terapsidit, nisäkäsmäiset liskot korvasivat pelycosaurit. Guadalupian-kauden lopulla noin 260,4 ± 0,7 miljoonaa vuotta sitten sattui joukkotuho, joka enteili valtavaa permikauden lopun tuhoa.lähde?
Meressä olivat ammoniitit, kierteissarvikotiloiset lonkerojalkaiset, helmiveneen edeltäjät, yleisiä. Samoin esiintyi merisiilin tapaisia piikkinahkaisia. Permikerrostuma tunnistetaan fusulinideista, kovakuorisista yksisoluisista alkueläimistä.
Permikauden joukkotuho[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Permikauden joukkotuho
Permikauden lopulla tapahtui maapallon elämän historian suurin tunnettu joukkotuho, jossa suurin osa merieläimistöstä ja maaselkärankaisista hävisi. Joukkotuhon syytä ei tarkkaan tiedetä, se saattoi johtua suuresta asteroiditörmäyksestä, Siperian valtavista tulivuorenpurkauksista, mannerliikuntojen aiheuttamista ilmaston muutoksista tai ehkä näiden yhdistelmästä. Tulivuorten hiilidioksidin aiheuttama ilmaston lämpeneminen saattoi vapauttaa syvämeren metaaniklatraattien metaanin. Tämäkin kuumensi Maata ja muutti merien kierron niin että syvämeristä tuli hapettomia. Metaanin hapettuminen hiilidioksidiksi maan ilmakehässä imi Maan ilmakehästä happea. Syvämerien hapettomuus suosi rikkibakteereja, joiden tuottama rikkivety myrkytti osaltaan ilmaa. Näin Maa muuttui lyhyeksi aikaa hyvin epäystävälliseksi paikaksi elämälle.
Joukkotuho lienee edennyt miljoonien-satojen tuhansien vuosien aikana asteittain ja monena aaltona. Pahin tuho tapahtui aivan permikauden lopulla. Joukkotuhoon liittyvä Maan ilmakehän happipitoisuuden lasku tapahtui miljoonien vuosien aikana noin 1,5 kertaa nykyistä suuremmasta määrästä prosenttiin, joka oli noin 2/3 nykyisestä[4]. Permikauden joukkotuhosta toipuminen triaskaudella oli hidasta, ja kesti kymmeniä miljoonia vuosia.
Permikauden jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tiedetään tarkoin, mitkä eläinlajit määrittelevät permikauden, mutta kauden ajoitus on hieman epätarkka – sama koskee useimpia geologisia kausia.
Permikausi jaotellaan seuraavasti:
- Loping-epookki (P3) 260,4–251 miljoonaa vuotta sitten
- Changhsing p9 253,8–251 miljoonaa vuotta sitten
- Wuchiaping p8 260,4–253,8 miljoonaa vuotta sitten
- Guadalupe-epookki (P2) 270,6–260,4 mvs. (keskipermikausi=Kazanian, Braxtonian)
- Capitan p7 265,8–260,4 miljoonaa vuotta sitten
- Word p6 268–265,8 miljoonaa vuotta sitten
- Road p5 270,6–268 miljoonaa vuotta sitten
- Kisurali-epookki (P1) 299–270,6 miljoonaa vuotta sitten
- Kungur p4 275,6–270,6 miljoonaa vuotta sitten
- Artinsk p3 284,4–275,6 miljoonaa vuotta sitten
- Sakmar p2 294,6–284,4 miljoonaa vuotta sitten
- Assel p1 299–294,6 miljoonaa vuotta sitten
Vaihtoehtoisesti permikauden jaottelussa voidaan yhdistää Loping- ja Guadalup-epokit, jolloin ne muodostavat yläpermikauden. Kisurali muodostaa tällöin alapermikauden.
Erään jaon perusteella:
- Yläpermiin: Tatar, Kazar (paikallisia kausia) n. 270,6–250 miljoonaa vuotta sitten.
- Alapermiin: Kungur, Artinsk, Sakmar ja Assel. n. 299–270,6 miljoonaa vuotta sitten.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ K.M. Cohen, S. Finney, P.L. Gibbard: International Chronostratigraphic Chart 2013. International Commission on Stratigraphy.
- ↑ a b Allister Rees: Paleointegration project Paleozoin Permian Department of Geosciences, University of Arizona. englanti
- ↑ http://www.scotese.com/lpermcli.htm
- ↑ Tieteen kuvalehti, numero 3 2009,
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- University of California offers a more modern Permian stratigraphy
- Classic Permian strata in the Glass Mountains of the Permian Basin
- International Commission on Stratigraphy (ICS): Geologic Time Scale stratigraphy.org. 2004. Viitattu 5. huhtikuuta 2007.
